Grigori Savonenkov
Grigori Mihailovitš Savonenkov (17. maaliskuuta 1898 – 4. helmikuuta 1975) oli neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti ja poliitikko. Hän oli Andrei Ždanovin sotakumppani Leningradin piirityksen ajoilta, jolloin hän oli Leningradin rintaman huoltokomentaja. Sittemmin hän toimi Ždanovin sijaisena ja lähimpänä miehenä eli varapuheenjohtajana liittoutuneiden valvontakomissiossa. Savonenkov poistui Suomesta valvontakomission viimeisten osien mukana syyskuussa 1947, mutta palasi takaisin lähettiläänä tammikuussa 1948. Poikkeuksellisesti NKP:n politbyroo oli päättänyt säilyttää Savonenkovin sotilasviran, joten hän sai esiintyä asemamaassaan huomiota herättävästi asepuvussa. Savonenkoville annettiin tehtäväksi varmistaa Suomen lähentyminen Neuvostoliittoon, samalla kun hänen piti tukea SKDL:n aseman vahvistumista suomalaisessa politiikassa.[1]
Virkakautensa aluksi Savonenkov kutsui Paasikiven vierailulle Neuvostoliittoon keskustelemaan maiden suhteiden parantamisesta. Paasikivi kieltäytyi vedoten terveydentilaansa ja siihen, ettei hän voinut sopia mitään ilman eduskunnan ja hallituksen suostumusta. Helmikuussa 1948 lähettiläs toimitti Paasikivelle Stalinin kirjeen, jossa tämä esitti YYA-sopimuksen solmimista maiden välille.
Savonenkovin linja Suomea kohtaan oli jonkin verran tiukempi kuin Moskovan ulkoministeriön, joka usein hylkäsi Savonenkovin aloitteita ja antoi hänelle ohjeet olla sekaantumatta Suomen sisäisiin asioihin.
Lähettilään vaihto maaliskuussa 1951 tuli yllätyksenä suomalaisille, ja ennen lähtöään Helsingistä Savonenkoville järjestettiin pikaisesti Suomen Leijonan suurristi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rentola, Kimmo: Niin kylmää että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947-1958, s. 26. Otava, 1997. ISBN 951-1-14497-9
|
Edeltäjä: Aleksandr N. Abramov |
Neuvostoliiton lähettiläs Suomessa 1948–1951 |
Seuraaja: Viktor Lebedev |