Ero sivun ”Linkkuveitsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
p Korvataan ISBN-tunniste |
||
| (3 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:MultiPurposePocketKnife 7244 03.jpg|thumb|Tässä mallissa on myös ristikantaruuveihin sopiva terä.]] |
[[Kuva:MultiPurposePocketKnife 7244 03.jpg|thumb|Tässä mallissa on myös ristikantaruuveihin sopiva terä.]] |
||
[[Kuva:Soviet hikers’ friend.jpg|thumb|[[Neuvostoliitto|Neuvostoliittolainen]] linkkuveitsi.]] |
[[Kuva:Soviet hikers’ friend.jpg|thumb|[[Neuvostoliitto|Neuvostoliittolainen]] linkkuveitsi.]] |
||
'''Linkkuveitsi''' eli '''kääntöveitsi''' on [[Veitsi|taskuveitsi]] jonka terä niveltyy kädensijaa vasten, tavallisesti sen sisään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste= |
'''Linkkuveitsi''' eli '''kääntöveitsi''' on [[Veitsi|taskuveitsi]] jonka terä niveltyy kädensijaa vasten, tavallisesti sen sisään.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 952-5446-11-5}}</ref> |
||
Terä on yleensä korkeintaan 8-13 senttimetrin mittainen. Linkkuveitsen koko on tavallista veistä pienempi. Se mahtuukin yleensä helposti taskuun; siitä myös nimi ''taskuveitsi -'' joskin jälkimmäinen voi tarkoittaa myös pientä, kiinteäteräistä taskussa kannettavaa tuppipuukkoa tai -veistä.{{lähde}} |
Terä on yleensä korkeintaan 8-13 senttimetrin mittainen. Linkkuveitsen koko on tavallista veistä pienempi. Se mahtuukin yleensä helposti taskuun; siitä myös nimi ''taskuveitsi -'' joskin jälkimmäinen voi tarkoittaa myös pientä, kiinteäteräistä taskussa kannettavaa tuppipuukkoa tai -veistä.{{lähde}} |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Maailman eniten valmistettu linkkuveitsi lienee ranskalainen [[Opinel]].{{Lähde||29. lokakuuta 2016|vuosi=2016}} Sen terä lukkiutuu sekä käyttö- että kuljetusasentoonsa pyöräytettävällä etuhelalla, jonka viistopinnat tukeutuvat hamaran takakulmaan. |
Maailman eniten valmistettu linkkuveitsi lienee ranskalainen [[Opinel]].{{Lähde||29. lokakuuta 2016|vuosi=2016}} Sen terä lukkiutuu sekä käyttö- että kuljetusasentoonsa pyöräytettävällä etuhelalla, jonka viistopinnat tukeutuvat hamaran takakulmaan. |
||
Niin kutsutuissa monitoimilinkkuveitsissä voi olla useita erilaisia teriä: sahoja, korkinavaajia, korkkiruuveja, kynsiviiloja. Kuuluisin{{kenen mukaan}} tällainen veitsisarja ovat [[Victorinox|Sveitsin armeijan linkkuveitset]], joita Eisener-yhtiö alkoi toimittaa Sveitsin asevoimille jo 1800-luvulla. Ideana oli tuolloin, että kaikki musketin{{selvennä|ei taida olla kyse musketista}} huoltotyökalut kulkisivat samassa paketissa |
Niin kutsutuissa monitoimilinkkuveitsissä voi olla useita erilaisia teriä: sahoja, korkinavaajia, korkkiruuveja, kynsiviiloja. Kuuluisin{{kenen mukaan}} tällainen veitsisarja ovat [[Victorinox|Sveitsin armeijan linkkuveitset]], joita Eisener-yhtiö alkoi toimittaa Sveitsin asevoimille jo 1800-luvulla. Ideana oli tuolloin, että kaikki musketin{{selvennä|ei taida olla kyse musketista}} huoltotyökalut kulkisivat samassa paketissa.{{lähde}} |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Linkkuveitset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica | Vuosi=2002 | Isbn= |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Linkkuveitset | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica | Vuosi=2002 | Isbn = 951-97543-5-0}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Suuri puukkokirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica Oy | Vuosi=1988 | Isbn=952-90016-2-2}} [[Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto]] vuonna 1989. |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hyytinen, Timo | Nimeke=Suuri puukkokirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Arma Fennica Oy | Vuosi=1988 | Isbn=952-90016-2-2}} [[Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto]] vuonna 1989. |
||
Nykyinen versio 11. marraskuuta 2024 kello 21.40
Linkkuveitsi eli kääntöveitsi on taskuveitsi jonka terä niveltyy kädensijaa vasten, tavallisesti sen sisään.[1]
Terä on yleensä korkeintaan 8-13 senttimetrin mittainen. Linkkuveitsen koko on tavallista veistä pienempi. Se mahtuukin yleensä helposti taskuun; siitä myös nimi taskuveitsi - joskin jälkimmäinen voi tarkoittaa myös pientä, kiinteäteräistä taskussa kannettavaa tuppipuukkoa tai -veistä.lähde?
Linkkuveitsiä on useita erityyppisiä. Yksi ero on siinä, että tietyssä veitsityypissä terää ei lukita paikalleen vaan sen saa aina taitettua takaisin sisään riittävällä voimalla. Toisentyyppisissä veitsissä terä lukittuu ja se on vapautettava ennen kuin se taittuu sisään.
Linkkuveitsen muunnelmia ovat niin kutsuttu perhosveitsi ja monitoimityökalut, joista tunnetuimpina merkkeinä Victorinox ja Leatherman. Perhosveitsessä kahva jakautuu kahteen osaan, ja terä voidaan kääntää suojaan näiden osien sisään. Leathermanin tyyppisissä työkaluissa terät ovat käännettävissä kahvan suojaan kääntöveitsien tapaan.
Maailman eniten valmistettu linkkuveitsi lienee ranskalainen Opinel. Sen terä lukkiutuu sekä käyttö- että kuljetusasentoonsa pyöräytettävällä etuhelalla, jonka viistopinnat tukeutuvat hamaran takakulmaan.
Niin kutsutuissa monitoimilinkkuveitsissä voi olla useita erilaisia teriä: sahoja, korkinavaajia, korkkiruuveja, kynsiviiloja. Kuuluisin tällainen veitsisarja ovat Sveitsin armeijan linkkuveitset, joita Eisener-yhtiö alkoi toimittaa Sveitsin asevoimille jo 1800-luvulla. Ideana oli tuolloin, että kaikki musketin huoltotyökalut kulkisivat samassa paketissa.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hyytinen, Timo: Linkkuveitset. Jyväskylä: Arma Fennica, 2002. ISBN 951-97543-5-0
- Hyytinen, Timo: Suuri puukkokirja. Jyväskylä: Arma Fennica Oy, 1988. ISBN 952-90016-2-2 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1989.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linkkuveitsi Wikimedia Commonsissa