Ero sivun ”Munkkiniemen kirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Niera (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
2 686 muokkausta
 
(5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 18: Rivi 18:
}}
}}
'''Munkkiniemen kirkko''' Helsingin [[Munkkiniemi|Munkkiniemessä]] on valmistunut vuonna [[1954]]. Ennen Munkkiniemen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1961 se toimi Huopalahden seurakunnan sivukirkkona. Kirkon on suunnitellut arkkitehti [[Pauli Salomaa]]. Kirkko on rakennettu betonista ja puhtaaksi muuratusta tiilestä. Kirkkosalin lattia on porrastettu, se alenee ja kapenee pääovelta alttarille päin. Alttarin yläpuolella on kattoikkuna, josta lankeava valo on keskeinen tekijä muutoin pelkistetyssä kirkkosalissa. Kirkon sisäänkäynti on erikoinen, kirkkosaliin astutaan [[kirkkolaiva|votiivilaiva]]n ali. Kirkkosalin epäsymmetrinen muoto, materiaalien käyttö ja valaistusratkaisu ovat ominaisia juuri [[1950-luku|1950-luvun]] kirkkoarkkitehtuurille. Kirkon pinta-ala on 302 m<sup>2</sup> ja siellä on istumapaikat 440 henkilölle.<ref name="Skk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio & Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980 | Sivu = 55 | Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1 | Viitattu = 31.3.2017 }}</ref>
'''Munkkiniemen kirkko''' Helsingin [[Munkkiniemi|Munkkiniemessä]] on valmistunut vuonna [[1954]]. Ennen Munkkiniemen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1961 se toimi Huopalahden seurakunnan sivukirkkona. Kirkon on suunnitellut arkkitehti [[Pauli Salomaa]]. Kirkko on rakennettu betonista ja puhtaaksi muuratusta tiilestä. Kirkkosalin lattia on porrastettu, se alenee ja kapenee pääovelta alttarille päin. Alttarin yläpuolella on kattoikkuna, josta lankeava valo on keskeinen tekijä muutoin pelkistetyssä kirkkosalissa. Kirkon sisäänkäynti on erikoinen, kirkkosaliin astutaan [[kirkkolaiva|votiivilaiva]]n ali. Kirkkosalin epäsymmetrinen muoto, materiaalien käyttö ja valaistusratkaisu ovat ominaisia juuri [[1950-luku|1950-luvun]] kirkkoarkkitehtuurille. Kirkon pinta-ala on 302 m<sup>2</sup> ja siellä on istumapaikat 440 henkilölle.<ref name="Skk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio & Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980 | Sivu = 55 | Julkaisupaikka = Lieto | Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1 | Viitattu = 31.3.2017 }}</ref>
Alttariseinällä on pronssiveistos ''Ristiinnaulittu'', jonka tekijä on kuvanveistäjä [[Johannes Haapasalo]]. Myös saarnastuoli on salin alaosassa, lattian tasossa. Kirkon urut ovat 18-äänikertaiset ja ne on rakentanut [[Kangasalan Urkutehdas]] vuonna 1979.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/munkkiniemen-kirkko | Nimeke = Munkkiniemen kirkko| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä| Viitattu = 6.2.2013 }}</ref>
Alttariseinällä on pronssiveistos ''Ristiinnaulittu'', jonka tekijä on kuvanveistäjä [[Johannes Haapasalo]]. Myös saarnastuoli on salin alaosassa, lattian tasossa. Kirkon urut ovat 18-äänikertaiset ja ne on rakentanut [[Kangasalan Urkutehdas]] vuonna 1979.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/munkkiniemen-kirkko | Nimeke = Munkkiniemen kirkko | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin seurakuntayhtymä | Viitattu = 6.2.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20170714230655/http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/munkkiniemen-kirkko | arkistoitu = 14.7.2017 }}</ref>


Kirkossa on erillinen kellotorni.
Kirkossa on erillinen kellotorni.

==Kuvia==
<gallery>
Verkosto mass in Munkkiniemi Church 2021-09-26.jpg|[[Verkosto (jumalanpalvelusyhteisö)|Verkosto-yhteisön]] jumalanpalvelus Munkkiniemen kirkossa
Munkkiniemi Church 2021-09-26 (1).jpg|Kellarikerroksen kokoontumistiloja
Munkkiniemi Church 2021-09-26 (5).jpg|Kellarikerroksen kokoontumistiloja
</gallery>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Munkkiniemi Church}}


{{Helsingin kirkot}}
{{Helsingin kirkot}}
Rivi 30: Rivi 40:
[[Luokka:Munkkiniemi|Kirkko]]
[[Luokka:Munkkiniemi|Kirkko]]
[[Luokka:Suomen kivikirkot]]
[[Luokka:Suomen kivikirkot]]
[[Luokka:Helsingin suojellut rakennukset]]

Nykyinen versio 28. maaliskuuta 2023 kello 13.15

Munkkiniemen kirkko
Sijainti Tiilipolku 6, Helsinki
Koordinaatit 60°11′51″N, 024°52′24″E
Seurakunta Munkkiniemen seurakunta
Petrus församling
Rakentamisvuosi 1954
Suunnittelija Pauli Salomaa
Materiaali betoni, tiili
Istumapaikkoja 440
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Munkkiniemen kirkko Helsingin Munkkiniemessä on valmistunut vuonna 1954. Ennen Munkkiniemen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1961 se toimi Huopalahden seurakunnan sivukirkkona. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Pauli Salomaa. Kirkko on rakennettu betonista ja puhtaaksi muuratusta tiilestä. Kirkkosalin lattia on porrastettu, se alenee ja kapenee pääovelta alttarille päin. Alttarin yläpuolella on kattoikkuna, josta lankeava valo on keskeinen tekijä muutoin pelkistetyssä kirkkosalissa. Kirkon sisäänkäynti on erikoinen, kirkkosaliin astutaan votiivilaivan ali. Kirkkosalin epäsymmetrinen muoto, materiaalien käyttö ja valaistusratkaisu ovat ominaisia juuri 1950-luvun kirkkoarkkitehtuurille. Kirkon pinta-ala on 302 m2 ja siellä on istumapaikat 440 henkilölle.[1] Alttariseinällä on pronssiveistos Ristiinnaulittu, jonka tekijä on kuvanveistäjä Johannes Haapasalo. Myös saarnastuoli on salin alaosassa, lattian tasossa. Kirkon urut ovat 18-äänikertaiset ja ne on rakentanut Kangasalan Urkutehdas vuonna 1979.[2]

Kirkossa on erillinen kellotorni.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Verkosto-yhteisön jumalanpalvelus Munkkiniemen kirkossa
    Verkosto-yhteisön jumalanpalvelus Munkkiniemen kirkossa
  • Kellarikerroksen kokoontumistiloja
    Kellarikerroksen kokoontumistiloja
  • Kellarikerroksen kokoontumistiloja
    Kellarikerroksen kokoontumistiloja

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Markku Haapio & Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 55. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-9064-28-1
  2. ↑ Munkkiniemen kirkko Helsingin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 14.7.2017. Viitattu 6.2.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Munkkiniemen_kirkko&oldid=21381799”