Lähdekoodi sivulle Kouluratsastus

{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Aveger show06-1-.JPG|pienoiskuva|Kouluratsastusta: laukka]]
'''Kouluratsastus''' on [[ratsastus|ratsastuslaji]], jossa ratsukko eli [[hevonen|hevosen]] ja ratsastajan yhdistelmä pyrkii suorittamaan sileällä radalla ennaltamäärätyt liikesarjat mahdollisimman tarkasti ja laadukkaasti siten, että ratsastajan ja hevosen vuorovaikutus on eleetöntä ja katsojan silmään lähes näkymätöntä. Kouluratsastus on yleinen [[Fédération équestre internationale|FEI:n]] alainen kilparatsastuslaji ja myös [[olympialaiset|olympialaji]].

Kouluratsastusta pidetään eurooppalaisessa ratsastusperinteessä kaiken ratsastuksen perustana, ja jonkintasoinen kouluratsastusharjoittelu (jota etenkin [[esteratsastus|esteratsastajat]] usein kutsuvat ”sileällä työskentelyksi”) onkin osa lähes jokaisen ratsukon työskentelyä. Kouluratsastuksen tavoitteena on FEI:n kilpailusääntöjen mukaan tehdä hevosesta ”joustava, irtonainen ja notkea sekä toisaalta luottavainen, tarkkaavainen ja eteenpäinpyrkivä niin, että se on miellyttävä ratsastaa”. Näiden tavoitteiden kannalta on tärkeää, että hevonen käyttää liikkuessaan koko lihaksistoaan oikeaoppisesti kantaen suurimman osan painosta takajaloillaan. Kouluratsastusliikkeet eivät näyttävyydestään huolimatta ole itsetarkoituksellisia ”temppuja”, vaan lajin tavoitteisiin nähden hyödyllisiä harjoituksia. Oikein suoritettuina ne myös osoittavat, että tavoitteisiin on päästy.

Kouluratsastusharjoittelun tavoitteena on hevosen hienovarainen ja täsmällinen hallinta kaikissa askellajeissa sekä hevosen lihaksiston ja liikkeiden kehittyvä voima, notkeus ja symmetrisyys. Nämä tavoitteet ovat hyödyllisiä myös muiden ratsastuksen lajien kannalta.

== Peruspiirteet ==

Kouluratsastuksen kansainvälinen nimi pohjaa [[ranskan kieli|ranskankieliseen]] verbiin ''dresser'' ’kouluttaa’. Useimmissa eurooppalaisissa kielissä lajin nimi juontuu tästä sanasta, esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] ja ranskan ''dressage'', [[saksan kieli|saksan]] ''Dressurreiten'' ja [[ruotsin kieli|ruotsin]] ''dressyr''. Myös suomeksi lajia on vanhastaan kutsuttu myös ”dresyyriksi”.

Kouluratsastus tapahtuu tasamaalla. Askellajeista käytössä ovat [[käynti]], [[ravi]] ja [[laukka]] kaikissa tempoissa (koottu, keski- ja lisätty). Lisäksi esitetään pysähdys ja tervehdys (aina ohjelman alussa ja lopussa) sekä joskus peruutus.

Eri askellajeissa esitettäviä liikkeitä ovat muiden muassa [[pohkeenväistö]], [[avotaivutus]], [[sulkutaivutus]] ja muut hevosen notkeutta lisäävät liikkeet. Vaativimmilla tasoilla esitetään muun muassa [[piruetti (ratsastus)|laukkapiruetteja]] (eli käännöksiä laukassa takajalkojen ympäri) puolikkaina ja kokonaisina, [[piaffe]]a eli erittäin koottua ravia paikalla, [[passage]]a eli liitoravia sekä [[laukanvaihto]]ja sarjoina esimerkiksi joka toisella tai joka askeleella. Vapaaohjelmissa saatetaan esittää myös sellaisia epävirallisempia liikkeitä kuin piruetti piaffessa tai [[espanjalainen käynti]]. Itse askellajien ja liikkeiden lisäksi niiden välisiin [[siirtyminen (ratsastus)|siirtymisiin]] kiinnitetään suurta huomiota.

Kouluratsastuskilpailuiden helppojen luokkien ohjelma ratsastetaan 20 × 40 metrin kentällä, vaativien ja vaikeiden luokkien ohjelmat sekä kansainväliset ohjelmat 20 × 60 metrin kentällä. Kentän reunoilla on valkoiset matalat kouluaidat. Etenkin kansainvälisissä kilpailuissa ratsastetaan nykyisin monenlaisten ohjelmien lisäksi myös ''kür''-luokkia, joissa kilpailijat esittävät luokan vaikeustasoa vastaavan vapaaohjelman musiikin tahtiin. [[olympialaiset|Olympialaisissa]] ja mestaruuskilpailuissa finaali ratsastetaan kürina. Kouluratsastusohjelmassa on lukuisia arvostelukohtia, joista 3–5 tuomaria antaa pisteitä asteikolla 0–10 (10 erinomainen, 9 erittäin hyvä, 8 hyvä, 7 melko hyvä, 6 tyydyttävä, 5 välttävä, 4 heikko, 3 melko huono, 2 huono, 1 erittäin huono ja 0 ei esitetty). 9 katsotaan jo poikkeuksellisen hyväksi pistemääräksi, ja täyttä kymmentä pistettä annetaan hyvin harvoin. Eri liikkeiden lisäksi pisteitä jaetaan yleisarvosanoina myös hevosen liikkeiden laadusta, hevosen kuuliaisuudesta sekä ratsastajan istunnasta ja apujen käytöstä. Yhteenlasketut pisteet ratkaisevat voittajan. 80 prosentin osuutta tietyn ohjelman korkeimmista mahdollisista yhteispisteistä pidetään eräänlaisena haamurajana, jota kovin moni ratsastaja ei huipputasollakaan ylitä.

Yksilösuorituksiin perustuvien kouluratsastuskilpailujen lisäksi ratsastetaan, joskin harvemmin, sekä näytöksinä että kilpailuina kahden ratsukon vapaaohjelmia (''Pas de Deux''), joskus isommankin ratsukkomäärän niin kutsuttuja katrilleja. Ohjelmat perustuvat tällöin eri ratsukoiden liikesarjojen samanaikaisuuteen ja symmetriaan.

== Klassinen kouluratsastus ==
[[Tiedosto:Passage animated.gif|pienoiskuva|Passage]]
[[Tiedosto:Piaffe animated.gif|pienoiskuva|Piaffe]]
Klassisen kouluratsastuksen juuret ulottuvat [[Kreikka]]an aikaan noin 430–355 eaa., jolloin [[Ksenofon]] kirjoitti ratsastuksesta taiteena ja tieteenä. Ksenofonin oppeja alkoivat noudattaa parituhatta vuotta myöhemmin [[renessanssi]]ajan ratsastajat, joiden alulle panemaa ratsastusta nimitetään nykyään ''klassiseksi kouluratsastukseksi''. Nykyinen kouluratsastus kilpailulajina perustuu klassiseen kouluratsastukseen.

== Korkea kouluratsastus ==
{{Pääartikkeli|[[Korkea kouluratsastus]]}}
[[Tiedosto:Spanish walk.gif|pienoiskuva|Espanjalainen käynti]]
[[Tiedosto:KochCapriole.jpeg|pienoiskuva|Capriole]]

Korkea kouluratsastus keskittyy nykyisin Itävaltaan vuonna 1572 perustettuun [[Espanjalainen ratsastuskoulu|Espanjalaiseen ratsastuskouluun]] Wienissä sekä ranskalaiseen [[Saumur]]in [[Cadre Noir]] -[[ratsastuskoulu]]un, jonka pääasiassa käyttämä hevosrotu on [[englannintäysiverinen]] tai [[angloarabi]], Wienissä käytetään raskastekoisempia barokkihevostyyppisiä [[lipizzanhevonen|lipizzanhevosia]].

Korkea kouluratsastus erottuu klassisesta kouluratsastuksesta siten, että vain korkeassa koulussa esitetään hevosen tekemiä hyppyjä ilmaan. Ainoat muut korkean koulun liikkeet, joita ei esitetä klassisessa kouluratsastuskilpailussa, ovat [[espanjalainen askel]] sekä ''[[pas d'école]]'', liitokäynti (kirjaimellisesti ”koulunkäynti”), jota esittää ainoastaan Cadre Noirin komendantti.

Korkean kouluratsastuksen hyppyliikkeet kehitettiin alun perin [[ratsuväki|ratsuväen]] käyttöön taistelussa. Niiden tarkoituksena oli muun muassa mahdollistaa hallitut käännökset ahtaissa tilanteissa ja pitää vihollisen jalkamiehiä loitolla, joskin on epäselvää onko niillä koskaan ollut käytännön merkitystä taisteluissa. Muita korkean kouluratsastuksen liikkeitä eli piaffea, passagea ja [[levade]]a esitettiin jo Ksenofonin aikaan. 1600-luvun kouluratsastuksessa esitettiin seitsemää erilaista hyppyä ilmaan, mutta nykyisin liikkeistä esitetään vain kolmea tärkeintä: levade, [[courbette]] ja [[capriole]].<!--pääartikkeliin kun sen aika on--Levadessa hevonen nousee pystyyn koukistunein takajaloin niin, että kintereet ovat vain 20–25 cm korkeudella maasta. Levade on perusta courbettelle, jossa hevonen hyppää levadesta ilmaan. Capriolessa hevonen hyppää ensin ilmaan ja potkaisee siitä taaksepäin niin, että se on hetken lähes vaakasuorana ilmassa.-->

== Hevosen ja ratsastajan varusteet ==
[[Tiedosto:Hannoveraner Dressur Goethe 3 bestes.jpg|pienoiskuva|vasen|Kouluratsastuksessa ratsastajalta odotetaan siistiä ja tyylikästä pukeutumista. Hevosen varusteiden tulee olla yksinkertaiset ja siistit.]]

Kouluratsukon varusteiden tulee kilpailuissa olla eurooppalaisen perinteen mukaiset sekä yksinkertaiset, siistit ja tyylikkäät. Erotuksena esimerkiksi [[lännenratsastus|lännenratsastuksen]] tietyissä lajeissa suositusta tyylistä kouluratsastuksessa hevosen koristelemista tai huomiota herättävien varusteiden käyttämistä ei pidetä sopivana. Harjoitusvarusteiden ulkonäöllä ei juuri ole väliä, mutta kilpailuvarusteet määräytyvät tarkkojen sääntöjen ja perinteiden mukaisesti.

Hevosen kouluratsastuskilpailuvarusteet ovat yleensä mustaa tai tummaa nahkaa. [[Satulahuopa]] on aina valkoinen, samoin yleensä mahdolliset suitsien somisteet esimerkiksi otsapannassa. Useimmiten käytetään erityisesti kouluratsastusta varten kehitettyä [[kouluratsastussatula]]a, jossa on syvä istuin ja suorat ohuet siivet. Säännöt eivät kuitenkaan vaadi tietynlaisen satulan käyttöä. Kilpailuissa käytetään melkein aina [[kankisuitsitus|kankisuitsia]], joskin helpon tason kilpailuissa sallitaan yleensä myös [[nivelkuolain|nivelsuitsituksen]] käyttö. Hevonen pyritään tuomaan radalle erittäin puhtaana ja siistinä ja kaikin puolin edustavan näköisenä. Harja on yleensä ohennettu ja lyhennetty nyppimällä ja kilpailuissa letitetty ja kääritty pieniksi sykeröiksi; myös häntä saatetaan osaksi letittää. 

Kouluratsastajan kilpailuasu on hyvin muodollinen. Aivan pienimuotoisissa, alemman tason tai lapsi- tai junioriratsastajien kilpailuissa ei välttämättä vaadita muuta kuin siisti ratsastusasu mielellään vaaleiden [[ratsastushousut|ratsastushousujen]] kanssa. Aivan alimpia tasoja lukuun ottamatta ratsastajan on käytettävä [[kannukset|kannuksia]]. Pitkän tukan on oltava kiinni siististi; usein käytetään [[hiusverkko]]a.

Helpon tason muodolliseen kilpailuasuun kuuluvat [[ratsastuskypärä]], ratsastussaappaat kannuksin, vaaleat ratsastushousut, vaaleat käsineet ja musta tai tummansininen tyylikäs ratsastustakki (kilpailutakki), jonka alla on vaalea pusero. Kaulassa on [[plastron]] tai [[solmio]]. Vaaleat asusteet ovat käytännössä yleensä valkoisia.

Vaativa A -tasolta alkaen ratsastaja voi pukeutua ratsastustakin sijasta [[frakki]]in. Ratsastuskypärä on tapana korvata vaativissa luokissa [[knalli]]lla tai frakin kanssa [[silinteri]]llä, mutta turvakypärän käyttö on sallittua kaikilla tasoilla.

Kouluratsastuskilpailuissa voi verryttelyalueella käyttää [[raippa (apu)|raippaa]] ja hevosella jalkasuojia, mutta [[apuohjat]] ovat kiellettyjä. Suoritusalueella ei sallita näistä mitään. Hajamieliset kouluratsastajat tulevatkin toisinaan hylätyksi ratsastettuaan vahingossa radalle raippa kädessä. Kuolaimille on kilpailuissa tiukat säännöt ja rajat, joita myös valvotaan. Varsinkin isoissa kilpailuissa jokaisen ratsukon suitsitus kuolainta myöten tarkastetaan suorituksen yhteydessä.

== Kouluratsastus maailmalla ja Suomessa ==
[[Tiedosto:Horse riding left.jpg|pienoiskuva|Kouluratsastus on suosittu laji ympäri maailmaa.]]
Kouluratsastuksen ehdottomat kärkimaat ovat lajia jo pitkään hallinnut [[Saksa]] sekä [[Alankomaat|Hollanti]]. Myös [[Yhdysvallat]], [[Espanja]] ja [[Ruotsi]] ovat menestyneet hyvin. Lajin tunnetuimpiin nimiin kuuluvat hollantilaisratsastajat [[Anky van Grunsven]] ja [[Edward Gal]] sekä saksalaiset [[Ulla Salzgeber]], [[Isabell Werth]] ja [[Nicole Uphoff-Becker]].

[[Hevosurheilu suomessa|Suomessa]] kouluratsastus on [[esteratsastus|esteratsastuksen]] ohella suosituin ratsastuksen laji. Suomalaisista kouluratsastajista menestynein on [[Kyra Kyrklund]], joka on 1970-luvulta lähtien tehnyt huipputason kansainvälistä kilpailu-uraa saavuttaen muun muassa hopeaa vuoden 1990 maailmanmestaruuskilpailuissa, maailmancupin finaalin voiton vuonna 1991 ja kolme viidettä sijaa [[Ratsastus olympialaisissa|olympialaisissa]] vuosina [[Kesäolympialaiset 1980|1980]], [[Kesäolympialaiset 1988|1988]] ja [[Kesäolympialaiset 1992|1992]]. Melko menestykkäästi ovat kansainvälisellä tasolla kilpailleet myös muiden muassa [[Marko Björs]], [[Elisabet Ehrnrooth]], [[Jennifer Eriksson|Jenny Eriksson]], [[Maarit Raiskio]], [[Tuulikki Sohlberg|Tutu Sohlberg]], [[Kimmo Sulkala]] ja [[Heidi Svanborg]] sekä suomalaistunut norjalainen [[Janne Bergh]]. Eriksson, Sohlberg ja Raiskio saavuttivat yhdessä Kyrklundin kanssa vuoden 1988 olympialaisten joukkuekouluratsastuksessa kuudennen sijan, mitä pidettiin Suomen kaltaiselta pieneltä kouluratsastusmaalta erinomaisena saavutuksena. Tämä on kuitenkin toistaiseksi ainoa kerta, kun Suomella on ollut olympialaisissa kouluratsastusjoukkue.

==Katso myös==
* [[Kouluratsastusluokat]]

==Lähteet==
*Elwyn Hartley Edwards: ''Hevosten maailma''{{lähde tarkemmin}}

==Aiheesta muualla==
{{Commons|Dressage|Kouluratsastus}}
*[http://www.kouluratsastus.net/ Kouluratsastuksen Kannatusyhdistys ry]
*[http://www.hevosmaailma.net/Sport/ko_luokat.shtml Kouluratsastusluokkien vaatimustasot] {{Wayback|1=http://www.hevosmaailma.net/Sport/ko_luokat.shtml |päiväys=20041224015242 }}
*[http://kouluratsastusuutiset.com/ Kouluratsastusuutisia] {{Wayback|1=http://kouluratsastusuutiset.com/ |päiväys=20160404124542 }}
*[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/05/hevonen-koulussa Ylen Elävä arkisto: Hevonen koulussa] (kouluratsastusta käsittelevä ohjelma vuodelta 1937)

{{Metatieto}}

[[Luokka:Kouluratsastus|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]