August Šenoa
| August Šenoa | |
|---|---|
 August Šenoa vuonna 1880. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. marraskuuta 1838 Zagreb, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 13. joulukuuta 1881 (43 vuotta) Zagreb, Itävalta-Unkari |
| Ammatti | kirjailija, kriitikko, toimittaja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
August Šenoa (14. marraskuuta 1838 Zagreb, Itävallan keisarikunta – 13. joulukuuta 1881 Zagreb, Itävalta-Unkari) oli kroatilainen romaanikirjailija, runoilija, kriitikko ja toimittaja. Hän oli 1800-luvun lopun merkittävimpiä kroatialaisia kirjailijoita, ja 1870-lukua on jopa kutsuttu Šenoan aikakaudeksi. Šenoa vei kroatialaisen romaanikirjallisuuden romantiikasta realismiin. Hän käsitteli runoissaan, romaaneissaan ja novelleissaan Zagrebia, sekä sen historiaa että nykyaikaa.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Šenoa oli tšekkiläislähtöisen leipurin poika.[1] Hänen sai intohimonsa taiteisiin vanhemmiltaan, sillä isä rakasti konsertteja ja teatteria ja äiti oli ahkera lukija. Šenoan isä ei oppinut koskaan serbokroatiaa, ja Šenoa itsekin teki ensimmäiset runonsa saksaksi.[2]
Peruskoulutuksen Šenoa kävi Zagrebissa ja jatkoi sen jälkeen opiskelemaan oikeustiedettä.[2] Hän kävi myös Wienissä lääketieteen kursseilla, mutta palasi oikeustieteen pariin Prahassa. Šenoa kertoi myöhemmin lapsilleen jättäneensä lääketieteen, kun oli joutunut tarkkailemaan amputaatiota. Piispa Josip Juraj Strossmayer myönsi Šenoalle stipendin Prahaan, missä hän hankki lisätuloja kirjoittamalla artikkeleita ja teatteriarvosteluja. Prahassa Šenoa tutustui myös nuoriin kirjailijoihin ja poliitikkoihin, jotka olivat innostuneet panslavismin ajatuksesta.[1]
Valmistuttuaan Šenoa palasi Prahasta Wieniin.[1] Siellä hän kirjoitti Glasonoša- ja Slawische Bläter -lehtiin. Varsinaisen kirjallisen uransa hän aloitti 1861. Šenoa palasi Zagrebiin 1866 ja aloitti siellä työskentelyn Prozor-lehden toimittajana. Hänet nimitettiin kaksi vuotta myöhemmin Kroatian kansallisteatterin taiteelliseksi johtajaksi.[2] Šenoa toimitti vuodesta 1874 kuolemaansa asti Kroatian merkittävintä kulttuurilehteä Vienacia.[3]
Šenoalla oli kuusi lasta, joista kolme kuoli kurkkumätään. Hän joutui jatkuvasti taistelemaan taloudellisesti perheensä elättämiseksi.[3] Hän teki töitä Zagrebin maistraatin toimistossa, koska yksin kirjat eivät häntä elättäneet.[1] Šenoa kuoli vuonna 1881 keuhkokuumeeseen[4], jonka oli saanut uuvuttuaan Zagrebin maanjäristyksen auttamistöissä.[3]
Teokset ja merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Šenoa keskittyi monissa artikkeleissaan ja teoksissaan Zagrebiin, sekä sen historiaan että nykyhetkeen.[3] Hänen viisi historiallista romaniaan (Zlatarevo zlato, Čuvaj se senjske ruke, Seljačka buna, Diogenes ja Kletva) ovat hänen keskeisimpiä töitään. Oman aikaansa sijoittuvia romaaneja ja novelleja olivat muun muassa Mladi gospodin, Prosjak Luka, Branka ja Prijan Lovro. Romaanikirjailijana Šenoa oli käytännössä muotoilemassa kroatialaista romaanikirjallisuutta, ja hänen sanotaan luoneen Kroatiaan modernin lukijakunnan.[2]
Šenoa aloitti uransa romantiikkaa edustaneille runoilla, jotka käsittelivät rakkautta tai olivat patriottisia. Moniin niistä sävelttiin myös musiikki. Šenoa runojen joukossa on myös historiallisia runoja. Hänen ainoa valmistunut näytelmänsä oli Ljubica, joka esitteli realismin kroatialaiseen teatteriin.[2]
Šenoan merkitys Kroatian kirjallisuuden siirtymisessä romantiikasta realismiin oli suuri.[5] Hän oli myös aikansa selkeästi merkittävin kroatialainen kirjailija. Kroatian kirjallisuushistoriassa on tapana nostaa aina yksi henkilö ajaltaan ylitse muiden, ja 1870-lukua on hyvällä syyllä kutsuttu ”Šenoan aikakaudeksi”. Hänen työnsä edustavat siirtymistä kansallisheräämisen romanttisista aiheista yhteiskuntaelämän vaikeuksien kuvaamiseen.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hawkesworth, Celia: Zagreb: A Cultural and Literary History. Oxford: Signal Books Limited, 2007. ISBN 978-1-904955-30-6 Google-kirjat (viitattu 2.8.2015).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hawkesworth, s. 67.
- ↑ a b c d e Anniversary of the birth of August Šenoa 14.11.2012. National and University Library in Zagreb. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 2.8.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hawkesworth, s. 68.
- ↑ August Šenoa and Zagreb Muzej grada Zagreba. Arkistoitu 5.10.2011. Viitattu 2.1.2016 (englanniksi).
- ↑ August Šenoa Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 2.8.2015. (englanniksi)
- ↑ Hawkesworth, s. 69.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August Šenoa Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
