Laillistettu ammattinimike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Laillistettu ammattinimike on suojattu ammattinimike, jota käyttävä henkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista lailla tai asetuksella suojattua ammattihenkilön ammattinimikettä[1].

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä, elleivät he sellaista pyynnöstä saa asiasta päättävältä viranomaistaholta.

Suomessa laillistettuja ammattinimikkeitä

Sosiaalihuolto

Laillistettuja ammattinimikkeitä ovat: sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi ja kuntoutuksen ohjaaja.[2]

Terveydenhuolto

Laillistettuja ammattinimikkeitä ovat: lääkäri, hammaslääkäri, proviisori, psykologi, psykoterapeutti, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, sairaanhoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, suuhygienisti, toimintaterapeutti, optikko ja hammasteknikko[1].

Juridiikka

Asianajaja on ollut suojattu ammattinimike vuodesta 1959 alkaen. Totuudenvastaisesta asianajajana esiintymisestä on säädetty sakkorangaistus.[3]

Lähteet

  1. a b Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 finlex.fi. Viitattu 16.1.2013.
  2. Sosiaalihuollon ammattioikeudet - Valvira www.valvira.fi. Viitattu 17.6.2018.
  3. Laki asianajajista 496/1958, 11 § Finlex. Viitattu 10.1.2016.