Ylivertaisuusvinouma

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Dunning–Kruger-efekti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.[1] Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa.[1] Kyse on siis metakognitiivisesta vajavuudesta eli kyvyttömyydestä arvioida oikein omaa taitotasoaan.[1] Aihetta tutkineen David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä.[1]

Erityisesti tiedollisia taitoja koskeva ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning–Kruger-vaikutus sitä tutkineiden psykologien David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan.[1] Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään.[1]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.