Ero sivun ”Tilhi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p IUCN
Nostettu reilusti suomalaista pesimäkanta-arviota.
 
(47 välissä olevaa versiota 36 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee lintua. ''Tilhi'' oli myös [[Tilhi (lehti)|vuosina 1884–1886 ilmestynyt lastenlehti]].}}
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Tilhi
| nimi = Tilhi
| status ={{Elinvoimainen}}
| status ={{Elinvoimainen}}
| iucn =147138
| iucn = 22708146
| iucn_arvioija = BirdLife International
| kuva =Bohemian Waxwing 2007.jpg
| iucn_vuosi = 2016
| iucn_versio = 2021-3
| iucn_viitattu = 6.3.2022
| status_fi = Elinvoimainen
| status_fi_ref=<ref name=laji2019>{{Verkkoviite|Osoite=https://laji.fi/sv/taxon/MX.32608|Sivusto=[[Suomen Lajitietokeskus]]|Nimeke=Tilhi – ''Bombycilla garrulus''|Tekijä=Jari Valkama|Ajankohta=2019|Viitattu=2022-03-23}}</ref>
| kuva =Bombycilla_garrulusII.jpg
| leveys = 250
| leveys = 250
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| domeeni =[[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni =[[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''
| luokka = [[Linnut]] Aves
| lahko = [[Varpuslinnut]] ''Passeriformes''
| lahko = [[Varpuslinnut]] Passeriformes
| heimo = [[Tilhet]] ''Bombycillidae''
| heimo = [[Tilhet]] Bombycillidae
| suku= [[Tilhet (suku)]] ''Bombycilla''
| suku= [[Tilhet (suku)]] ''Bombycilla''
| laji = ''garrulus''
| laji = ''garrulus''
Rivi 20: Rivi 27:
*''B. g. pallidiceps''
*''B. g. pallidiceps''
| wikispecies =Bombycilla garrulus
| wikispecies =Bombycilla garrulus
| levinneisyyskartta =BombycillaGarrulusIUCNver2019_1.png
| commonscat = Bombycilla garrulus
| commonscat = Bombycilla garrulus
}}
}}
'''Tilhi''' (''Bombycilla garrulus'') on parvissa liikkuva [[vaelluslintu]].
'''Tilhi''' (''Bombycilla garrulus'') on parvissa liikkuva [[Muuttolintu|vaelluslintu]].


== Koko ja ulkonäkö ==
== Koko ja ulkonäkö ==
Tilhi on tanakka, [[Kottarainen|kottaraisen]] kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on 50–75 grammaa. Tilhen pää on suuri ja kaula paksu, ja sen päälella on töyhtö. Tilhen pääväri on harmaan punaruskea. Vatsapuoli on hieman vaaleampi. Siiven reunassa on mustaa, keltaista ja punaista. Pyrstön kärjessä on keltainen vyö, ja kurkku on musta.<ref name="koskimieslinnut">{{Kirjaviite | Tekijä = Perti Koskimies| Nimeke = Linnut| Vuosi = 2017| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Readme.fi| Isbn = 978-952-321-384-5}}</ref> Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi.
Tilhen päässä on huomiota herättävä töyhtö. Yleisväri on ruskea, siivissä on valkeat juovat. Pyrstön kärki on keltainen. Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi. Pituus on 18–21&nbsp;cm, siipien kärkiväli 35&nbsp;cm ja paino 54 (40–64) grammaa.
Äänet: Vaimea, helisevä ”sirrr”, mikä kuuluu lennossa ja puussa parven levätessä.


Tilhet lentävät loivasti aaltoilevaa rataa. Sen lennossa vuorottelevat lyhyet liidot ja nopeat siiveniskut. Siivet ovat lennossa kolmionmuotoiset.<ref name="koskimieslinnut"/>
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] tilhi on ollut vähintään 6 vuotta 6 kuukautta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin tilhi.<ref>[http://www.euring.org/data_and_codes/longevity-voous.htm EURING]</ref>

Tilhien kutsu- ja lentoääni on helisevä ”sirrrr” ja kutsuäänenä joskus myös lyhyt ”sri, sri”. Se on myös varsinaisen [[Linnunlaulu|laulun]] pääaiheena, mutta sen joukossa tulee myös ”tsjark”- ja ”jark”-tyyppisiä ääniä.<ref name="koskimieslinnut"/>

Euroopan vanhin [[rengastus|rengastettu]] tilhi on ollut vähintään 13 vuotta ja 6 kuukautta vanha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.euring.org/data-and-codes/longevity-list?page=4 | Nimeke = EURING list of longevity records for European birds | Tekijä = Fransson, T., Kolehmainen, T., Kroon, C., Jansson, L. & Wenninger, T. | Vuosi = 2010 | Viitattu = 8.1.2015}}</ref>


== Levinneisyys ==
== Levinneisyys ==
Tilhi on [[pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisen pallonpuoliskon]] taigametsien laji. Pesimäalue ulottuu [[Fennoskandia]]sta [[Kamtšatkan niemimaa]]lle ja edelleen [[Alaska]]n kautta [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] pohjoisosiin aina [[Kalliovuoret|Kalliovuorille]] asti. [[Suomi|Suomessa]] tilhi pesii pohjoisessa, pesimäkantamme on keskimäärin 20&nbsp;000 paria. Talvisin tilheä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa [[Välimeri|Välimeren]] alueelle saakka.
Tilhi on [[pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisen pallonpuoliskon]] [[taiga]]metsien laji.<ref name="IUCN"/> Sen pesimäalue kattaa [[Euraasia]]n ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] pohjoisosat. Euraasiassa [[Fennoskandia]]sta [[Kamtšatkan niemimaa]]lle ja Pohjois-Amerikassa [[Alaska]]sta [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisen Kolumbian]] etelä- ja [[Ontario]]n pohjoisosiin.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Osoite = https://animaldiversity.org/accounts/Bombycilla_garrulus/| Nimeke = Bombycilla garrulus| Tekijä = Crystal Wilson| Julkaisu = Animal Diversity Web| Ajankohta = 2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.3.2022 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Suomi|Suomessa]] tilhi pesii pohjoisessa, ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 52&nbsp;000 – 105&nbsp;000 paria.<ref name="eu-raportti-bombycilla-garrulus">{{Verkkoviite | Osoite = https://nature-art12.eionet.europa.eu/article12/summary?period=3&subject=Bombycilla%20garrulus | Nimeke = Population status and trends at the EU and Member State levels, Bombycilla garrulus | Julkaisu = Article 12 of the Birds Directive web tool | Ajankohta = Period 2013–18 | Julkaisija = European Environment Agency | Viitattu = 28.3.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref> Talvisin tilhiä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa [[Välimeri|Välimeren]] alueelle saakka.


== Elinympäristö ==
== Elinympäristö ==
Tilhi suosii pesimäaikana suhtellisen avoimia metsiä tai metsän reunoja. Sitä tavataan yleensä [[Kuuset|kuusi-]] tai [[Mänty|mäntymetsissä]], mutta sitä esiintyy myös [[Koivut|koivu]]- ja [[Sekametsä|sekametsissä]].<ref name="ADW"/> Pohjoisilla alueilla sitä tavataan myös männiköissä ja tunturikoivikoissa.<ref name="koskimieslinnut"/> Tyypillisellä esiintymisalueella on runsaasti [[Hedelmä|hedelmiä]] ja hyönteisiä.<ref name="ADW"/>
Havu- ja sekametsät sekä puistot ym. asutetut alueet. Viihtyy pesimäaikana erityisen hyvin vanhoissa havumetsissä.

Talvehtemiskautena tilheä tavataan hyvin erilaisilla alueilla, mutta niissä pitää olla riittävästi hedelmiä ja ainakin jonkin verran puita. Tällaisia paikkoja ovat teidenvarret, puutarhat, peltomaat ja kesävihantien metsien reunat.<ref name="IUCN"/>


== Lisääntyminen ==
== Lisääntyminen ==
[[File:Bombycilla garrulus MHNT.ZOO.2010.11.179.6.jpg|thumb|''Bombycilla garrulus '']]
Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta. Se on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu karvoilla ja höyhenillä. Muninta alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5 munaa, joita sitten hautoo 14–15&nbsp;vrk. Koiras voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.
Tilhet munivat varsin myöhään, jopa myöhempään kuin monet sen lähisukulaiset.<ref name="ADW"/> Muninta-aika alkaa toukokuun lopulla. [[Linnunpesä|Pesä]] on avoin kuppi, joka on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu muun muassa karvoilla ja höyhenillä.<ref name="IUCN"/> Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta.

Naaras munii tyypillisesti 4–6 munaa, jotka ovat haalean siniharmaita mustilla pisteillä. Munien koko on 25 x 17 millimetriä.<ref name="ADW"/> Naaras hautoo 14–15 vuorokautta. Koiraskin voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.


== Ravinto ==
== Ravinto ==
Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin [[variksenmarja]]an. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä.
Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin [[variksenmarja]]an. [[Kotipihlaja|Pihlajanmarjat]] ovat tärkeä osa tilhen ravintoa. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä. Sille kelpaavat myös tammen lehtisilmut ja oksien päällä kasvava jäkälä.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* Pulliainen, Erkki & Erkinaro, E. 1978: The digestibility of rowan-berry seeds, Sorbus aucuparia L., for the waxwing, Bombycilla garrulus L., as studied by scanning electron microscope. – Aquilo Ser. Zool. 18:15–16.
* Pulliainen, Erkki & Erkinaro, E. 1978: The digestibility of rowan-berry seeds, Sorbus aucuparia L., for the waxwing, Bombycilla garrulus L., as studied by scanning electron microscope. – Aquilo Ser. Zool. 18:15–16.
Rivi 50: Rivi 67:
* Siivonen, L. 1941: Uber die Kausalzusammenhänge der Wanderungen beim Seidenschwanz, Bombycilla g. garrulus (L.). – Ann. Zool. Soc. 'Vanamo' 8:1–40.
* Siivonen, L. 1941: Uber die Kausalzusammenhänge der Wanderungen beim Seidenschwanz, Bombycilla g. garrulus (L.). – Ann. Zool. Soc. 'Vanamo' 8:1–40.


{{Taksopalkki}}
⚫
[[Luokka:Tilhet]]


⚫
[[Luokka:Tilhet]]
[[be:Амялушка]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[be-x-old:Амялушка]]
[[br:Seizeg-sterenn]]
[[bg:Копринарка]]
[[ca:Ocell sedós]]
[[cs:Brkoslav severní]]
[[da:Silkehale]]
[[de:Seidenschwanz (Art)]]
[[et:Siidisaba]]
[[en:Bohemian Waxwing]]
[[es:Bombycilla garrulus]]
[[eo:Bombicilo]]
[[fo:Reyðstapi]]
[[fr:Jaseur boréal]]
[[gl:Picoteiro]]
[[ko:황여새]]
[[is:Silkitoppa]]
[[it:Bombycilla garrulus]]
[[csb:Czëpnica]]
[[mrj:Цӹлдӹр]]
[[lv:Zīdaste]]
[[lb:Peschtvull]]
[[lt:Paprastasis svirbelis]]
[[hu:Csonttollú]]
[[nl:Pestvogel]]
[[ja:キレンジャク]]
[[frr:Siisenstört]]
[[no:Sidensvans]]
[[nn:Sidensvans]]
[[pms:Bombicilla garullus]]
[[pl:Jemiołuszka]]
[[ru:Свиристель]]
[[sv:Sidensvans]]
[[tr:Bayağı ipekkuyruk]]
[[uk:Звичайний омелюх]]
[[zh:太平鸟]]

Nykyinen versio 28. maaliskuuta 2024 kello 20.07

Tämä artikkeli käsittelee lintua. Tilhi oli myös vuosina 1884–1886 ilmestynyt lastenlehti.
Tilhi
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tilhet Bombycillidae
Suku: Tilhet (suku) Bombycilla
Laji: garrulus
Kaksiosainen nimi

Bombycilla garrulus
(Linnaeus, 1758)

Alalajit
  • B. g. garrulus
  • B. g. pallidiceps
Katso myös

  Tilhi Wikispeciesissä
  Tilhi Commonsissa

Tilhi (Bombycilla garrulus) on parvissa liikkuva vaelluslintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on 50–75 grammaa. Tilhen pää on suuri ja kaula paksu, ja sen päälella on töyhtö. Tilhen pääväri on harmaan punaruskea. Vatsapuoli on hieman vaaleampi. Siiven reunassa on mustaa, keltaista ja punaista. Pyrstön kärjessä on keltainen vyö, ja kurkku on musta.[3] Sukupuolet ovat lähes samanväriset, joskin naaraan väritys on hieman himmeämpi.

Tilhet lentävät loivasti aaltoilevaa rataa. Sen lennossa vuorottelevat lyhyet liidot ja nopeat siiveniskut. Siivet ovat lennossa kolmionmuotoiset.[3]

Tilhien kutsu- ja lentoääni on helisevä ”sirrrr” ja kutsuäänenä joskus myös lyhyt ”sri, sri”. Se on myös varsinaisen laulun pääaiheena, mutta sen joukossa tulee myös ”tsjark”- ja ”jark”-tyyppisiä ääniä.[3]

Euroopan vanhin rengastettu tilhi on ollut vähintään 13 vuotta ja 6 kuukautta vanha.[4]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon taigametsien laji.[1] Sen pesimäalue kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat. Euraasiassa Fennoskandiasta Kamtšatkan niemimaalle ja Pohjois-Amerikassa Alaskasta Brittiläisen Kolumbian etelä- ja Ontarion pohjoisosiin.[5] Suomessa tilhi pesii pohjoisessa, ja sen pesimäkannaksi on arvioitu 52 000 – 105 000 paria.[6] Talvisin tilhiä tavataan etelämpänäkin. Ne vaeltavat talvisin paikkakunnalta toiselle pihlajanmarjatilanteen mukaan. Marjojen loputtua muutto voi jatkua joskus jopa Välimeren alueelle saakka.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhi suosii pesimäaikana suhtellisen avoimia metsiä tai metsän reunoja. Sitä tavataan yleensä kuusi- tai mäntymetsissä, mutta sitä esiintyy myös koivu- ja sekametsissä.[5] Pohjoisilla alueilla sitä tavataan myös männiköissä ja tunturikoivikoissa.[3] Tyypillisellä esiintymisalueella on runsaasti hedelmiä ja hyönteisiä.[5]

Talvehtemiskautena tilheä tavataan hyvin erilaisilla alueilla, mutta niissä pitää olla riittävästi hedelmiä ja ainakin jonkin verran puita. Tällaisia paikkoja ovat teidenvarret, puutarhat, peltomaat ja kesävihantien metsien reunat.[1]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bombycilla garrulus

Tilhet munivat varsin myöhään, jopa myöhempään kuin monet sen lähisukulaiset.[5] Muninta-aika alkaa toukokuun lopulla. Pesä on avoin kuppi, joka on rakennettu risuista, jäkälistä ja sammalista, sekä vuorattu muun muassa karvoilla ja höyhenillä.[1] Pesä on havupuun oksalla lähellä runkoa, tavallisesti muutaman metrin korkeudella maasta.

Naaras munii tyypillisesti 4–6 munaa, jotka ovat haalean siniharmaita mustilla pisteillä. Munien koko on 25 x 17 millimetriä.[5] Naaras hautoo 14–15 vuorokautta. Koiraskin voi hautoa toisinaan. Molemmat ruokkivat poikasia. Poikaset lähtevät pesästä 15–19 päivän ikäisinä, ja poikueet liikkuvat aluksi perhekunnittain.

Ravinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, talvella marjoja. Marjaravintoon siirrytään heti marjojen kypsyttyä, ensin variksenmarjaan. Pihlajanmarjat ovat tärkeä osa tilhen ravintoa. Myös keväällä pääosa tilhen ravinnosta tulee talvehtineista marjoista. Tilhi voi syödä myös omenia ja etelämpänä muitakin hedelmiä. Sille kelpaavat myös tammen lehtisilmut ja oksien päällä kasvava jäkälä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d BirdLife International: Bombycilla garrulus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Jari Valkama: Tilhi – Bombycilla garrulus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ a b c d Perti Koskimies: Linnut. Helsinki: Readme.fi, 2017. ISBN 978-952-321-384-5
  4. ↑ Fransson, T., Kolehmainen, T., Kroon, C., Jansson, L. & Wenninger, T.: EURING list of longevity records for European birds euring.org. Viitattu 8.1.2015.
  5. ↑ a b c d e Crystal Wilson: Bombycilla garrulus Animal Diversity Web. 2009. Viitattu 6.3.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Population status and trends at the EU and Member State levels, Bombycilla garrulus Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 28.3.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pulliainen, Erkki & Erkinaro, E. 1978: The digestibility of rowan-berry seeds, Sorbus aucuparia L., for the waxwing, Bombycilla garrulus L., as studied by scanning electron microscope. – Aquilo Ser. Zool. 18:15–16.
  • Pulliainen, Erkki, Helle, Pekka & Tunkkari, Paavo 1981: Räkättirastaan, tilhen, kottaraisen, punatulkun, taviokuurnan ja isokäpylinnun ruoansulatuskanavassa, sydämessä ja siivissä ilmenevistä sopeutumista. – Ornis Fennica 58:21–26.
  • Saurola, Pertti 1977: Tiu tau tilhi? – Lintumies 3.1977 s. 79–87. LYL.
  • Siivonen, L. 1941: Uber die Kausalzusammenhänge der Wanderungen beim Seidenschwanz, Bombycilla g. garrulus (L.). – Ann. Zool. Soc. 'Vanamo' 8:1–40.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tilhi&oldid=22290011”