Tämä on lupaava artikkeli.

Yhdistyneet arabiemiraatit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Arabiemiirikuntien liitto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhdistyneet arabiemiraatit
دولة الإمارات العربيّة المتّحدة
(Daulat al-Imārāt al-‘arabiyya al-muttaḥida)
Arabiemiraattien lippu

Arabiemiraattien sijainti
Arabiemiraattien sijainti

Valtiomuoto osittainen perustuslaillinen monarkia, liittovaltio
Presidentti

Pääministeri
Šeikki Mohamed bin Zayed Al Nahyan
Muhammad ibn Rašid Al Maktum
Pääkaupunki Abu Dhabi (1 807 000 as.)
Muita kaupunkeja Dubai (3 600 000 as.),
Sharja (1 405 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 83 600 km²[1] (sijalla 114)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2022) 10 082 000[1] (sijalla 93)
– väestötiheys 99 as. / km²
– väestönkasvu 0,58 % [1] (2022)
Viralliset kielet arabia
Valuutta Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami (AED)
BKT (2019)
– yhteensä 655,8 mrd USD (PPP)[1]  (sijalla 34)
– per asukas 67 100 USD [1]
HDI (2020) 0,91[2] (sijalla 26)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 0,9 % [1]
– teollisuus 49,8 % [1]
– palvelut 49,2 % [1]
Aikavyöhyke UTC+4
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Emiirikuntien liittoutuminen (Itsenäisyys Yhdistyneistä Kuningaskunnista)

2. joulukuuta 1971
Lyhenne AE
– ajoneuvot: UAE
– lentokoneet: A6
Kansainvälinen
suuntanumero
+971
Tunnuslause ei mottoa
Kansallislaulu Iši biladi

Yhdistyneet arabiemiraatit[3] (arab. دولة الإمارات العربيّة المتّحدة‎, Daulat al-Imārāt al-‘arabiyya al-muttaḥida) eli Arabiemiraatit (vanhoja nimiä Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Arabiemiirikunnat, Arabiemiirikuntien liitto, Emiraatit[4][3]) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa Persianlahden rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Oman ja Saudi-Arabia. Maa koostuu seitsemästä emiirikunnasta, ja sen pinta-ala on noin 83 600 neliökilometriä. Väkiluku on n. 10 miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Arabiemiraattien pääkaupunki on Abu Dhabi.

Arabiemiraatit on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiraateilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.lähde?

Keidas lähellä Al-Ainia.

Arabiemiirikunnat sijaitsee Omanin ja Saudi-Arabian välissä, Omaninlahden ja Persianlahden rannalla. Omanilla on pieni eksklaavi Arabiemiraattien alueella.[5] Arabiemiirikuntien rajat eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteiset. Maa teki Saudi-Arabian kanssa 1974 sopimuksen, jonka oikeudellinen asema on epäselvä. Arabiemiirikuntien näkemyksen mukaan sille kuuluu pieni rantakaistale Qatarin rajalle asti. Lisäksi maa vaatii etelässä Shaybahin öljykenttää. Saudi-Arabia ja Oman ovat puolestaan kiistäneet Arabiemiraattien oikeuden Al-Ainin ympäristön keitaisiin. Iranin kanssa Arabiemiraateilla on puolestaan kiistelleet kolmen Persianlahden saaren omistuksesta.[6] Rajakiistojen takia arviot maan pinta-alasta ovat vaihdelleet.[5]

Maan itäosassa on vuoria, siellä kohoaa Hajarvuoriston jatke parhaimmillaan noin 2 000 metrin korkeuteen.[7] Suurin osa maasta on hiekka-aavikkoa.[5] Maan sijainti on strateginen Hormuzinsalmen puolustuksen takia.[8] Persianlahden rannikolla on paljon pieniä saaria, hiekkasärkkiä a koralliriuttoja, joten navigointi on vaikeaa. Omaninlahden rannikko on puolestaan paljon säännöllisempi. Dubai on paras luonnonsatama. Abu Dhabin alueella on kaksi merkittävää keidasta, joiden pohjavesivarat riittävät maanviljelyyn.[5][7]

Arabiemiraattien ilmasto on pääosin kuuma ja kuiva. Kuuminta on heinä- ja elokuussa, jolloin lämpötila rannikkotasangolla nousee 48 asteeseen. Vuorilla on selvästi viileämpää. Loppukesällä kostea kaakkoistuuli tekee rannikkoalueiden säästä erityisen epämiellyttävää. Rannikolla sataa vuodessa alle 120 mm, vuorilla paikoin jopa 350 mm. Rankkasateet saavat toisinaan aikaan paikallisia tulvia. Hiekkamyrskyt haittaavat säännöllisesti näkyvyyttä.[5]

Rannikon ekosysteemeissä, saarilla, koralliriutoilla, vuorovesirannikolla ja mangrovesoilla elää monenlaisia kasvi- ja eläinlajeja. Arabiemiraattien ensimmäiset meriluonnonsuojelualueet perustettiin 1995 ja vuonna 2012 ne kattoivat yhteensä 6 563 km²[9] Hajarvuoristo tarjoaa turvapaikan harvinaisille eläimille, kuten leopardille ja arabiantarille (Hemitragus jayakari).[10]

1700-luvulla rakennettu torni Hattassa.

Nykyisellä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien alueella on ollut asutusta jo pronssikaudella. Yli kaksituhatta vuotta eaa. Umm al-Nariksi kutsuttu kulttuuri kehittyi nykyisen Abu Dhabin lähellä. Sen vaikutus levisi pitkälle sisämaahan ja rannikkoa pitkin Omaniin asti. Islam saapui alueelle vuonna 636, ja kristityt nestoriolaiset perustivat Sir Bani Yasin luostarin samannimiselle saarelle lähelle Abu Dhabia 600-luvulla. Keskiajalla Hormuzin eli Ormusin kuningaskunta hallitsi koko aluetta.lähde?

Pian sen jälkeen, kun Vasco da Gama vuonna 1498 oli purjehtinut Afrikan ympäri Intiaan, Persianlahden etelärannikon šeikkikunnat joutuivat Portugalin ylivallan alaisiksi. Portugalin valta alueella kesti 1600-luvulle saakka, minkä jälkeen alue oli pitkään Osmanien valtakunnan vaikutusvallan alaisena. Britannian valta alkoi kasvaa 1800-luvulla ja lopulta vuonna 1892 alueesta, joka tunnettiin nimellä Sopimusvaltiot (engl. Trucial States), tuli Britannian protektoraatti.lähde?

Helmenkalastus oli tärkeä elinkeino, ja kun luonnonhelmien kysyntä väheni 1900-luvun alussa, alue vajosi köyhyyteen. Šeikit olivat keskustelleet öljyn etsimisestä, ja ensimmäiset kaivausluvat annettiin 1939. Ensimmäinen raakaöljylasti lähti 1962 Abu Dhabista ja Dubaista 1969. Britannia päätti vetäytyä alueella 1968, ja Arabiemiirikunnat itsenäistyi vuonna 1971 alueen emiirikuntien yhdistyessä.[11]

Korkein neuvosto, presidentti ja liittovaltion neuvosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabiemiirikuntia hallitsee korkein neuvosto, johon kuuluvat kaikkien seitsemän emiirikunnan johtajat. Abu Dhabin ja Dubain emiireillä on neuvostossa veto-oikeus. Neuvosto valitsee presidentin ja varapresidentin.[1]

Parlamentissa eli Liittovaltion neuvostossa (Majlis al-Ittihad al-Watani) on 40 paikkaa. Edustajista 20 valitaan emiirikuntien vaalilautakunnissa. Kunkin emiirikunnan johto saa valita, ketkä saavat äänestää, joten äänioikeus on vain noin 13 prosentilla asukkaista. Kunkin emiirikunnan edustajapaikat määräytyvät sen väkiluvun mukaisesti: Abu Dhabi ja Dubai saavat kumpikin neljä, Sharja ja Ras al-Khaima kolme sekä Ajman, Fujaira ja Umm al-Qaiwain kaksi edustajaa. Loput 20 edustajaa nimittää suoraan emiirikuntien johto. Nimetyt edustajat valitaan niin, että neuvostossa on aina puolet naisia, puolet miehiä.[1]

Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lakijärjestelmä pohjaa Koraaniin. Myös Ranskan oikeusjärjestelmän vaikutus näkyy lakiteksteissä. Islamin lakia, šariaa, noudatetaan etenkin perhelainsäädännössä kuten avioeroa ja perintöasioita koskevissa määräyksissä.[12]

Arabiemiraattien huumelait ovat ankaria. Turisteja on tuomittu vuosien vankeusrangaistuksiin heidän vaatteistaan löytyneiden huumausainejäänteiden vuoksi. [13]

Seitsemän emiraattia ja niiden nykyiset johtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabiemiirikuntien hallinnollinen kartta

Liittovaltio muodostuu seitsemästä emiirikunnasta. Niiden nykyiset emiirit ovat:[14]

Vapauksien kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat ei ole vapaa maa.[15] UAE on seitsemän emiraatin liitto, jota käytännössä johtaa Abu Dhabi, pinta-alaltaan suurin ja luonnonvaroiltaan rikkain. Liittovaltion neuvoa-antavalle elimelle järjestetään rajoitetut vaalit, mutta poliittiset puolueet on kielletty, ja kaikki toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovalta kuuluu viime kädessä seitsemälle perinnölliselle hallitsijalle. Sekä kansalaisten että ei-kansalaisten, jotka muodostavat ylivoimaisen enemmistön väestöstä, kansalaisvapauksiin kohdistuu merkittäviä rajoituksia.[15]

Yhdistyneet arabiemiirikunnat on 2000-luvun alkupuolella aseistautunut voimakkaasti, vuonna 2008 se oli maailman kolmanneksi suurin aseiden tuoja, Kiinan ja Intian jälkeen. Maa on hankkinut muun muassa 80 F-16E ja 50 Mirage 2000-9 -hävittäjää vuosina 2004–2008. Maan sijainti Hormuzinsalmen äärellä on strateginen öljykuljetuksien kannalta.[8]

Miesten yleinen asevelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 2014. Varusmiespalvelus kestää 24 kuukautta, korkeakoulututkinnon suorittaneille riittää 16 kuukauden palvelus, naiset voivat osallistua vapaaehtoisina palvelukseen yhdeksän kuukautta. Merkittävä osa värvätystä henkilöstöstä tulee ulkomailta.[1]

Ilmakuva Jumeirah Lake Towers -projektialueelle Dubaissa.

Abu Dhabista löytyi öljyä vuonna 1958. Se tuottaa edelleen valtaosan maan öljystä, ja siellä sijaitsevat myös emiraattien suurimmat maakaasukentät. Energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on pyritty vähentämään ydinvoiman ja aurinkoenergian avulla.[16]

Muista arabimaista poiketen Arabiemiirikuntien liitolla on poikkeuksellisen vahva ja monipuolinen talous, joka ei ole täysin riippuvainen öljystä ja maakaasusta. Erityisesti Dubai on matkailun ja vapaan kaupan voimalla kohonnut koko Persianlahden liikekeskuksen asemaan. Yksi monipuolistamisen suurimmista tuloksista on vakaasti kehittyvä matkailuteollisuus, joka on keskittynyt rannikolle, aavikolle, urheilukohteisiin ja infrastruktuuriin. Matkailuteollisuuden lisäksi myös edulliset kuluttajahinnat, lämmin ilmasto, tekniikan ihmeet kuten Burj al-arab -hotelli ja Palmusaaret ja ystävällisyys lännelle ovat johtaneet kutsumaan Dubaita Lähi-idän Hongkongiksi. Emiraattien suurten rakennusprojektien valmistuminen on pitkälti noin 120 euron kuukausipalkalla työskentelevien siirtotyöläisten ansiota. Tällä hetkellä yli 80 prosenttia maan väestöstä on siirtotyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ei ole lakko-oikeutta eikä ammattiyhdistysliikettä. Siirtotyöläisten ihmisoikeudet ovat herättäneet runsaasti kansainvälistä keskustelua.[17]

Maatalous on keskittynyt Ras al-Khaiman ja Fujairan emiraatteihin. Sen osuus kansantaloudesta on pieni, mutta keinokastelun turvin maa pystyy olemaan liki omavarainen hedelmien ja vihannesten osalta. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat taatelit, tomaatti ja kurkku.[16]

Maassa on 43 lentokenttää ja 4 080 kilometriä maantietä.[1] 1960- ja 1970-luvulla rakennettu tieverkko on hyvälaatuinen. Dubaissa toimii automaattimetro. Abu Dhabin ja Dubain välille valmistui rautatie vuonna 2022, rautatieverkkoa on suunniteltu laajennettavaksi kaikkiin sietsemään emiraattiin.[16]

Dubaissa on suuri konttisatama, Das-saarella nesteytetyn maakaasun eli LNG:n lastaussatama. Muita satamakaupunkeja ovat Al Fujayrah, Mina' Jabal 'Ali (Dubai), Khor Fakkan (Khawr Fakkan) (Sharja), Mubarraz Island (Abu Dhabi), Mina' Rashid (Dubai) ja Mina' Saqr (Ras al-Khaima)[1]

Haukankouluttaja Arabiemiirikunnissa. Haukka on yksi maan kansallissymboleista.

Vuonna 2022 YK arvioi maan väkiluvuksi noin kymmenen miljoonaa. Väestöstä 88% on siirtolaisia. Asutus on keskittynyt voimakkaasti maan koillisosaan Musandamin niemimaalle. Lähes 85% asukkaista elää kolmen suurimman emiraatin alueella: Abu Dhabi, Dubai ja Sharja.[1]

Islam on valtionuskonto. Muslimit muodostavat 76 prosenttia ja kristityt 9 prosenttia väestöstä. Muiden uskontojen osuus väestöstä on 15 prosenttia, josta pääosa on hinduja ja buddhalaisia. Arabia on maan virallinen kieli[18] ja sitä käytetään hallituksessa ja byrokratiassa, mutta englannin kielen merkitys talouselämässä on kasvanut: se toimii lingua francana arabiantaidottomille maahanmuuttajille.[19][20]

Koulutus on ilmaista ja pakollista 6–18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2010-luvulta alkaen suurin osa väestöstä on ollut lukutaitoista. Maan korkeakouluihin hakeutuu ennen kaikkea naisopiskelijoita.[16]

Arabiemiirikunnilla on vahvat siteet muuhun arabimaailmaan. Hallitus on omistautunut perinteisten taide- ja kulttuurimuotojen säilyttämiselle muun muassa Abu Dhabin kulttuurihallinnon kautta,[21][22] jonka ohella myös muissa emiraateissa on omat kulttuurihallintonsa. Vuodesta 2009 rakennettu Louvre Abu Dhabi valmistui vuonna 2017.[23] Kuitenkin sosiaalisessa elämässä tapahtuu suuria muutoksia: asenteet naisia kohtaan ovat muuttumassa, ja uusista urheilulajeista on tulossa suosittuja perinteisten kameliajojen rinnalle.[24] Islamin vuoksi sianlihaa ja alkoholia ei tarjoilla yleisesti,[25] mutta myös vähemmistöuskontoja kunnioitetaan: muun muassa hindutemppeleiden rakentaminen on sallittu.[26]

Emiraattien perinteinen keittiö muistuttaa libanonilaista ja muita arabikeittiöitä. Siihen kuuluvat meze-alkupalat, täytetty lammas, lammaspata, maustettu riisi ja linssikeitto. Jälkiruoat ovat perinteisesti makeita.[27]Talouskasvun myötä maahan on perustettu huippuravintoloita, joita pyörittävät kuuluisat ravintoloitsijat ja kokit Gordon Ramsaystä alkaen.[25]

Olympialaisiin Arabiemiirikunnat on osallistunut vuodesta 1984 alkaen. Ainoan olympiamitalin on voittanut Ahmed Al Maktoum, joka voitti kaksoistrapissa olympiakultaa Ateenan olympialaisissa 2004.[28] Arabiemiirikuntien jalkapallomaajoukkue on esiintynyt kertaalleen MM-kisoissa vuonna 1990, jolloin se putosi ensimmäisellä kierroksella. Maajoukkue on esiintynyt Aasian-mestaruuskilpailuissa kahdeksan kertaa, ja sen paras sijoitus on toinen vuodelta 1996. Lokakuussa 2011 se oli FIFA-rankingissa sijalla 113.[29] Muita suosittuja urheilulajeja ovat kameli- ja hevoslaukat, haukkametsästys, kriketti, golf ja tennis.[30][16][31] Moottoriurheilun osalta Formula 1 -sarjan osakilpailu Abu Dhabin Grand Prix on ajettu vuodesta 2009 lähtien Yas Marinan radalla.[32][33]

  1. a b c d e f g h i j k l m n United Arab Emirates CIA World Factbook. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
  2. [ United Arab Emirates HDI] Human Development Reports
  3. a b Arabiemiirikunnat on nyt virallisesti Arabiemiraatit Kotimaisten kielten keskus. 1.2.2024. Viitattu 10.2.2024.
  4. Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 208. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
  5. a b c d e Geography Persian Gulf States: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1993 (englanniksi)
  6. Crystal & Peterson: United Arab Emirates: Land Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.10.2024. (englanniksi)
  7. a b Crystal & Peterson: United Arab Emirates: Relief Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.10.2024. (englanniksi)
  8. a b UAE 'boosting military imports' Al Jazeera. Viitattu 29.4.2009. (englanniksi)
  9. Bernhard Riegl, Sam J. Purkis: Coral Reefs of the Gulf: Adaptation to Climatic Extremes. Springer Science & Business Media, 13.4.2012. ISBN 978-94-007-3008-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.5.2020). (englanniksi)
  10. About the United Arab Emirates (Arkistoitu – Internet Archive) WWF United Arab Emirates (englanniksi)
  11. History of the UAE The Official Portal of the UAE Government. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
  12. LUnited Arab Emirate Legal System New York University School of Law, 2011 (englanniksi)
  13. Tourists warned of UAE drug laws BBC News 2008 (englanniksi)
  14. United Arab Emirates country profile BBC News (englanniksi)
  15. a b United Arab Emirates: Freedom in the World 2022 Country Report Freedom House. Viitattu 9.11.2022. (englanniksi)
  16. a b c d e Untied Arab Emirates Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
  17. Arabiemiraatit karkotti 24 lakkoilevaa siirtotyöläistä 3.8.2007. Päivitetty 30.10.2008. Yle.
  18. United Arab Emirates The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) Viitattu 2013
  19. Andrea Charise: More English, Less Islam? (An Overview of English Language Functions in the Arabian/Persian Gulf) homes.chass.utoronto.ca. 2007. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  20. Is Arabic a dying language? Global Post (englanniksi)
  21. Abu Dhabi Authority for Culture and Heritage (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Arkistoitu kopio Abu Dhabi Government, abudhabi.ae. Arkistoitu 23.11.2018. Viitattu 23.11.2018. (englanniksi)
  23. Carvalho, Stanley: Louvre Abu Dhabi opening further delayed to 2017: sources Reuters. 3.11.2016. Viitattu 17.1.2017. (englanniksi)
  24. Emirates (Arkistoitu – Internet Archive) Holiday Home Online (englanniksi)
  25. a b Food (Arkistoitu – Internet Archive) UAE Interactive.
  26. Indian Community on the UAE (Arkistoitu – Internet Archive) Indian Embassy. (englanniksi)
  27. Local Dishes (Arkistoitu – Internet Archive) UAE Interactive (englanniksi)
  28. United Arab Emirates - Olympic Sports (Arkistoitu – Internet Archive) Sports reference. (englanniksi)
  29. Associations: UAE (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA.
  30. Sports in the United Arab Emirates Ten Guide. Arkistoitu 26.10.2011. Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  31. Falconry, the "sport of Sheiks" in the UAE euronews.com. Viitattu 1.2.2019. (englanniksi)
  32. Beer, Matt: Vettel leads Red Bull 1-2 in Abu Dhabi F1 News. 1.11.2009. Autosport.com. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  33. Etihad Airways Abu Dhabi Circuit Information. ESPN. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]