Evenkin kieli
| Evenki | |
|---|---|
| Oma nimi | эвэды̄ турэ̄н |
| Tiedot | |
| Alue |
 Venäjä Kiina Mongolia |
| Puhujia | 13 500 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tunguusilaiset kielet |
| Kieliryhmä | pohjoiset tunguusikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | tut |
| ISO 639-3 | evn |
Evenkin kieli (omakielinen nimi: эвэды̄ турэ̄н, evedyy tureen) on Venäjällä Siperiassa, Kiinassa ja Mongoliassa asuvien evenkien puhuma tunguusilainen kieli.[1][2]
Evenki kuuluu pohjoistunguusilaisten kielten siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat eveni, negidaali ja Kiinassa puhuttu orotšoni.[3]
1920-luvulla kieltä alettiin kirjoittaa latinalaisin aakkosin, mutta ne korvattiin kyrillisin kirjaimin jo 1930-luvulla.[4] Nykyisin näiden lisäksi voidaan käyttää myös mongolialaisia aakkosia.[5] Vain osia Raamatusta on käännetty evenkiksi.[6]
Puhujamäärät ja alueellinen levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 kielellä arvioitiin olevan 13 500 puhujaa. Kieli siirtyy uudelle sukupolvelle heikosti.[7] Nykyään evenki on vakavasti uhanalainen kieli. Yhteisön ja perheen elävänä kommunikaatiovälineenä sitä käytetään enää eräissä syrjäisissä asutuskeskuksissa.[8] Evenki jaetaan kahteen päämurteeseen: siperianevenkiin ja mantšurianevenkiin.[9]
Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Evenkian ja Taimyrin piireissä, Burjatian ja Jakutian tasavalloissa, Irkutskin, Tomskin, Tšitan, Amurin ja Sahalinin alueilla, Habarovskin aluepiirissä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.[10]
Kiinassa evenkejä on noin 19 000 henkeä (vuonna 1982), joista 17 000 puhuu evenkiä äidinkielenään. Toisena kielenään evenkiä käyttää lisäksi noin 7 500 muiden kansallisuuksien edustajaa. Mongoliassa evenkejä arvioidaan olevan yli 2 000 henkeä.[11]
Tutkimusten mukaan evenkin kieli on Venäjällä säilynyt parhaiten Evenkiassa, Amurin alueella ja Habarovskin aluepiirissä. Jakutiassa suurin osa puhuu jakuttia tai venäjää. Burjatiassa evenkit osaavat venäjän ja evenkin lisäksi myös burjaattia.[12] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Jakutian evenkeistä 89,1 % puhuu venäjää ja 84,6 % jakuuttia. Burjatiassa venäjää osaa 98,5 % ja burjaattia 19,6 %.[13][14] Kiinassa osa evenkeistä puhuu äidinkielenään mongolia.[15]
Evenkian, Burjatian, Irkutskin ja Amurin alueen paikallislehdissä julkaistaan evenkinkielistä aineistoa. Kieltä opetetaan aineena Evenkian, Jakutian, Burjatian, Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiirien, Tšitan ja Amurin alueen kouluissa. Opettajia koulutetaan Jakutian ja Nikolajevsk-na-Amuren opettajaopistoissa sekä Herzenin pedagogisessa yliopistossa Pietarissa. Evenkiassa, Jakutiassa ja Burjatiassa lähetetään evenkinkielisiä radio-ohjelmia.[15]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i ~ ɪ | u ~ ʊ | |
| Puolisuppea | e | ə | |
| Puoliavoin | ɔ | ||
| Avoin | a |
Lähde:[2]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | |
|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ |
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | |||
| Frikatiivi | f | v | s | x | ɣ | |
| Lateraali | l | |||
| Tremulantti | r | |||
| Approksimantti | w | j |
Lähde:[2]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monikkoa ei ole tapana merkitä, mikäli nominin edessä on numeraali. Nominit taipuvat kuudessa sijamuodossa. Evenkin perussanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.[4]
Lukusanat 1–10 evenkiksi:[16]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| umun | djūr | ilan | dugin | tunnga | njungun | nadan | djapkun | jegin | djān |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Evenki Ethnologue. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Evenki language and alphabet omniglot.com. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 644. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ a b Evenk language | People, Words, & History Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Evenki scriptsource.org. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Evenki in Russia Joshua Project. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Did you know Evenki is endangered? Endangered Languages. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 666. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Glottolog 4.7 - Evenki glottolog.org. Viitattu 3.6.2023.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 446. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 641, 645. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Vahtin, N.B.: Jazyki narodov Severa v XX veke: Otšerki jazykovogo sdviga, s. 180–181. Sankt-Peterburg: Dmitri Bulanin, 2001. ISBN 5-86007-298-8
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.12.2007. Viitattu 5.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 645–657. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
- ↑ Numbers in Evenki omniglot.com. 2023. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)