Ero sivun ”Suppa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Kuva:PotholeLakes.Siberia.L7.20010910.jpg|thumb|Siperian suppajärviä satelliittikuvassa.]] |
[[Kuva:PotholeLakes.Siberia.L7.20010910.jpg|thumb|Siperian suppajärviä satelliittikuvassa.]] |
||
{{Tämä artikkeli| kertoo jääkauden muodostumasta. Sillä on muitakin merkityksiä, joita on [[Suppa (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
{{Tämä artikkeli| kertoo jääkauden muodostumasta. Sillä on muitakin merkityksiä, joita on [[Suppa (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
||
'''Suppa''' eli '''harjukiuas''' tai '''harjuniksa''' on [[jääkausi|jääkauden]] sulamisvaiheen aikana syntyneille [[harju|harjualueille]] muodostunut usein varsin pyöreä |
'''Suppa''' eli '''harjukiuas''' tai '''harjuniksa''' on [[jääkausi|jääkauden]] sulamisvaiheen aikana syntyneille [[harju|harjualueille]] muodostunut usein varsin pyöreä maha. Se syntyi, kun jäätikköjokien kuljettaman [[sora]]n ja [[hiekka|hiekan]] sisään hautautuneet jäätikön reunasta irronneet suuret jäälohkareet sulavat myöhemmin pois, ja jäälohkareen ympärillä oleva maa-aines romahtaa jyrkkäreunaiseksi kuopaksi.<ref name=suppa/><ref name=facta/><ref name=suppa2/> |
||
Supat voivat olla kymmeniä metrejä syviä ja hyvinkin leveitä. Syvin mitattu suppa [[Suomi|Suomessa]] sijaitsee [[Janakkala]]ssa [[Kalpalinna]]ssa, jossa korkeusero Inkolinnan ja sen viereisen supan välillä on 74 metriä. Supan teoreettinen maksimisyvyys Suomessa on 80 metriä. Se johtuu muinaisen merenpinnan syvyydestä ja jäätikön reunan halkeamien pituudesta. Valkeakosken Sääksmäen Linnavuoren suppa on juuri tällainen. Supan pohja voi olla syvemmällä kuin pohjaveden pinta, jolloin suppaan suotuu pohjan läpi näkyviin pohjavettä. Monien harjujaksojen tai harjualueiden vieressä tai keskellä sijaitseekin tällaisia suppajärviä. Pohjaveden läheisyys voi myös aiheuttaa pohja-alueen soistumista.<ref name=suppa2/> |
Supat voivat olla kymmeniä metrejä syviä ja hyvinkin leveitä. Syvin mitattu suppa [[Suomi|Suomessa]] sijaitsee [[Janakkala]]ssa [[Kalpalinna]]ssa, jossa korkeusero Inkolinnan ja sen viereisen supan välillä on 74 metriä. Supan teoreettinen maksimisyvyys Suomessa on 80 metriä. Se johtuu muinaisen merenpinnan syvyydestä ja jäätikön reunan halkeamien pituudesta. Valkeakosken Sääksmäen Linnavuoren suppa on juuri tällainen. Supan pohja voi olla syvemmällä kuin pohjaveden pinta, jolloin suppaan suotuu pohjan läpi näkyviin pohjavettä. Monien harjujaksojen tai harjualueiden vieressä tai keskellä sijaitseekin tällaisia suppajärviä. Pohjaveden läheisyys voi myös aiheuttaa pohja-alueen soistumista.<ref name=suppa2/> |
||
Versio 17. huhtikuuta 2023 kello 11.44
Suppa eli harjukiuas tai harjuniksa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneille harjualueille muodostunut usein varsin pyöreä maha. Se syntyi, kun jäätikköjokien kuljettaman soran ja hiekan sisään hautautuneet jäätikön reunasta irronneet suuret jäälohkareet sulavat myöhemmin pois, ja jäälohkareen ympärillä oleva maa-aines romahtaa jyrkkäreunaiseksi kuopaksi.[1][2][3]
Supat voivat olla kymmeniä metrejä syviä ja hyvinkin leveitä. Syvin mitattu suppa Suomessa sijaitsee Janakkalassa Kalpalinnassa, jossa korkeusero Inkolinnan ja sen viereisen supan välillä on 74 metriä. Supan teoreettinen maksimisyvyys Suomessa on 80 metriä. Se johtuu muinaisen merenpinnan syvyydestä ja jäätikön reunan halkeamien pituudesta. Valkeakosken Sääksmäen Linnavuoren suppa on juuri tällainen. Supan pohja voi olla syvemmällä kuin pohjaveden pinta, jolloin suppaan suotuu pohjan läpi näkyviin pohjavettä. Monien harjujaksojen tai harjualueiden vieressä tai keskellä sijaitseekin tällaisia suppajärviä. Pohjaveden läheisyys voi myös aiheuttaa pohja-alueen soistumista.[3]
Supan mikroilmasto on mielenkiintoinen, sillä lämpötila laskee supan pohjalle mentäessä jopa useita asteita, koska viileämpi ilma valuu sen pohjalle. Ilmiön voi havaita muun muassa keväisin: kun muut alueet ovat jo vapautuneet lumesta, voi supan pohjalla olla vielä lunta ja jäätä. Lämpötilan lasku ilmenee myös supan rinteen kasvillisuudessa, jolloin lämpöä vaativat kasvit esiintyvät ylärinteillä mutta ne puuttuvat supan pohjalta.
Muita nimityksiä
Supasta käytetään myös nimityksiä ukonhauta [3], harjuhauta [4], harjukuoppa [5], harjusuppa, harjujärvi ja lukko [6], vati [6], kaivo [6], onsi [6] tai romppu [7].
Lähteet
- Haavisto-Hyvärinen, Maija & Kutvonen, Harri: Maaperäkartan käyttöopas. Espoo: GTK, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.10.2019).
- Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja. Helsinki: Oy Valitut Palat-Reader's Digest Ab, 1977. ISBN 951-9078-31-2
- Pazynych V. Ukraine (EN, Draft). The temporal and space relations between the Polissia kettle lakes, parabolic dunes and their analogues in North America. Lähteen verkkoversio.
Viitteet
- ↑ Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - suppa, s.399, 1977
- ↑ Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 527
- ↑ a b c Marjatta Koivisto (toim.): Jääkaudet – Supan synty, s. 151. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
- ↑ Rapolanharjun luonto ja muinaispolku Valkeakosken kaupunki. Arkistoitu 18.10.2019. Viitattu 18.10.2019.
- ↑ Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - harjukuoppa, s.53, 1977
- ↑ a b c d Haavisto-Hyvärinen& Kutvonen 2007: 24–25
- ↑ Ymparisto > Selänpään-, Anttilan- ja Hevosojankangas www.ymparisto.fi. Viitattu 18.10.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suppa Wikimedia Commonsissa