Fulani
| Fulani | |
|---|---|
 Fulanin kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | fulfulde |
| Tiedot | |
| Alue | Länsi-Afrikka |
| Puhujia | 14,4 miljoonaa |
| Sija | 79. |
| Kirjaimisto |
latinalaiset arabialaiset adlam |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä |
Atlantinkongolaiset kielet Pohjoiset atlantinkongolaiset kielet |
| ISO 639-3 | ful |
Fulani (myös fulfulde)[1] on Länsi-Afrikassa asuvien fulbejen puhuma atlantinkongolainen kieli. Se on levinnyt laajalle alueelle, johon kuuluvat Senegal, Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Sierra Leone, Mali, Ghana, Burkina Faso, Niger, Togo, Benin, Nigeria ja Kamerun.[2][3] Kielellä on 14,4 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 79. puhutuimman kielen.[4]
Kielen puhujat käyttävät siitä lännessä nimitystä pulaar tai pular ja muualla nimeä fulfulde. Nimitys fulani on lainattu englantiin hausasta. Fulanin lähimmät sukukielet ovat wolof ja serer. Perinteisesti karjanhoitoa harjoittavien ja islamin levittämiseen osallistuneiden fulbejen lisäksi kieltä puhuvat myös monet naapurikansat.[5] Fulania kirjoitettiin 1800- ja 1900-luvuilla arabialaisella kirjaimistolla. Nykyinen ortografia perustuu latinalaiseen kirjaimistoon.[2]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Pal. | ||||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | ʔ | ʔʲ | |
| Prenas. | mb | nd | ŋg | ||||
| Affrikaatta | Norm. | t͡ʃ | d͡ʒ | |||||
| Prenas. | nd͡ʒ | ||||||
| Implusiivi | ɓ | ɗ | |||||
| Frikatiivi | f | s | h | ||||
| Tremulantti | r ~ ɾ | ||||||
| Lateraali | l | ||||||
| Approksimantti | w | j | |||||
Lähde:[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Lähde:[6]
Ortografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fulanilla ei ole yhtä vakiintunutta kirjoitusjärjestelmää, vaan sitä voidaan kirjoittaa latinalaisilla, arabialaisilla kirjaimilla tai sitten adlam-kirjoituksella.[7]
Esimerkiksi Guineassa käytetään latinalaista aakkostoa, johon on lisätty kirjaimet ɓ, ɗ, ŋ, ɲ ja ƴ ja josta puuttuvat q, v, x ja z, joita kuitenkin käytetään lainasanoissa. Aakkosiin kuuluvat digrafit mb, nd, ng ja nj. Heittomerkillä on äännearvo.
| A a | B b | Nb nb | Ɓ ɓ | C c | D d | Nd nd | Ɗ ɗ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| /a/ | /b/ | /mb/ | /ɓ/ | /c/ | /d/ | /nd/ | /ɗ/ |
| E e | F f | G g | Ng ng | H h | I i | J j | Nj nj |
| /e/ | /f/ | /g/ | /ŋg/ | /h/ | /i/ | /ɟ/ | /nɟ/ |
| K k | L l | M m | N n | Ŋ ŋ | Ɲ ɲ | O o | P p |
| /k/ | /l/ | /m/ | /n/ | /ŋ/ | /ɲ/ | /o/ | /p/ |
| R r | S s | T t | U u | W w | Y y | Ƴ ƴ | ' |
| /r/ | /s/ | /t/ | /u/ | /w/ | /j/ | /ʔʲ/ | /ʔ/ |
Muissa maissa käytettävät aakkostot poikkeavat toisistaan vain vähän. Muualla kuin Guineassa käytetään nb:n asemesta mb:tä. /ɲ/ voidaan merkitä ñ tai ny.
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Innama aadeeji fof poti, ndimɗidi e jibinannde to bannge hakkeeji. Eɓe ngoodi miijo e hakkilantaagal ete eɓe poti huufo ndirde e nder ɓ iynguyummaagu.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielten nimet suomeksi yumpu.com. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ a b International encyclopedia of linguistics, second edition, vol. 1, s. 46–47. New York: Oxford University Press, 2003. ISBN 0-19-516783-X
- ↑ Glottolog 4.6 - Fula glottolog.org. Viitattu 5.10.2022.
- ↑ Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 5.10.2022. (englanti)
- ↑ Concise Encyclopedia of Languages of the World, s. 430. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7
- ↑ a b Fula alphabet, pronunciation and language omniglot.com. Viitattu 5.10.2022.
- ↑ ScriptSource - Fulah scriptsource.org. Viitattu 5.10.2022.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto