Ayaz Mütəllibov
| Ayaz Mütəllibov | |
|---|---|
 |
|
| Azerbaidžanin presidentti | |
|
30. elokuuta 1991 – 18. toukokuuta 1992
|
|
| Seuraaja | Əbülfəz Elçibəy |
| Azerbaidžanin neuvostotasavallan presidentti | |
|
1990-1991
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. toukokuuta 1938 Baku, Azerbaidžan, Azerbaidžanin SNT |
| Kuollut | 27. maaliskuuta 2022 (83 vuotta) Baku, Azerbaidžan |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Ayaz Niyazi oğlu Mütəllibov (ven. Аяз Ниязович Муталибов, Ajaz Nijazovitš Mutalibov, 12. toukokuuta 1938[1] Baku, Azerbaidžanin SNT – 27. maaliskuuta 2022 [2] Baku, Azerbaidžan) oli viimeinen Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan johtaja ja Azerbaidžanin ensimmäinen presidentti lokakuusta 1991 toukokuuhun 1992. Hän oli NKP:n keskuskomitean politbyroon jäsen kesäkuusta 1990 elokuuhun 1992.
Mütəllibov valmistui 1962 Azerbaidžanin öljy- ja kaasuinstituutista. Mütəllibov oli vuodesta 1982 Azerbaidžanin SNT:n Gosplanin johtaja, pääministeri 1989–1990 ja vuodesta 1990 Azerbaidžanin SNT:n kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri. Toukokuussa 1990 parlamentti valitsi hänet neuvostotasavallan presidentiksi.
19. elokuuta 1991 vieraillessaan Iranissa Mütəllibov antoi lausunnon, jossa hän näytti hyväksyvän hätätilakomitean toimet presidentti Mihail Gorbatšovia vastaan. Hätätilakomitean kaaduttua kun sen vallankaappausyritys epäonnistuttui, Mütəllibov hajotti Azerbaidžanin kommunistisen puolueen.
Hänet valittiin kansanvaalilla presidentiksi 8. syyskuuta 1991, ja joulukuussa hän oli allekirjoittamassa IVYn perussopimusta. Maaliskuussa 1992 Azerbaidžanin armeijan kärsittyä tappioita Vuoristo-Karabahissa ja Kansanrintaman painostuksen alaisena Mütəllibov ilmoitti eroavansa, mutta toukokuussa hän vaati Korkeimmalta neuvostolta asemansa palauttamista ja vaalien peruuttamista. Tämän jälkeen Azerbaidžanin Kansanrintama toi pääkaupunkiin aseistettuja joukkoja ja otti sen haltuunsa, jolloin Korkein neuvosto peruutti päätöksen.
Mütəllibovin kannattajat Azerbaidžanissa ovat perustaneet muun muassa "Kansan yhtenäisyys" -puolueen ja Sosiaalidemokraattisen puolueen, jotka eivät ei ole juuri saaneet kannatusta.
Mütəllibov itse muutti Venäjälle, missä asui vuoteen 2012 asti. Hän palasi tuolloin Azerbaidžaniin ja ilmoitti samalla vetäytyvänsä politiikasta.[3] Mütəllibov pystyi palaamaan, koska hieman aiemmin oli hyväksytty laki, joka antoi valtionpäämiehille syytesuojan virkakautena tehdyistä rikoksista.[4] Presidentti Heydər Əliyev oli useaan kertaan yrittänyt 1990-luvulla saada Mütəllibovin tuomittavaksi Azerbaidžaniin. Häntä oli syytetty muun muassa maanpetoksesta Xocalın verilöylyn hoitamisesta sekä useasta vallankaappausyrityksestä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.eng.kavkaz-uzel.eu/articles/368/
- ↑ Former President of Azerbaijan Ayaz Mutallibov died
- ↑ Jeyhun Aliyev: Former Azerbaijani President Ayaz Mutallibov dies at age 83 28.3.2022. Anadolu Agency. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Azerbaijani Ex-President Returns From Exile 9.7.2012. Radio Free Europe/Radio Liberty. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Documents: Working Papers 2003 ordinary session (third part), s. 110. Council of Europe Publishing, 2003. ISBN 92-871-5247-0 Google-kirjat (viitattu 28.3.2022).
Ayaz Mütəllibov (1991–1992) | Əbülfəz Elçibəy (1992–1992) | Heydər Əliyev (1993–2003) | İlham Əliyev (2003–)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
