Alfréd Hajós

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alfred Hajos)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Alfréd Hajós kesäolympialaisten 1896 aikaan.
Alfréd Hajós kesäolympialaisten 1896 aikaan.
Maa: Unkarin vuosina 1867–1918 käytössä ollut lippu. Unkari
Miesten uinti
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Ateena 1896 100 m vapaauinti
Kultaa Kultaa Ateena 1896 1 200 m vapaauinti
Maa: Unkarin vuosina 1918–1944 käytössä ollut lippu. Unkari
Taidelajit
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Pariisi 1924 arkkitehtuuri

Alfréd Hajós (syntyjään Arnold Guttmann, 1. helmikuuta 1878 Budapest – 12. marraskuuta 1955) oli unkarinjuutalainen urheilija ja arkkitehti. Hän oli nykyaikaisten olympialaisten ensimmäinen uintivoittaja, kun hän voitti voitettuaan Ateenassa 1896 sekä 100 että 1 200 metrin vapaauintimatkat. Uinnin lisäksi Hajós kilpaili yleisurheilussa ja jalkapallossa. Hän voitti Unkarin-mestaruuksia 100 metrin juoksussa, 400 metrin aidoissa, kiekonheitossa ja jalkapallossa, jossa hän edusti myös maajoukkuetta.

Hajós osallistui Pariisissa 1924 olympialaisten taidekilpailuihin ja sai hopeaa arkkitehtuurisuunnitelmastaan. Hän suunnitteli urallaan Unkarissa useita rakennuksia, joista tunnetuin on hänen mukaansa myöhemmin nimetty uimastadion.

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arnold Guttman syntyi 1878 Budapestissa työväenluokkaan kuuluneeseen juutalaiseen perheeseen.[1] Hänen isänsä hukkui Tonavaan, kun hän oli 13-vuotias. Tämä herätti Guttmanissa halun tulla hyväksi uimariksi. Guttman unkarilaisti nimensä Alfréd Hajósiksi Unkarin tuhatvuotisjuhlavuoden kunniaksi.[2]

Urheilu-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajós voitti jo 17-vuotiaana Wienissä vuonna 1895 järjesteyissä Euroopan-mestaruuskilpailuissa 100 metrin vapaauinnin.[2] Hajós valittiin edustamaan Unkaria kesäolympialaisiin 1896. Hän toivoi pystyvänsä osallistumaan, mutta hän lopulta ui tiukan aikataulun takia vain 100 ja 1 200 metrin vapaauinnit.[2]

Vuoden 1896 olympialaisissa uintitapahtumat järjestettiin Välimeressä erittäin vaativissa olosuhteissa: veden lämpötila oli vain noin 13 °C ja aallot jopa neljämetrisiä. Hajos voitti samana päivänä järjestetyt 100 ja 1 200 metrin matkat, lyhemmän matkan voittoaika oli 1.22,2 ja pidemmän 18.22,2. Ennen 1 200 metrin matkaa hän siveli kehoonsa sentin paksuisen kerroksen rasvaa, mutta se antoi hyvin vähän suojaa kylmyyttä vastaan. Uimarit vietiin laivalla merelle, ja heidän piti uida takaisin rantaan. Hän tunnusti kilpailun jälkeen, että ”tahtoni elää ylitti täysin haluni voittaa”. Hajós oli Ateenan kisojen nuorin olympiavoittaja.[3][4]

Hajós voitti toistamiseen Euroopan-mestaruuden olympialaisten jälkeen ja sijoittui vielä vuonna 1897 viidenneksi. Tämän jälkeen hän keskittyi enemmän muihin lajeihin.[2]

Hajós oli Unkarin parhaimmistoa uinnin lisäksi yleisurheilussa ja jalkapallossa. Hän oli voittanut jo aiemmin 100 metrin juoksun Unkarin juniorimestaruuden ja kansallisen mestaruuden hän voitti vuonna 1898 kiekonheitossa ja 400 metrin aitajuoksussa.[5] Jalkapallossa Unkarin-mestaruuden Hajós voitti Budapesti TC:ssä vuosina 1901 ja 1902.[5] Hän kuului myös maajoukkueeseen, kun Unkari pelasi ensimmäinen maaottelunsa 12. lokakuuta 1902 Itävaltaa vastaan.[4]

Hajósin veli Henrik oli myös menestynyt uimari, joka voitti viestikultaa vuoden 1906 välikisoissa ja osallistui vuoden 1908 olympialaisiin.[6]

Arkkitehtinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajós valmistui 1899 arkkitehdiksi Budapestin tekniikan yliopistosta ja avasi 1904 oman arkkitehtuuritoimistonsa. Hänen suunnittelemansa rakennukset edustivat eklektismistä ja sesessionismistä modernismiin.[1]

Hajós osallistui Dezső Lauberin kanssa Pariisin vuoden 1924 olympiakisojen taidelajien arkkitehtuurisarjaan.[7] Lauber oli myös entinen urheilija, joka osallistui tennisturnaukseen vuoden 1908 olympialaisissa.[8][9] Heidän suunnitelmansa Budapestiin rakennettavasta uimastadioinista sai hopeisen palkinnon.[7] Kultamitalia ei kisassa jaettu.[5]

Hajós suunnitteli noin 50 vuotta kestäneen arkkitehdin uransa aikana muun muassa useita urheilurakennuksia. Hänen suunnitelmiaan ovat muun muassa Újpest FC:n jalkapallostadionin, Millenáris-velodromin ja useita muita stadioneita. Hajós suunnitteli myös useita kouluja, hotelleja, pankkeja, tehtaita, kirkkoja, teattereita ja elokuvateattereita.[5]

Hajósin tunnetuin suunnittelutyö on vuonna 1930 Budapestin Margitinsaarelle rakennettu uimastadion. Sitä on käytetty uinnin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1958, 2006 ja 2010 sekä Vesipallon maailmancupissa 2006.[4]

Toisen maailmansodan jälkeen Hajós auttoi useiden pahoin vaurioituneiden rakennusten korjaustöihin. Hieman ennen kuolemaansa hän kirjoitti omaelämäkertansa Így lettem olimpiai bajnok, joka julkaistiin vuosi hänen vuonna 1955 tapahtuneen kuolemansa jälkeen.[1]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1953 kansainvälinen olympiakomitea palkitsi Hajósin olympialaisella kunniakirjalla.[4] Hänet on valittu myös kansainväliseen uinnin[10] ja kansainväliseen juutalaisten urheilijoiden kunniagalleriaan.[11]

Hajósin Margítinsaarelle suunnittelema uimastadion nimettiin 1975 hänen mukaansa.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Frojimovics, Kinga: Hajós, Alfréd The Yivo Encyclopedia of Jews in Eastern Europe. YIVO Institute for Jewish Research. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Alfréd Hajós Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 2.2.2013. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Alfréd Hajós Olympic.org. IOC. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Hajos turns tragedy into glory in the water Olympic.org. IOC. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Architecture Silver Medal (pdf) library.la84.org. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Hajós Henrik Zsebenciklopédia. Viitattu 8.8.2016. (unkariksi)
  7. ↑ a b OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS (Sivu 15) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  8. ↑ DEZSÖ LAUBER Athletes. The International Olympic Committee (IOC). Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Condron, Frank: ”Swimming: Alfred Hajos”, I Olympiad: Athens 1896. Warwick Press Inc, 2015. ISBN 978-198-794-401-3 Google-kirjat (viitattu 20.2.2020). (englanniksi)
  10. ↑ Alfred Hajos (HUN) International Swimming Hall of Fame. Arkistoitu 6.8.2017. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  11. ↑ Alfred Hajos (HUN) International Jewish Sports Hall of Fame. Viitattu 8.8.2016. (englanniksi)
  12. ↑ A “Hajós” története Cultura.hu. Viitattu 8.8.2016. (unkariksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miesten 100 metrin vapaauinnin olympiavoittajat

1896: Alfréd Hajós | 1906: Charles Daniels | 1908: Charles Daniels | 1912: Duke Kahanamoku | 1920: Duke Kahanamoku | 1924: Johnny Weissmuller | 1928: Johnny Weissmuller | 1932: Yasuji Miyazaki | 1936: Ferenc Csik | 1948: Walter Ris | 1952: Clarke Scholes | 1956: Jon Henricks | 1960: John Devitt | 1964: Don Schollander | 1968: Michael Wenden | 1972: Mark Spitz | 1976: Jim Montgomery | 1980: Jörg Woithe | 1984: Rowdy Gaines | 1988: Matt Biondi | 1992: Aleksandr Popov | 1996: Aleksandr Popov | 2000: Pieter van den Hoogenband | 2004: Pieter van den Hoogenband | 2008: Alain Bernard | 2012: Nathan Adrian | 2016: Kyle Chalmers | 2020: Caeleb Dressel | 2024: Pan Zhanle

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alfréd_Hajós&oldid=22228589”