Ero sivun ”Träskändan kartano” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Harria (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
14 958 muokkausta
→Nykytila: päivitetty tilanne
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
104 641 muokkausta
Kumottu muokkaus 21766106, jonka teki Harria (keskustelu) Ei riitä että näkee omin silmin, tarvitaan lähde
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 16: Rivi 16:


==Nykytila==
==Nykytila==
1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun kartanon osti Espoon kunta. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1921 ja edustaa ruotsalaista [[uusbarokki]]a. Sen julkisivut on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti [[Isak Gustaf Clason]], lopulliset rakennuspiirustukset laativat suomalaiset [[Armas Lindgren]] ja [[Bertel Liljequist]].<ref name=espoonperinneseura/> Se toimi pitkään vanhainkotina. Kartanon päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2006, ja Espoon kaupunki etsii sille uutta käyttöä.<ref name=lansivayla/> Rapistunut julkisivu on korjattu<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1273201 |nimeke=Valtuusto teki yöllä historiaa: Käsittelyssä ensimmäinen kuntalaisaloite, joka kaiken lisäksi näyttää etenevän |julkaisu=Länsiväylä |ajankohta=2020-04-05 |viitattu=2020-04-15 }}</ref>, mutta Espoon kaupunki on haluton remontoimaan sisätiloja, ennen kuin rakennukselle on löydetty pysyvä käyttötarkoitus.<ref name=HS/>
1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun kartanon osti Espoon kunta. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1921 ja edustaa ruotsalaista [[uusbarokki]]a. Sen julkisivut on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti [[Isak Gustaf Clason]], lopulliset rakennuspiirustukset laativat suomalaiset [[Armas Lindgren]] ja [[Bertel Liljequist]].<ref name=espoonperinneseura/> Se toimi pitkään vanhainkotina. Kartanon päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2006, ja Espoon kaupunki etsii sille uutta käyttöä.<ref name=lansivayla/> Rapistuva julkisivu on päätetty korjata<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1273201 |nimeke=Valtuusto teki yöllä historiaa: Käsittelyssä ensimmäinen kuntalaisaloite, joka kaiken lisäksi näyttää etenevän |julkaisu=Länsiväylä |ajankohta=2020-04-05 |viitattu=2020-04-15 }}</ref>, mutta Espoon kaupunki on haluton remontoimaan sisätiloja, ennen kuin rakennukselle on löydetty pysyvä käyttötarkoitus.<ref name=HS/>


Kartanopuiston kehittäminen alkoi jo 1700-luvulla. Sen maisematyylinen asu on säilynyt hyvin ja muodostaa [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden]]. Museoviraston ja Ympäristöministeriön kartoitus valmistui 2002. Puisto on Suomen merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Hirvonen, Minna-Liisa ja Sjöholm, Kajsa|Nimeke=Träskändan kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2008–2017| Selite=Espoon teknisen keskuksen julkaisusarja Hoito- ja käyttösuunnitelmia 2 / 2008. (Archive.org, latautuva tiedosto)|Julkaisija=Espoon kaupunki |www= https://web.archive.org/web/20120509084600/https://www.espoo.fi/download/noname/%7B6AA15B7C-F12F-483E-8AFC-2D75C87549DD%7D/17783 }}</ref> Puistossa järjestettiin ensimmäinen valotapahtuma syyskuussa 2019 yhdessä [[Suomen valotaiteen seura]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.sttinfo.fi/tiedote/espoo-visual-festival-on-uusi-kolmipaivainen-visuaalisen-taiteen-tapahtuma-upeassa-traskandan-puistossa-ja-kartanossa?publisherId=3385&releaseId=69863587 |nimeke=Espoo Visual Festival on uusi kolmipäiväinen visuaalisen taiteen tapahtuma upeassa Träskändan puistossa ja kartanossa |julkaisu= sttinfo.fi |viitattu=2020-04-15 }}</ref> Sitä on suunniteltu myös kesäteatteriesitysten näyttämöksi.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.lansivayla.fi/incoming/1343986 |nimeke=Hiukan erilainen näytelmä – kesäteatterissa Träskändan puistossa yhdistyvät historia ja kauhu|julkaisu= Länsiväylä |ajankohta=2020-04-06 |viitattu=2020-04-15 }}</ref>
Kartanopuiston kehittäminen alkoi jo 1700-luvulla. Sen maisematyylinen asu on säilynyt hyvin ja muodostaa [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden]]. Museoviraston ja Ympäristöministeriön kartoitus valmistui 2002. Puisto on Suomen merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Hirvonen, Minna-Liisa ja Sjöholm, Kajsa|Nimeke=Träskändan kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2008–2017| Selite=Espoon teknisen keskuksen julkaisusarja Hoito- ja käyttösuunnitelmia 2 / 2008. (Archive.org, latautuva tiedosto)|Julkaisija=Espoon kaupunki |www= https://web.archive.org/web/20120509084600/https://www.espoo.fi/download/noname/%7B6AA15B7C-F12F-483E-8AFC-2D75C87549DD%7D/17783 }}</ref> Puistossa järjestettiin ensimmäinen valotapahtuma syyskuussa 2019 yhdessä [[Suomen valotaiteen seura]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.sttinfo.fi/tiedote/espoo-visual-festival-on-uusi-kolmipaivainen-visuaalisen-taiteen-tapahtuma-upeassa-traskandan-puistossa-ja-kartanossa?publisherId=3385&releaseId=69863587 |nimeke=Espoo Visual Festival on uusi kolmipäiväinen visuaalisen taiteen tapahtuma upeassa Träskändan puistossa ja kartanossa |julkaisu= sttinfo.fi |viitattu=2020-04-15 }}</ref> Sitä on suunniteltu myös kesäteatteriesitysten näyttämöksi.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.lansivayla.fi/incoming/1343986 |nimeke=Hiukan erilainen näytelmä – kesäteatterissa Träskändan puistossa yhdistyvät historia ja kauhu|julkaisu= Länsiväylä |ajankohta=2020-04-06 |viitattu=2020-04-15 }}</ref>

Versio 21. elokuuta 2023 kello 10.00

Träskändan kartanon nykyinen päärakennus vuonna 2023. Rakennuksen edessä on Aurora Karamzinin muistokivi.
Keisarillinen käymälä.
Träskändan kartano englantilaisen puutarhan puolelta vuonna 2023.

Träskändan kartano (ruots. Träskända gård, äännetään [tresk.enda][a]) on kartano Espoon Järvenperässä.

Historia

Träskändan kartano perustettiin 1700-luvulla. Kartanon ensimmäiset omistajat olivat Viaporin upseereita ja virkamiehiä. Viaporin komendantti Carl Nathanael af Klercker (1734–1817) osti 1787 kantatilan nimeltä Storträsk, johon hän liitti 1795 Frantzin ja 1801 Jofsin. Kolme verotaloa yhdistettiin ja alettiin puhua Träskändan kartanosta. Af Klercker suunnitteli itse kartanon ensimmäisen päärakennuksen vuonna 1796, ja tämän jälkeen aloitettiin 700-neliöisen päärakennuksen rakennustyöt. Af Klercker muutti hävityn sodan jälkeen Ruotsiin ja myi vuonna 1810 tilan alaiselleen majuri Per Rudman Bergenstrålelle. Bergenstrålen aikana kartanoon liitettiin vielä kylän viimeinen kantatila Kärrans.[1][2]

Aurora Karamzinin isäpuoli, senaattori, sittemmin prokuraattori Carl Johan Walleen (1781–1867) osti tilan 1820 perheelleen kesänviettopaikaksi. Walleen rakennutti uuden päärakennuksen sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelemat tiilisen viljamakasiinin ja Diana-temppeliksi kutsutun huvimajan. Hän teetätti puistosta symmetrisen ranskalaisen puiston.[1]

Jäätyään vuonna 1840 leskeksi kartanon tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöh. Karamzin) osti Träskändan isäpuoleltaan Walleenilta. Hän oli kiintynyt tilaan vietettyään siellä suuren osan lapsuuttaan. Hän haetutti Pietarista ranskalaisia ja saksalaisia puutarhureita ja alkoi kunnostaa puistoa muodikkaaksi englantilaiseksi maisemapuutarhaksi. Puistoon tuotiin puita Demidovien kartanosta Uralilta. Vuosina 1851–1852 Aurora Karamzin laajensi päärakennusta ja rakennutti seuraavina vuosina lisää puisto- ja ulkorakennuksia, kuten tallin.[1]

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II kävi kartanossa vieraillessaan Suomessa 16. syyskuuta 1863 Suomeen avaamassa valtiopäivät.[3] Keisarin käyntiin kuului metsästysretki, jonka aikana keisari tarinan mukaan kaatoi saksanhirven, ja paikalle istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi. Illalla järjestettiin juhlava yhdentoista ruokalajin päivällinen ja tanssiaiset. Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin kuusikulmainen käymälärakennus ja väliaikainen tanssisali.[1]

Karamzinin aikainen päärakennus, erilaisia tyylielementtejä edustanut huvila, tuhoutui tulipalossa vuonna 1888. Pari vuotta myöhemmin suuri osa puistosta tuhoutui rajussa myrskyssä. Vuonna 1895 Karamzin myi Träskändan kartanon sisarensa Emilien tyttärentyttärelle Marielle (o.s. Linder) ja tämän miehelle Adolf Törngrenille. He rakennuttivat 1890-luvulla uuden lähinnä kesäkäyttöön tarkoitetun päärakennuksen, jonka suunnitteli toimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen.[4]

Nykytila

1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun kartanon osti Espoon kunta. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1921 ja edustaa ruotsalaista uusbarokkia. Sen julkisivut on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Isak Gustaf Clason, lopulliset rakennuspiirustukset laativat suomalaiset Armas Lindgren ja Bertel Liljequist.[5] Se toimi pitkään vanhainkotina. Kartanon päärakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2006, ja Espoon kaupunki etsii sille uutta käyttöä.[6] Rapistuva julkisivu on päätetty korjata[7], mutta Espoon kaupunki on haluton remontoimaan sisätiloja, ennen kuin rakennukselle on löydetty pysyvä käyttötarkoitus.[8]

Kartanopuiston kehittäminen alkoi jo 1700-luvulla. Sen maisematyylinen asu on säilynyt hyvin ja muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Museoviraston ja Ympäristöministeriön kartoitus valmistui 2002. Puisto on Suomen merkittävimpiä maisematyylisiä kartanopuistoja.[9] Puistossa järjestettiin ensimmäinen valotapahtuma syyskuussa 2019 yhdessä Suomen valotaiteen seuran kanssa.[10] Sitä on suunniteltu myös kesäteatteriesitysten näyttämöksi.[11]

Katso myös

Kuvagalleria

  • Vanha viljamakasiini, nykyisin kappeli.
    Vanha viljamakasiini, nykyisin kappeli.
  • Puistossa kappelin takana oleva Piparkakkutalo.
    Puistossa kappelin takana oleva Piparkakkutalo.
  • Keisarillinen ulkohuone.
    Keisarillinen ulkohuone.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Hurskainen, Eeva: Tunnet sen sydämessäsi - Aurora Karamzin ja äidin tehtävä. Kirjapaja, 2008.
  2. ↑ Hurskainen, Eeva: Aurora Karamzin - Pietarin hovista köyhien auttajaksi. Kirjapaja, 2002.
  3. ↑ Åbo-Helsingfors 16.9.1863. Åbo Underrättelser, 19.09.1863, nro 111, s. 1-2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.7.2015.
  4. ↑ Kivimäki, Pirkko. Träskändan kartano Aurora Karamzinin jälkeen. Espoon Perinneseura.
  5. ↑ Träskändan kartano Aurora Karamzinin jälkeen, Espoon perinneseura, viitattu 11.5.2019.
  6. ↑ Viisi yrittäjää kiinnostunut Träskändan kartanosta (Arkistoitu – Internet Archive) Länsiväylä.fi, viitattu 13.3.2017
  7. ↑ Valtuusto teki yöllä historiaa: Käsittelyssä ensimmäinen kuntalaisaloite, joka kaiken lisäksi näyttää etenevän Länsiväylä. 5.4.2020. Viitattu 15.4.2020.
  8. ↑ Satu Pajuriutta: Arvokartano odottaa uutta käyttöä. Helsingin Sanomat, 15.5.2019, s. A 25. Helsinki: Helsingin Sanomat. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 15.5.2019.
  9. ↑ Hirvonen, Minna-Liisa ja Sjöholm, Kajsa: Träskändan kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma 2008–2017. (Espoon teknisen keskuksen julkaisusarja Hoito- ja käyttösuunnitelmia 2 / 2008. (Archive.org, latautuva tiedosto)) Espoon kaupunki. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Espoo Visual Festival on uusi kolmipäiväinen visuaalisen taiteen tapahtuma upeassa Träskändan puistossa ja kartanossa sttinfo.fi. Viitattu 15.4.2020.
  11. ↑ Hiukan erilainen näytelmä – kesäteatterissa Träskändan puistossa yhdistyvät historia ja kauhu Länsiväylä. 6.4.2020. Viitattu 15.4.2020.

Huomautukset

  1. ↑ Kyseessä on yhdyssana träsk-ända ’järven perä’.

Kirjallisuutta

  • Björkman, Sten: Träskändan kartano ja puisto. Teoksessa Aurora Karamzin. Aristokratian elämää. Espoon kaupunginmuseo. Otava 2006.
  • Törngren, Adolf: Träskända i Esbo. Teoksessa Herrgårdar i Finland I, toim. Nikander, Gabriel. Söderström 1928.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Träskändan_kartano&oldid=21766127”