Airbus A350 XWB

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Airbus A350)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Airbus A350 XWB
Airbus A350-900XWB laskeutumassa ensilennoltaan 14. kesäkuuta 2013
Airbus A350-900XWB laskeutumassa ensilennoltaan 14. kesäkuuta 2013
Tyyppi matkustajalentokone
Valmistaja Airbus SE
Ensilento 14. kesäkuuta 2013[1]
Esitelty 2014 (-900)
2017 (-1000)[2]
Tila tuotannossa
Valmistusmäärä 440 (8/2021)[3]
Valmistusvuodet 2013–
A350-900-koneen economy-luokan matkustamoa.
French Bee-yhtiön Airbus A350:n (F-HREU, ent. F-WYYB) ohjaamo.
Yksityiskohta Airbus A350-liikennelentokoneen ECAM-näytöstä. Tässä simuloidussa esimerkissä useiden järjestelmävikojen takia koneen ohjaimet ovat siirtyneet suoratoimitilaan (direct law). Tästä seuraa muun muassa ohje noudattaa lentoliikkeissä erityistä varovaisuutta, sillä normaalit fly-by-wire-suojaukset eivät ole käytettävissä. Lisäksi koneen GPS-lähestymisvalmius on laskenut (RNP AR CAPABILITY LOST), älykäs automaattijarrutus ei toimi ja jarrut ovat ylikuumenneet (BRAKES HOT, BTV FAULT) ja vähennetty ylösvetoteho[4] ei ole käytettävissä (GA SOFT FAULT). ECAM-järjestelmä, joka valvoo koneen komponentteja ja antaa toimintaohjeita vikatilanteissa, esiteltiin vuonna 1982 A310-koneessa.
Finnairin käyttämä A350-900-simulaattori ("A350-2", uudempi kahdesta) pysäköitynä Hongkongin lentoasemalle.

Airbus A350 XWB on Airbusin valmistama kaksimoottorinen, laajarunkoinen pitkän matkan matkustajalentokone.[5]

Suunnittelu ja tekniikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin koneen piti pohjautua rungoltaan Airbus A330:een ja siinä piti olla 250–300 matkustajapaikkaa sijoitettuina turistiluokassa kahdeksan rinnakkain (kaksi ikkunapaikoilla ja neljä käytävien välissä). Koneesta tarjottiin alkuvaiheessa kahta eri versiota, A350-800 ja A350-900. Boeingin julkaistua A350:n kanssa samaan markkinasegmenttiin kuuluvan huomattavasti taloudellisemmaksi luvatun ja teknologialtaan kehittyneemmän Boeing 787 Dreamliner -mallin, Airbus otti A350:n takaisin piirustuspöydälle. Heinäkuussa 2006 Farnborough'n ilmailunäyttelyssä Airbus ilmoitti suunnittelevansa A350-mallin kokonaan uudelleen nimellä A350 XWB (eXtra Wide Body).[6]

Uuteen leveämpään runkoon mahtuu turistiluokassa yhdeksän penkkiä rinnakkain. Matkustamo on 13 cm leveämpi kuin Boeing 787:ssä. A350XWB on rakenteeltaan erittäin moderni lentokone, ja sen valmistusmateriaaleista on 53 % komposiitteja, 19 % alumiini-litiumseoksia, 14 % titaania, 6 % terästä ja 8 % muita materiaaleja. Airbus lupaa koneen käyttökulujen olevan 8 % alemmat kuin Boeing 787:llä.[7]

Ohjaamon näyttöpinta-alaa on suurennettu huomattavasti aiempiin laajarunkosukupolviin (esim. A330) nähden, ja se on suunniteltu A380-superjumbon pohjalta. Kokonaan uusiin ominaisuuksiin kuuluvat mm. koneen törmäysvaroitusjärjestelmän yhdistäminen autopilottiin siten, että väistöliikkeet muuhun liikenteeseen nähden voidaan suorittaa automaattisesti (Auto TCAS, ominaisuus on sittemmin tullut saataville myös vanhempiin Airbuseihin[8]), automaattinen hätäliuku paineistuksen pettäessä kaikissa 1000-sarjan koneissa ja osassa 900-sarjan koneita (liuku alkaa, jos matkustamon ilmanpaine laskee, eikä mitään tehdä 15 sekuntiin, tai jos ohjaamon vipupukin suojattua hätäliukukytkintä käytetään ja lentojarrut avataan[9][10]), sähköjärjestelmän uudelleensuunnittelu siten, että autopilotti pysyy päällä molempien moottorien häiriötilanteessa (seurausta US Airwaysin lennon 1549 tapahtumista)[11], kolmen hydrauliikkajärjestelmän korvaaminen korkeusvakaajaa ohjaavilla kahdella sähkömoottorilla, sekä kahdella hydrauliikkajärjestelmällä sekä useammalla osittain ja täysin sähköisellä varajärjestelmällä (Electro-Hydrostatic Actuator/Electrical backup hydraulic actuator, EHA/EBHA) siten, että koneen ohjattavuus säilyy jopa täyden hydraulipainekadon sattuessa,[12] sekä kehittyneempi automaattijarrutusjärjestelmä (brake-to-vacate, BTV), joka optimoi pyöräjarrutuksen kiitotieolosuhteiden ja järjestelmän käyttöliittymästä valitun kiitotieltäpoistumiskohdan perusteella siten, että olosuhteiden ollessa riittävän hyvät, kone pysähtyy valittuun kohtaan, muutoin lentäjät saavat varoituksen. Käytettäessä järjestelmään esiasetetaan laskukiitotien oletetut olosuhteet, mutta järjestelmä lisää jarrutustehoa automaattisesti, jos kiitotie on odotettua liukkaampi.[13][14].Vanhempien koneiden tapaan myös automaattijarrutus vakiohidastuvuudella on valittavissa järjestelmästä, tosin aiempiin koneisiin verrattuna jarrutustehoja on tällöin vain yksi. Vuonna 2017 A350-koneisiin tuli saataville Soft Go-Around-toiminto, joka mahdollistaa ylösvedon suorittamisen käyttäen täyttä pienempää automaattista moottoritehoasetusta.[15]

Kasvaneen sähköntarpeen takia generaattoreita on kaksi moottoria kohden. Kone pystyy myös näyttämään luotettavan ilmanopeustiedon, vaikka kaikki pitot-staattisen järjestelmän anturit olisivat epäkunnossa (synteettinen ilmanopeus). Tämä nopeustieto lasketaan kohtauskulma-anturin ja digitaalisen moottorinohjausjärjestelmän (FADEC) saaman syötteen pohjalta. Tämän parannuksen taustalla on halu estää Air Francen lennon 447 kaltaisen onnettomuuden toistuminen.[4] Useimmilla operaattoreilla on käytössä myös koneen sisäinen, suojattu Onboard Information System-tietoverkko eli OIS, jonka näytöt sijaitsevat ohjaamon sivuilla. Näytöillä käytetään mm. lentosuunnistukseen ja koneen suoritusarvolaskentaan liittyviä sovelluksia, jotka usein ovat kolmannen osapuolen toimittamia, ja vaihtelevat siten operaattorikohtaisesti. Vanhempiin Airbuseihin nähden uusia ovat myös kamerat, joilla voidaan tarkkailla koneen ulkoympäristöä (rullauskamera), ohjaamon ovea sekä rahtitiloja (turvakamerat).[16][17]

Myös koneen lennonhallinta- (FMS) sekä keskusvalvontajärjestelmät (ECAM) on päivitetty aiempaan sukupolveen nähden, ja niitä voidaan ohjata pallohiiren kaltaisen ohjaimen sekä täyden QWERTY-näppäimistön avulla (Keyboard Cursor Control Unit, KCCU). Kaikki tarkastuslistat saadaan sähköisinä näkyviin uusimpien Boeing-koneiden tapaan. ECAM mahdollistaa nyt paitsi poikkeustilannetarkistuslistojen näyttämisen, myös normaali- ja automaattisesti tunnistumattomien poikkeustilannetarkastuslistojen (not-sensed abnormal checklists, ts. sellaisten tarkastuslistojen, joiden käyttötarvetta järjestelmä ei tunnista automaattisesti) näyttämisen. Yleisesti tehtyjä parannuksia luonnehtii entistä parempi vikatilannekestävyys sekä valmius uusien lennonjohdon tukijärjestelmien hyödyntämiseen (mm. digitaalinen tiedonsiirtoyhteys eri muodoissaan). Lentotuntumaltaan kone simuloi tarkoituksellisesti A330-konetta, joten periaatteessa A330:sta siirryttäessä ei varsinaista lentokoulutusta viranomaisnäkökulmasta edellytetä (samoin esimerkiksi Etihad Airways on kelpuututtanut samat miehistöt lentämään sekä A350- että A380-koneita)[18][5]. Tästä huolimatta useat operaattorit ovat sisällyttäneet siirtymätyyppikurssiin myös varsinaisen simulaattorilento-osuuden.[4][5] Vuodesta 2019 A350-koneita on toimitettu myös osittain ohjaamokosketusnäytöillä varustettuna.[19] Finnairin kolmeen viimeisenä toimitettavaan koneeseen nämä tulevat tehdasasennuksena, vanhempiin ne asennetaan jälkikäteen.[20] Yhtiö vastaanotti näistä kolmesta koneesta ensimmäisen, rekisteritunnukseltaan OH-LWS, 28. joulukuuta 2021.[21][22] Vuoden 2023 alussa saatiin kymmeneen Finnairin A350-koneeseen valmiiksi rakenne- ja toimintamenetelmämuutos, joka nostaa niiden enimmäislentoonlähtömassan 268 tonnista 280 tonniin.[23][24]

Koneen kokonaissuunnittelukustannukset kaksinkertaistuivat uudelleensuunnittelun johdosta, ja toimitukset viivästyivät kahdella vuodella. Koneen moottoreiksi Rolls-Royce on suunnitellut uuden muunnoksen Trent-moottoreista, TrentXWB:n. TrentXWB:ssä on turbiinikoneisto, joka on edelleen kehitetty Trent 900- (Airbus A380) ja Trent 1000 -moottoreista (Boeing 787) sekä Trent-moottoreiden tähän asti suurikokoisin puhallin, jonka halkaisija on 300 cm. TrentXWB 84 -moottori sertifioitiin 2011. lähde?

Suomalainen Patricomp Oy valmistaa koneisiin korkeusvakainten kärjet.[25]

Tilaukset ja toimitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kymmenen A350-lentokoneen tilauksen teki espanjalainen Air Europa joulukuussa 2004.[26] Myöhemmin lentokonetta tilasi myös muun muassa Finnair[27]. Uuden version ensimmäinen tilaaja oli Singapore Airlines, joka tilasi kaksikymmentä A350-900 -mallista konetta heinäkuussa 2006 ja varasi lisäksi 20 optiota. Finnair oli ensimmäinen, joka muutti alkuperäisen mallin tilauksen uuden mallin tilaukseksi sovittuaan koneen uudelleen suunnittelun aiheuttaman viivästyksen aiheuttamista korvauksista Airbusin kanssa. Tässä yhteydessä Finnair kasvatti tilaustaan yhdeksästä yhteentoista ja varasi lisäksi 8 optiota.[28] Koneesta on sitovia tilauksia marraskuussa 2017 48 eri yhtiöltä yhteensä 888 kpl[29], ja elokuuhun 2021 mennessä koneita oli valmistettu yhteensä 440 kpl.[7]

Ensimmäinen kone luovutettiin Qatar Airwaysille joulukuussa 2014. Käyttöön se otettiin tammikuussa 2015.[30] Finnairin ensimmäinen A350-kone laskeutui Helsinki-Vantaalle 7. lokakuuta 2015.[31] Heinäkuussa 2023 Finnairin OH-LWB oli lentotunneissa mitattuna maailmanlaajuisesti eniten lentänyt A350-yksilö.[32] Yhtiö käyttää A350-tyyppikoulutukseen CAE:n valmistamia 7000XR-sarjan simulaattoreita, joita sillä on 2 kpl. Ensimmäinen näistä tuli käyttöön maaliskuussa 2017.[33]

Tyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneesta oli alun perin tarjolla kolme erikokoista versiota: kaksiluokkaisena noin 312-paikkainen A350-800, 366-paikkainen A350-900 ja 412-paikkainen A350-1000. A350-800 peruttiin syyskuussa 2014 vähäisen tilausmäärän johdosta ja tilaajille tarjottiin joko suurempaa A350-900 -mallia tai uusilla moottoreilla varustettua A330-800 -mallia. Lisäksi tarjolle tulee rahtiversio A350F (vuodesta 2025)[34], erityisen pitkän kantomatkan (17 960 km) omaava A350-900ULR sekä A350-900ULR:ään perustuva yksityiskoneversio ACJ350 XWB.[35] Air France-KLM-yhteenliittymä ilmoitti 12. huhtikuuta 2022 tilanneensa neljä A350F-rahtikonetta. Muita alkuvaiheen A350F-asiakkaita ovat Air Lease, CMA CGM, Singapore Airlines ja Etihad Airways.[36] [37] Myös Cathay Pacific Cargo tilasi A350F:ää joulukuussa 2023. Tilaus kattaa kuusi konetta.[38] Koneeseen tulee maailman suurin rahtiovi.[39]

Onnettomuudet ja vaaratilanteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toistaiseksi vain yksi A350-kone on tuhoutunut lento-onnettomuudessa.

Japan Airlinesin lento 516 (A350-941) törmäsi 2. tammikuuta 2024 laskeutuessaan Tokion kansainväliselle lentoasemalle (Hanedan lentoasemalle) rannikkovartioston lentokoneeseen ja syttyi tuleen. Kaikki koneessa olleet (367 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä) evakuoitiin, mutta kone tuhoutui. Rannikkovartioston kone oli DHC-8-tyyppiä, ja siinä oli kuusi ihmistä; vain yhden kerrotaan pelastuneen.[40][41]

Teknisiä tietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Airbus
A350-800 		Airbus
A350-900 		Airbus
A350-1000 		vertailu
Boeing
787-8 		vertailu
Boeing
787-9
Pituus: 60,6 m 66,9 m 73,9 m 55,5 m 62,0 m
Korkeus: 17,1 m 17,1 m 17,1 m 16,5 m 16,5 m
Siipien kärkiväli: 64,75 m 64,75 m 64,75 m 58,8 m 60,0 m
Suurin lentoonlähtöpaino: 245 000 kg 265 000 kg 295 000 kg 216 500 kg 226 800 kg
Istuimet: 312 / 270
kaksi / kolme luokkaa 		366 / 314
kaksi / kolme luokkaa 		412 / 350
kaksi / kolme luokkaa 		223
kolme luokkaa 		259
kolme luokkaa
Moottorit: Trent XWB Trent XWB 84 Trent XWB 97 Trent 1000 tai
GEnx 		Trent 1000 tai
GEnx
Lentonopeus: 0,89 Mach 0,89 Mach 0,89 Mach 0,85 Mach 0,85 Mach
Suurin lentokorkeus: 13,1 km 13,1 km 13,1 km 13,1 km 13,1 km
Lentomatka¹: 15 400 km 15 000 km 15 500 km 15 700 km 15 400 km
Valmistumisvuosi: valmistus peruutettu 2014
 2017
 2011 2014

Lähde: Airbus[42]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Airbus confirms timing for A350 XWB First Flight 11 June 2013. Airbus. Arkistoitu 6 helmikuu 2016. Viitattu 25 elokuu 2015.
  2. ↑ Airbus advances towards first flight of A350 twinjet Flight International. 23 Oct 2012.
  3. ↑ Orders & deliveries airbus.com. 27.11.2017. Airbus SE. Arkistoitu 4.12.2017. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b c A350 Flight Deck and systems briefing for pilots smartcockpit.com.
  5. ↑ a b c The Common Type Rating is approved for A350 XWB and A330 pilot training Airbus. Arkistoitu 8.7.2019. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Airbus A350 XWB History - Modern Airliners modernairliners.com. Viitattu 4.11.2021.
  7. ↑ a b http://www.eads.com/xml/content/OF00000000400004/7/19/41508197.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Autopilot/Flight Director (AP/FD) TCAS capability SKYbrary Aviation Safety. 26.5.2021. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
  9. ↑ David Kaminski-Morrow: A350-1000 features automated rapid-descent capability Flight Global. 21.11.2017. Viitattu 4.11.2021. (englanniksi)
  10. ↑ ”What About Auto Emergency Descent Function on A350”. fi-FI
  11. ↑ ”Airbus A350 SIMULATOR - Dual Engine Failure at Cruise Level (ENG sub)”. fi-FI
  12. ↑ ”Airbus A350 - Test Flight (Lufthansa Acceptance Flight) (ENG sub)”. fi-FI
  13. ↑ The Airbus A350: A Pilot's 10 Favourite Features About the Aircraft Discovery. 5.11.2019. Viitattu 25.4.2021. (englanti)
  14. ↑ ”FINNAIR AIRBUS A350 FULL FLIGHT SIMULATOR EXPERIENCE!!”. fi-FI
  15. ↑ A350 SGA function theairlinepilots.com.
  16. ↑ leehamcoeu: Airbus A350 cockpit compared to A320/A330. Leeham News and Analysis. 2.6.2015. Viitattu 17.9.2021. (englanti)
  17. ↑ Jake Hardiman: Which Aircraft Have Tail Cameras? Simple Flying. 6.4.2021. Viitattu 1.1.2023. (englanti)
  18. ↑ Lorne Philpot: Etihad Pilots Certified to Fly Both A350, A380 Aircraft Airways. 18.2.2024. Viitattu 19.2.2024. (englanti)
  19. ↑ ”#A350 XWB - New Touch Screens Cockpit Displays”. fi-FI
  20. ↑ Airbus toi kosketusnäytöt A350-koneiden ohjaamonäyttöihin - käyttöön myös Finnairin koneissa | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 25.12.2019. Viitattu 25.4.2021.
  21. ↑ Finnairin laivastoon jo 17. Airbus A350 XWB -laajarunkokone - OH-LWS saapui Suomeen | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 29.12.2021. Viitattu 6.1.2022.
  22. ↑ A350-941, Finnair, F-WZGW, OH-LWS (MSN 516) AIB Family Flights. Viitattu 6.1.2022.
  23. ↑ Finnairin Airbus A350 XWB -koneet voivat lentää entistä suuremmalla hyötykuormalla - MTOW jopa 280 tonnia | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 31.1.2023. Viitattu 1.2.2023.
  24. ↑ Chris Loh: Finnair Modifies 10 Airbus A350s With Increased Maximum Take Off Weight Simple Flying. 30.1.2023. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Patria ostaa Patricomp Oy:n takaisin espanjalaiselta Aernnovalta | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 5.6.2018. Viitattu 4.11.2021.
  26. ↑ http://www.airbus.com/en/presscentre/pressreleases/pressreleases_items/06_01_05_air_europa.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ http://www.airbus.com/en/presscentre/pressreleases/pressreleases_items/06_03_30_finnair.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Finnair, first airline to sign firm contract for the A350XWB 8.3.2007. Airbus. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 27.11.2017.
  29. ↑ A359 XWB Production sites.google.com. 27.11.2017. Viitattu 27.11.2017.
  30. ↑ Mäkinen, Jari: Airbus A350 astuu palvelukseen Yle Uutiset. 25.12.2014. Viitattu 25.12.2014.
  31. ↑ Finnairin uusi jättikone tänään Suomeen 7.10.2015. Yle. Viitattu 7.10.2015.
  32. ↑ Finnairin OH-LWB on maailman eniten lennetty Airbus A350 - jo kolmasosa lennoista saattaa kohta olla lennetty Moottori. Viitattu 10.7.2023.
  33. ↑ Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 9.6.2022.
  34. ↑ David Kaminski-Morrow2021-07-29T06:13:00+01:00: Airbus to base new A350 freighter ‘predominantly’ on -1000 variant Flight Global. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  35. ↑ http://www.aircraft.airbus.com/aircraftfamilies/corporate/acj-family/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  36. ↑ David Kaminski-Morrow2022-04-07T08:41:00+01:00: Airbus accentuates calibre of customers to illustrate A350F confidence Flight Global. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  37. ↑ Air France-KLM firms up order for four A350 freighters www.aerotime.aero. Viitattu 14.4.2022. (englanniksi)
  38. ↑ Cathay Group orders the A350F airbus.com. Viitattu 12.12.2023.
  39. ↑ David Kaminski-Morrow2024-07-06T08:57:00+01:00: Airbus highlights main-deck door size on A350 freighter mock-up Flight Global. Viitattu 12.7.2024. (englanniksi)
  40. ↑ Elsa Osipova: Japan Airlinesin kone törmäsi rannikkovartioston koneeseen laskeutumisen aikana – matkustajakoneen kaikki 367 ihmistä evakuoitu Yle. 2.1.2024. Viitattu 2.1.2024.
  41. ↑ Japan Airlinesin Airbus A350 tulessa Japanin Hanedassa - osui kiitotiellä toiseen ilma-alukseen Lentoposti.fi. 2.1.2024. Viitattu 2.1.2024.
  42. ↑ http://www.airbus.com/en/aircraftfamilies/productcompare/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Airbusin matkustajakoneet
A220 · A300 · A310 · A318/A319/A320/A321 · A330 · A340 · A350 · A380
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Airbus_A350_XWB&oldid=22647939”