Ero sivun ”Petaliitti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat (Commons-luokka P373 = Petalite) Aiheesta muualla -osioon
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Petalite-mun05-92b.jpg|pienoiskuva|Petaliittikide]]
[[Tiedosto:Petalite-mun05-92b.jpg|pienoiskuva|Petaliittikide]]


'''Petaliitti''' on hohkasilikaatteihin kuuluva [[silikaattimineraali]]. Se on saanut nimensä kreikan kielisestä sanasta, joka tarkoittaa lehteä. [[Kemiallinen kaava]] on LiAlSi<sub>4</sub>O<sub>10</sub>. Siitä saadaan [[litium]]malmia ja sitä käytetään samoihin tarkoituksiin [[maasälpä|maasälvän]] kanssa. Sen kovuus on Mohsin [[kovuus]]asteikolla 6, joten se on hauraampi kuin [[jalokivi|jalokivet]]. Viirun väri on valkoinen. Kuumennettaessa sitä liekki on karmiininpunainen.
'''Petaliitti''' on hohkasilikaatteihin kuuluva [[silikaattimineraali]]. Se on saanut nimensä kreikan kielisestä sanasta, joka tarkoittaa lehteä. [[Kemiallinen kaava]] on LiAlSi<sub>4</sub>O<sub>10</sub>. Siitä saadaan [[litium]]malmia ja sitä käytetään samoihin tarkoituksiin [[maasälpä|maasälvän]] kanssa. Sen kovuus on [[Mohsin kovuus]]asteikolla 6, joten se on hauraampi kuin [[jalokivi|jalokivet]]. [[Viiru]]n väri on valkoinen. Kuumennettaessa sitä liekki on karmiininpunainen.


== Esiintyminen ==
== Esiintyminen ==
Petaliittia esiintyy [[graniitti|graniiteissa]] ja samoista paikoista löytyy usein myös muun muassa [[turmaliini|turmaliineja]] ja [[topaasi|topaaseja]]. Sitä on löydetty [[Ruotsi]]sta, [[Zimbabwe]]sta, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] ja [[Brasilia]]sta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = David C. Cook & Wendy L. Kirk | Suomentaja = Kalle Taipale | Nimeke = Mineraalit ja jalokivet | Julkaisija = Gummerus | Selite = Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy | Sivu = 284 | Luku = Petaliitti | Vuosi = 2009 | Viitattu = 15.11.2013 | Kieli = | Isbn = 978-951-20-8083-0}}</ref>

Petaliittia esiintyy graniitteissa ja samoista paikoista löytyy usein myös muun muassa [[turmaliini|turmaliineja]] ja [[topaasi|topaaseja]]. Sitä on löydetty [[Ruotsi]]sta, [[Zimbabwe]]sta, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]] ja [[Brasilia]]sta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = David C. Cook, Wendy L. Kirk|Suomentaja = Kalle Taipale|Julkaisija = Gummerus|Nimeke = Mineraalit ja jalokivet|Viitattu = 15.11.2013|Selite = Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy|Sivu = 284|Luku = Petaliitti|Vuosi = 2009|Kieli = |Isbn = 978-951-20-8083-0}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 12: Rivi 11:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
{{commonscat}}
*[http://www.webmineral.com/data/Petalite.shtml#.WSgmSmewe70 Webmineral: Petalite Mineral Data] {{en}}
* [http://www.webmineral.com/data/Petalite.shtml#.WSgmSmewe70 Webmineral: Petalite Mineral Data] {{en}}
*[https://www.mindat.org/min-3171.html Mindat: Petalite] {{en}}
* [https://www.mindat.org/min-3171.html Mindat: Petalite] {{en}}
*[http://www.handbookofmineralogy.org/pdfs/petalite.pdf Handbook of Mineralogy: Petalite] (pdf) {{en}}
* [http://www.handbookofmineralogy.org/pdfs/petalite.pdf Handbook of Mineralogy: Petalite] (pdf) {{en}}


[[Luokka:Mineraalit]]
[[Luokka:Silikaattimineraalit]]
[[Luokka:Silikaattimineraalit]]

Versio 16. marraskuuta 2021 kello 13.43

Petaliittikide

Petaliitti on hohkasilikaatteihin kuuluva silikaattimineraali. Se on saanut nimensä kreikan kielisestä sanasta, joka tarkoittaa lehteä. Kemiallinen kaava on LiAlSi4O10. Siitä saadaan litiummalmia ja sitä käytetään samoihin tarkoituksiin maasälvän kanssa. Sen kovuus on Mohsin kovuusasteikolla 6, joten se on hauraampi kuin jalokivet. Viirun väri on valkoinen. Kuumennettaessa sitä liekki on karmiininpunainen.

Esiintyminen

Petaliittia esiintyy graniiteissa ja samoista paikoista löytyy usein myös muun muassa turmaliineja ja topaaseja. Sitä on löydetty Ruotsista, Zimbabwesta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta.[1]

Lähteet

  1. David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Petaliitti”, Mineraalit ja jalokivet, s. 284. (Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy) Suomentanut Kalle Taipale. Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0

Aiheesta muualla