Avram Grant

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avram Grant
Henkilötiedot
Koko nimi Avraham Grant
Syntymäaika 6. toukokuuta 1955 (ikä 69)
Syntymäpaikka Petah Tikva, Israel
Seura
Seura –
Valmennusura
1986–1991
1991–1995
1995–1996
1996–2000
2000–2002
2002–2006
2007–2008
2009–2010
2010–2011
2012
2014–2017 		Israel Hapoel Petah Tikva
Israel Maccabi Tel Aviv
Israel Hapoel Haifa
Israel Maccabi Tel Aviv
Israel Maccabi Haifa
Israel Israel
Englanti Chelsea FC
EnglantiPortsmouth FC
Englanti West Ham United
Serbia FK Partizan
Ghana Ghana

Avram Grant (Hepreaksi: אברהם "אברם" גרנט) (s. 6. toukokuuta 1955) on israelilainen jalkapallovalmentaja.

Grant on naimisissa israelilaisen tv-persoona ja näyttelijä Tzufit Grantin kanssa. [1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelissa Grant valmensi Hapoel Petah Tikvaa, Maccabi Tel Avivia, Hapoel Haifaa ja Israelin maajoukkuetta. Maccabi Tel Avivin ja Maccabi Haifan Grant johdatti Israelin liigamestaruuteen kahdesti.

Vietettyään pitkän ja menestyksekkään ajan valmennustöissä Israelissa, tuli Grantista vuonna 2006 osa Portsmouthin organisaatiota, kun hänet nimitettiin seuran Technical Directoriksi. Grantin ystävä ja Chelsean omistaja Roman Abramovitš palkkasi israelilaisen joukkueensa Director of Footballksi heinäkuussa 2007 ja syyskuussa hänet nimitettiin Chelsean uudeksi manageriksi José Mourinhon tilalle.

Kritiikkiä osakseen saanut israelilaisvalmentaja sai kuitenkin Chelsean pelin kulkemaan yhdessä alankomaalaisen apuvalmentajansa Henk ten Caten kanssa. Joulukuussa 2007 Chelsea teki Grantin kanssa nelivuotisen jatkosopimuksen. [2]

Grant ja ten Cate luotsasivat Chelsean lopulta toiseksi Englannin Valioliigassa kaudella 2007–2008. Eroa mestaruuden voittaneeseen Manchester Unitediin kertyi lopulta vain kaksi pistettä.

Grantin johdolla Chelsea eteni ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan Mestarien liigan finaaliin. Moskovan yössä pelatussa finaalissa Grantin suojatit nousivat hakevan alun jälkeen tasoihin ja ottelu venyi jatkoajalle. Vesisateen pehmentämällä kentällä maalit olivat tiukassa ja ratkaisua haettiin aina pilkuilta. Lopulta John Terryn ja Nicolas Anelkan epäonnistuessa pilkuilla Mestarien liigan voitto karkasi sekin Manchester Unitedille.

Grant vapautettiin Chelsean managerin tehtävistä 24. toukokuuta 2008, vaikka sopimusta olisi ollut vielä jäljellä. [3]

Lokakuussa 2009 Grant palasi takaisin Valioliigassa kriisiin ajautuneen Portsmouthin organisaatioon tekniseksi johtajaksi. [4] Marraskuussa 2009 Portsmouth nimesi Grantin uudeksi manageriksi erotetun Paul Hartin tilalle.[5] Grantin johdolla Portsmouth paransi peliesityksiään, mutta talousvaikeuksien vuoksi langetettua pistemenetystä hänkään ei onnistunut kuolettamaan ja seura putosi kauden jälkeen Valioliigasta. Pelillisestä menestyksestä kertoi kuitenkin eteneminen FA Cupin finaaliin, jossa Grantin suojatit hävisivät Chelsealle 1–0. Kauden jälkeen Grantin huhuttiin olevan matkalla West Ham Unitedin peräsimeen, eikä Portsmouthin seurajohto astuisi tässä poikkiteloin. [6] Lopulta Grant ilmoitti 21. toukokuuta jättävänsä Portsmouthin haikein mielin. [7]

Kesäkuun alussa Grant allekirjoitti odotetusti nelivuotisen sopimuksen Valioliigassa pelaavan West Hamin kanssa. [8] Kausi sujui kuitenkin alle odotusten ja West Ham taisteli läpi kauden putoamista vastaan. Pitkään potku-uhan alla ollut Grant sai lopulta lähteä seurasta kierros ennen Valioliigan päätöstä seuran putoamisen varmistuttua. [9]

Tammikuun alussa 2012 Grantista tuli serbialaisseura FK Partizanin uusi päävalmentaja. [10] Grantin johdolla Partizan pelasi vahvan kevätkauden ja varmisti viidennen perättäisen Serbian mestaruuden kolme kierrosta ennen sarjan päätöstä. [11] Grant jätti menestyksestä huolimatta tehtävänsä kauden jälkeen. [12]

Marraskuun lopussa 2014 Grant allekirjoitti vuoteen 2017 ulottuvan sopimuksen Ghanan jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan tehtävästä. [13] Grantin tulikaste Ghanan maajoukkuevalmentajana päättyi hopeaan Afrikan mestaruuskisoissa 2015, kun joukkue taipui finaalissa rangaistuspotkukilpailussa 9–8 Norsunluurannikolle. [14] Grant luotsasi Ghanan myös Afrikan mestaruuskisoihin 2017 ja joukkue lähti kirkastamaan edellisturnauksen finaalitappiotaan. Ghana selvitti tiensä alkulohkosta jatkoon voittamalla Ugandan ja Malin. Pudotuspeleissä Ghana hävisi välierissä Kamerunille 2–0 ja pronssiottelussa Burkina Fasolle 1–0. Grantin sopimus Ghanan liiton kanssa päättyi turnauksen jälkeen ja israelilaisvalmentaja ei tehnyt uutta jatkosopimusta.[15]

Meriitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Ronny Levy 		Maccabi Haifan päävalmentaja
2000–2002 		Seuraaja:
Itzhak Shum
Edeltäjä:
Richard Møller Nielsen 		Israelin maajoukkueen päävalmentaja
2002–2006 		Seuraaja:
Dror Kashtan
Edeltäjä:
José Mourinho 		Chelsea FC:n päävalmentaja
9/2007–5/2008 		Seuraaja:
Luiz Felipe Scolari
Edeltäjä:
Paul Hart 		Portsmouth FC:n päävalmentaja
11/2009–2010 		Seuraaja:
Steve Cotterill
Edeltäjä:
Gianfranco Zola 		West Ham Unitedin päävalmentaja
2010–5/2011 		Seuraaja:
Sam Allardyce
Edeltäjä:
Aleksandar Stanojević 		FK Partizanin päävalmentaja
1–5/2012 		Seuraaja:
Vladimir Vermezović
Edeltäjä:
James Kwesi Appiah 		Ghanan maajoukkueen päävalmentaja
11/2014–2/2017 		Seuraaja:
ei nimetty
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avram_Grant&oldid=21879636”