Kotka (kaupunki)

Kotka
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°28′2.3″N, 26°56′45″E
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kotka-Haminan seutukunta
Kuntanumero	285
Perustettu	1879
Kuntaliitokset	Haapasaari (1974) Karhula (1977) Kymi (1977)
Pinta-ala ilman merialueita	277,77 km² 239:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	949,76 km² 121:nneksi suurin 2022
– maa	271,95 km²
– sisävesi	5,82 km²
– meri	671,99 km²
Väkiluku	50 422 21:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	185,4 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,1 %
– 15–64-v.	59,2 %
– yli 64-v.	27,7 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	88,5 %
– ruotsinkielisiä	1,0 %
– muut	10,6 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Henry Lindelöf
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2009 - 2012 SDP Kok. Vas. PS Vihr. KD Kesk. RKP	16 14 8 4 4 2 2 1
www.kotka.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kotka on kaupunki Suomenlahden rannalla Kymenlaakson maakunnassa ja Etelä-Suomen läänissä. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. Kaupungin asukasluku on 50 422 (2024-08-3131. elokuuta 2024). Kotka–Haminan seutukunnan asukasluku on 87 372 ja se on asukasluvultaan Suomen 13. suurin seutukunta. Kotkan naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää.

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotkan kaupunki vuonna 1879 ja Karhulan kauppala vuonna 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään pääosin kaikki eri aikoina Kymiin kuuluneet alueet.

Maantiede

Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Toinen tärkeä keskus on entinen Kymin pitäjän kirkonkylä ja Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Karhulan ja Helilän kaupunginosiin. Merkittävimmät kerrostalolähiöt ovat Karhuvuori lännessä ja Sunila idässä. Kotkan eteläosissa sijaitseva keskustaajama on jaettu asemakaavallisiin kaupunginosiin. Keskustaajaman ulkopuolella on maaseutumaisia pääosin kaavoittamattomia kyliä. Kotkan maapinta-ala on 270,74 km², josta 5,78 km² on sisävesistöjä. Meripinta-ala on 673,22 km².

Kotkansaarta

Kotkan kaupunkikuvalle on tyypillistä rikkonainen Suomenlahden rannikko saaristoineen ja Kymijoen suuhaarat. Saarista ovat suurimmat Mussalo, Kirkonmaa, Kuutsalo ja Kotkansaari. Saariksi voidaan laskea myös Kymijoen suuhaarojen väliin jäävät Kolkansaari ja Hovinsaari, joita voidaan pitää myös suuhaarojen välistä mereen työntyvinä nieminä. Suomenlahden ulkosaaristossa on Haapasaaren saaristo.

Kymijoki virtaa mereen kolmena haarana kaupungin alueella, lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Kymijoessa on Kotkan alueella useita vapaita koskia, joista suurimmat ovat Pernoonkosket, Langinkoski, Siikakoski ja Kultaankosket. Vesivoimalaitokset on rakennettu Korkeakoskeen ja Koivukoskeen.

Kotkassa on ainoastaan kaksi pientä, noin yhden kilometrin halkaisijaltaan olevaa järveä ja joitakin noin 300 metriä halkaisijaltaan olevia lampia. Laajakoskenjärvi Kymijoen Pernoonhaaran vieressä on alun perin ollut joenpoukama. Laajakosken perkauksen ja oikaisun ja siitä johtuneen vedenpinnan laskun seurauksena sen erottaa joesta nykyään kapea kannas. Rapakivenjärvi Kotkan ja Kouvolan rajalla on lähes umpeenkasvanut järvi, joka sijaitsee nykyiseen Nummenjokeen johtaneen muinaisen Kymijoen haaran varrella.

Kotkan korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju. Kymijoen ja Nummenjoen varrella on tasaista savikkoa ja entisiä suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi. Luonnontilaisista suoalueista merkittävin on lähellä Pyhtään rajaa sijaitseva Mustanjärvensuo, joka kuuluu Valkmusan kansallispuistoon.

Ilmastoon vaikuttaa erityisesti rannikon tuntumassa Suomenlahti, jonka seurauksena kaupungin eteläosissa on meri-ilmaston piirteitä. Kaupungin pohjoisosissa ilmasto on jo huomattavasti mantereisempi.

Historia

Esihistoria

Nykyisen Kotkan alueen varhaisimmat asuinpaikat kuuluvat kivikauden aikaiseen kampakeraamiseen kulttuuriin. Merenpinta on ollut tällöin noin 20 metriä nykyistä korkeammalla ja nykyiset Kymijoen ja Nummenjoen varret ovat olleet merenlahtia. Asuinpaikkoja on löydetty näiden muinaislahtien rannoilta Laajakoskelta, Juurikorvesta ja Ylänummelta. Myöhempään vasarakirveskulttuuriin kuulunut asuinpaikka on löydetty Juurikorvesta ja kulttuuriin kuuluneita irtolöytöjä myös muualta. Pronssikautisia röykkiöhautoja eli hiidenkiukaita tunnetaan merkittävä ryhmä Östringinlahden Höyterinpohjan alueelta Itärannan ja Kaarniemen välillä. Alueella on myös Suomessa harvinaisia pronssikautisia tai pronssi- ja rautakauden vaihteen aikaisia laivan tai veneenmuotoisia kivilatomuksia. Eräs alueen hautaröykkiöistä on ajoitettu varhaisrautakaudelle.

Kuutsalon ja Kirkonmaan välisen salmen itäistä suuta on joskus arveltu viikinkien idäntien yöpymissatamaksi. Tiutisen vieressä sijaitseva Pirköyrin saari on toiminut mahdollisesti jo viikinkiajalla kauppapaikkana. Itämeren alueen jouduttua 1100-luvun loppupuolelta lähtien saksalaisten hansakauppiaiden valtaan, Suomenlahden pohjoisrannikon kauppayhteydet etelään vilkastuivat.

Keskiaika

Varhaiskeskiajalla vilkastunut kaupankäynti ja Kymijoen lohi- ja siikakosket aiheuttivat Kymijoen suualueelle voimakasta uudisasutustoimintaa. Kymijoen suualueiden merkittävän asutuskauden katsotaan alkaneen 1200-luvun alkupuolella. Paikan- ja henkilönnimien perusteella alueelle muuttanut väestö oli suurimmaksi osaksi hämäläisperäistä, mutta joukossa on ollut myös savolaista ja karjalaista väestöä. Viipurin linnan rakentamisen jälkeen 1293 Kymijoen suualue tuli liitetyksi Ruotsin valtapiiriin ja Viipurin linnalääniin. Alueen ruotsinkielisen asutuksen syntyminen on ajoitettu 1300-luvun alkupuolelle, jolloin saaristoon ja rannikolle muutti ruotsalaisia uudisasukkaita. Tallinnan saksalaisten hansakauppiaiden oikeus käydä vapaata kauppaa Kymijoen ja Nummenjoen suualueilla rajoittui vuonna 1336, jolloin Viipurin linnanpäällikkö Pietari Joninpoika myönsi heille oikeuden käydä kauppaa Viipurissa, Virolahdella ja Vehkalahdella.

Kymijoen suualueelle syntyi noin vuonna 1350 Kyminkartano, jonka Ruotsin valtakunnan drotsi Bo Joninpoika Grip lahjoitti vuonna 1380 Vadstenan luostarille. Kartanon yhteyteen rakennettiin noin vuonna 1440 Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli. Kartano siirtyi Kustaa Vaasan aikana 1556 kuninkaankartanoksi ja siitä tuli uuden voutikunnan eli Kymenkartanon läänin hallintokeskus.

Kymin pitäjä

Kymi itsenäistyi omaksi seurakunnaksi Pyhtään itäosasta vuonna 1642. Kymiin liitettiin kyliä myös Vehkalahden länsiosista eli Kymijoen Pernoonhaaran, Koivukoskenhaaran ja Huumanhaaran itäpuolelta. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kyminkartanon kappelin paikalle. Tämä puukirkko oli 1720-luvulle tultaessa huonokuntoinen, jolloin uusi kirkko päätettiin rakentaa Helilään.

Ruotsinsalmen linnoituskaupunki

Pyhän Nikolaoksen kirkko

Kustaa III:n sodan ja siihen kuuluneiden Ruotsinsalmen meritaistelujen jälkeen venäläiset rakensivat 1790-luvulla Kymin alueelle Ruotsinsalmen–Kyminlinnan kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluivat Fort Katarina Kotkansaarella, Fort Elisabet Varissaaressa ja Fort Slava Kukourin saarella sekä pienempiä linnakkeita lähisaarilla. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan.

Mantereen puolelle rakennettiin Kyminlinna vanhan Kyminkartanon alueelle paikkaan, jossa Kuninkaantie ylittää Kymijoen Langinkosken- ja Huumanhaaran. Ensimmäistä niin sanottua Suvorovin linnoitusta laajennettiin vuodesta 1803 lähtien käsittämään koko Hovinsaaren pohjoisosa.

Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä, kohoten parhaimmillaan noin kahdeksaan tuhanteen. Kymin pitäjän luterilainen väestö oli samaan aikaan noin 2 200. Linnoitukset menettivät kuitenkin pian sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa vuonna 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Tämän seurauksena keisari Aleksanteri I alensi Ruotsinsalmen toisen luokan linnoitukseksi ja torjui anomuksen kaupungin perustamiseksi. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki alkoi tyhjentyä ja sinne jäi vain muutamia satoja asukkaita. Monet venäläiskauppiaat siirtyivät muun muassa Helsinkiin. Krimin sodassa vuonna 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset ja linnoituskaupunki tuhoutui suurimmaksi osaksi tulipalossa. Nykypäivään on parhaiten säilynyt ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko vuodelta 1801 sekä linnoituksista Kyminlinna, joka ei sijaintinsa vuoksi joutunut sotatoimien kohteeksi.

Teollistuminen

Kotkan saha vuonna 1910

Korkeakosken länsirannalla tiedetään olleen Kyminkartanon jauhomylly jo ainakin 1550-luvulla ja sinne rakennettiin myös sahamylly vuonna 1563. Korkeakosken jokihaaran alajuoksulle Helilään perustettiin 1560-luvulla kruunun laivanveistämö. Sahateollisuuden voimakas kasvu 1870-luvun alkupuolella johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen Kymissä. Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle, koska jokea pitkin saattoi uittaa puutavaraa Päijänteeltä ja Saimaalta asti. Ensimmäisen höyrysahan rakennuttivat Kotkansaaren itäosaan yhteisesti Carl Henrik Ahlqvist ja Johan Friedrich Hackman. Vuonna 1871 valmistunutta sahaa alettiin kutsua uusien sahojen rakentamisen myötä Vanhaksi sahaksi. Vuonna 1872 norjalainen yhtiö W. Gutzeit & Co perusti Kotkansaaren itäosaan sahan, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. Sahaa nimitettiin myöhemmin Norjan sahaksi. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli yhdeksän höyrysahaa joiden ympärille syntyi nopeasti muuta teollisuutta. Teollistumisen myötä Kymin väkiluku alkoi nousta voimakkaasti. Vuonna 1870 se oli noin 3 200, mutta vuosikymmenen loppupuolella noin 5 000, joista Kotkansaarella asui noin 1 000. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille alkoi muodostua uudelleen kaupunkimainen yhteisö.

Kotkan kaupunki

Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi 21. toukokuuta 1878 julistuksen kaupungin perustamisesta Kotkan saarelle Kymin pitäjästä, joten vuonna 1879 Kotkansaari ja Hovinsaaren eteläosat irrotettiin Kymin kunnasta ja perustettiin Kotkan kaupunki, joka sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1878 katuverkosto laadittiin pääpiirteissään samansuuntaiseksi linnoituskaupungin katujen kanssa. Kaava laadittiin silloin yleisesti käytössä olleeksi ruutukaavaksi. Kouvola-Kotka -rautatien valmistuminen vuonna 1890 vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi ohi Haminan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 perustettiin uusi Kymen lääni, jonka väliaikainen pääkaupunki Kotka hetken oli. Kotkan kaupungin vaakunan suunnitteli Olof Eriksson vuonna 1957.

Karhulan kauppala

Karhulan vesitorni

1950-luvun alussa Kymi oli suurkunta, jonka hallintoa ja rakennustoimintaa ei pystytty enää hoitamaan maalaiskuntien lainsäädännön mukaan. Vuonna 1951 Kymin teollisuustaajamista muodostettiin Karhulan kauppala, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin kunnan keskeiset alueet; kirkonkylä Helilä sekä Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet. Alvar Aallon suunnittelema Sunilan asuntoalue oli alun perin kaavoituksella muuhun kuntakokonaisuuteen liittymätön alue Kymissä. Otto-Iivari Meurmannin luomassa Karhulan kauppalan ensimmäisessä yleiskaavassa vuodelta 1955 pyrittiin kokoamaan kylätaajamia kauppalan asumalähiöiksi ja luomaan Helilästä liikekeskusta.

Kotkan alueellinen laajeneminen

Kotkan kaupungin alue käsitti alun perin vain Kotkansaaren ja Hovinsaaren eteläisimmän osan. Nopeasti kasvava kaupunki tarvitsi lisää maata ja jo vuonna 1884 Kotkaan liitettiin Hovinsaari suurimmaksi osaksi ja Hietanen. Hovinsaaren pohjoisosa eli Kyminlinna liitettiin Kotkaan vuonna 1948. Vuonna 1954 Kymin länsiosista liitettiin kaupunkiin laaja alue, joka käsitti muun muassa Mussalon saaren sekä Ruonalan, Lankilan ja Sutelan kylät. Alueella on nykyisin myös Karhuvuoren ja Aittakorven kaupunginosat. Vuonna 1965 kaupunkiin liitettiin Karhulan kauppalasta Tiutisen saari. Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913, liitettiin Kotkaan vuonna 1974. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa vuonna 1977 kaupunki laajeni käsittämään koko vanhan Kymin pitäjän alueen.

Politiikka

Kotkan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupungin asukkaiden joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa valitsema kaupunginvaltuusto. Valtuustossa on 51 jäsentä, jotka valitsevat 12–jäsenisen kaupunginhallituksen ja lautakunnat. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2005 Kokoomuksen Topias Kotiniemi. Kaupunginjohtajana toimii Henry Lindelöf.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat										äänestys- aktiivisuus
	SDP	Kok.	SKDL Vas.	LKP	SKL KD	Kesk.	RKP	Vihr.	WK	SMP Ps.
1976	27	14	11	3	2	1	1				77,7%
1980	28	14	10	2	3	1	1			--	75,3%
1984	22	13	7		1	2	1	4		1	71,9%
1988	23	14	7	--	1	2	1	3		--	68,3%
1992	23	11	8	--	1	1	1	6		--	70,3%
1996	21	14	9		1	1	1	4			57,5%
2000	17	14	9		2	2	1	4	2	--	52,0%
2004	18	14	9	--	2	1	1	3	3	--	56,0%
2008	16	14	8		2	2	1	4		4	58,7%
a Perussuomalaiset
Lähteet: Tilastokeskus, Oikeusministeriö

Väestö

Kotkan asukasluku on 50 422 asukasta (2024-08-3131. elokuuta 2024) ja asukastiheys 201,8 as/km². Vuoden 2006 lopulla asukkaista oli suomenkielisiä 52 131 (95,5 %) ja ruotsinkielisiä 579 (1,1 %). Muiden kielten puhujien määrä oli 1 897 (3,5 %). Ulkomaan kansalaisia Kotkassa asui 1 582 (2,9 %). Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut nopeasti 1990- ja 2000-luvuilla, vielä vuonna 1990 se oli vain 0,3 % väestöstä. Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan noin 62 000 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta. 1970-luvun lopulta alkoi väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Muuttoliike suuntautui erityisesti pääkaupunkiseudulle. 2000-luvulla asukasluku on pysynyt suunnilleen ennallaan.

Tunnettuja kotkalaisia

Paavo Aaltonen, voimistelija, olympiavoittaja Esko Almgren, poliitikko Juha Hirvi, urheiluampuja Jyri Häkämies, poliitikko Kari Häkämies, poliitikko Pentti Hämäläinen, nyrkkeilijä, olympiavoittaja Jorma Kalske, apulaisvaltakunnansyyttäjä Antero Kekkonen, poliitikko Sanna Kiiski, televisio- ja radiojuontaja Mauri Kuosmanen, näyttelijä Ville Käki, painija

Veikko Lavi, muusikko Lasse Lehtinen, poliitikko Erkki Liikanen, muusikko Meri Louhos, pianisti ja konserttijuontaja Eino Makunen, missikeisari Mette Mannonen, meteorologi Pertti Metsärinne, viihdemuusikko Timo Mynttinen, muusikko Marko Paananen, sisustussuunnittelija Panu Pekkanen, kääntäjä Toivo Pekkanen, kirjailija

Kyösti Pietiläinen, muukalaislegioonalainen Teemu Pukki, jalkapalloilija Timo Pusa, kirjailija Jaana Saarinen, näyttelijä Kari Salmelainen, televisiojuontaja Taisto Sinisalo, poliitikko Marita Taavitsainen, tangokuningatar Reijo Tani, viihdemuusikko Pentti Tiusanen, poliitikko Arto Tolsa, jalkapalloilija Juha Vainio, sanoittaja

Talous

Kotkan kolme suurinta työnantajaa vuoden 2008 alussa olivat Kotkan kaupunki, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Steveco Suurimmat elinkeinot vuonna 2004 olivat yhteiskunnalliset palvelut (31,7 %) ja teollisuus (21,9 %). Vuonna 2006 kaupungin kokonaismenot olivat hieman yli 370 miljoonaa euroa ja kunnallisverotuloja kertyi 141,3 milj. euroa tuloveroprosentin ollessa 18,75 %. Työttömyysaste on laskenut tasaisesti, vuonna 2004 työttymyysaste oli Kotkassa 14,7 %, vuonna 2005 se oli 14,4 % ja vuonna 2006 työttömyysaste oli 12,9 %.

Suurimmat työnantajat

Kotkan kaupungin suurimmat työnantajat tammikuussa 2008.

Työnantaja	Työntekijöitä
Kotkan kaupunki	3 526
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri	920
Steveco	728
Stora Enso	701
Sulzer Pumps	667
Osuuskauppa Ympyrä	490
Ahlstrom	404
Vaasan & Vaasan	344
Sunila Oy	299
Andritz	310

Paperiteollisuus

Kotkassa on toiminut kaksi paperitehdasta, yksi kartonkitehdas ja kaksi sellutehdasta.

• Karhulan kartonkitehdas
• Kotkan paperitehdas
• Hovinsaaren paperitehdas (lakkautettu vuonna 1999)
• Sunila Oy:n sellutehdas
• Hallan sellutehdas (lakkautettu)

Kotkan satamat

Venäjälle matkaavia autoja täynnä oleva Hietasen satama

Kotkan satama on Suomen suurin vientisatama ja toiseksi suurin satama Helsingin Sataman jälkeen.

Satamat

• Mussalon satama

Mussalon satamassa on irtolasti-, neste- ja konttiterminaalit sekä laaja logistiikka-alue.

• Kantasatama

Kantasatama on monitoimisatama joka on keskittynyt pääasiassa lolo-tyyppiseen liikenteeseen. Kantasataman ja Narvan tuntumassa sijaitsevan Sillamäen välille avattiin maaliskuussa 2006 matkustajalaivayhteys, jolla liikennöi Narva Linen ropax-tyypinen M/S Vironia, kyseinen yhteys lakkautettiin vuoden 2008 alussa.

• Hietanen

Hietanen on keskittynyt roro-liikenteeseen. Hietasen sataman merkitys Kotkassa on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina Venäjälle suuntautuvan henkilöautojen transitoliikenteen räjähdysmäisen kasvun myötä. Suurin autologistiikan toimija Hietasessa on Wallenius Wilhelmsen Logistics, vanavedessään John Nurminen.

• Hietanen Etelä (puolanlaituri)
• Hallan satama
• Sunilan satama
• Puistolan öljysatama (lakkautettu)

Liikenne

Valtatie 7 Karhulasta Jumalniemen suuntaan.

Kotkasta on rautatieyhteys Kouvolaan. Kaupungissa on myös matkustajasatama sekä Kymin lentokenttä (pienkonekenttä). Kaupunki sijaitsee valtatien 7 varrella, jonka kautta etäisyys Helsinkiin on noin 130 kilometriä. Linja-autoliikennettä Kotkassa hoitaa nykyisin vain Pohjolan Liikenne, joka osti ensin Karhulanpuoleisen linja-auto liikenteen Onni Vilkas Oy:ltä Onni Vilkkaan kuoltua ja sitten Mussalo-Karhuvuoren liikenneoikeudet Jyrkilä liikenneyhtiöltä, joka jatkaa kuitenkin tilausmatka liikenneyhtiönä, marraskuussa 2007.

Koulutus

Kotkassa sijaitsee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun monia toimipisteitä, joissa voi opiskella teknistä-, kaupallista- ja terveydenhuoltoalaa. Peruskouluja on 23 ja lukioita neljä. Kaupungissa on yksi ruotsinkielinen koulu, Kotka Svenska Samskola, jossa toimii peruskoulun luokkien 1-9 lisäksi lukio.

Kolmannen asteen oppilaitokset

• Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KYAMK)

Toiseen asteen oppilaitokset

• Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI)
• Kotkan Lyseon lukio (myös Kotkan aikuislukio)
• Karhulan koulu (myös perusopetus)
• Langinkosken koulu (myös perusopetus)
• Kotka Svenska Samskola (myös perusopetus)

Peruskoulut

Aittakorven koulu Hakalan koulu Haukkavuoren koulu Hovinsaaren koulu Jäppilän koulu Koivulan koulu Korkeakosken koulu Kyminkartanon koulu Metsolan koulu Helilän koulu

Karhuvuoren koulu Keskuskoulu Mussalon koulu Otsolan koulu Pihkoon koulu Rauhalan koulu Ruonalan koulu Tavastilan koulu Tiutisen koulu Toivo Pekkasen koulu

Kulttuuri

Kymenlaaksossa toimivan sinfoniaorkesterin Kymi Sinfoniettan toinen pääkonserttitalo on Kotkan konserttitalo. Tunnettuja kotkalaisia kevyen ja rockmusiikin yhtyeitä ovat muun muassa Harmony Sisters, Harmony Twisted Sisters, Omnium Gatherum, Suuri Tuntematon, Next In Line ja Ypö-Viis.

Kotkan kaupunginteatterin historia alkaa Kotkan Työväenteatterin perustamisesta vuonna 1908. Merkittäviä museoita ovat Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo, jotka siirtyivät heinäkuussa 2008 lopullisesti Kotkan Kantasatamassa sijaitsevaan Merikeskus Vellamoon.

Tapahtumat

Kotkan Kantasatamassa 11. heinäkuuta 2008 avattu Merikeskus Vellamo.

• Kotkan meripäivät on järjestetty vuodesta 1962. Meriaiheinen tapahtuma järjestetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Se on nykyisin yleisömäärältään Suomen kolmanneksi suurin festivaalitapahtuma.
• Kotkan urkuviikko on vuosittain järjestettävä urkujen soiton opetusta ja konsertteja sisältävä tapahtuma. Järjestäjinä ovat Kotkan seurakunta, Kotkan kaupunki ja Sibelius-Akatemia.
• Kotkan kansainvälinen urkukilpailu on Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen, Kotkan seurakunnan ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston noin viiden vuoden välein järjestämä nuorille urkureille tarkoitettu kilpailu.
• Kymijoen Lohisoitto, klassiseen musiikkiin painottuva viisipäiväinen musiikkitapahtuma kesäkuussa.
• Kotkan kalamarkkinat, kahdesti vuodessa Sapokanrannassa järjestettävä markkinatapahtuma.

Nähtävyydet

Kotkan kaupungintalon on suunnitellut Erkki Huttunen ja se valmistui vuonna 1934.

Kotkansaarella sijaitsevat Merikeskus Vellamo Kantasatamassa ja sen läheisyydessä maailman vanhin säilynyt jäänmurtaja Tarmo sekä Suomen puuvenekeskus, joka on yleisölle avoin puuveneveistämö. Sapokan vesipuisto on useasti palkittu viheralue. Sapokanlahden rannalla sijaitsee myös Maretarium, joka on vuonna 2002 valmistunut suomalaisten kalojen akvaariotalo. Kotkansaaren kirkkoja ovat Kotkan kirkko, vuonna 1898 valmistunut uusgoottilainen punatiilikirkko sekä Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka on Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkko ja Kotkan vanhin kivirakennus. Haukkavuoren näkötorni on alun perin ollut vesitorni.

Kymin kirkko on vuonna 1850 valmistunut Kotkan alueen vanhin luterilainen kirkko. Uusklassista arkkitehtuuria edustava kirkko sijaitsee Helilän kaupunginosassa. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ja luonnonsuojelualue sijaitsevat Kymijoen Langinkoskenhaaran suualueella. Kyminlinna ja Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluvat linnakkeet kuuluvat Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään.

Teollisuushistoriaa ja siihen liittyvää arkkitehtuuria edustavat A. Ahlström Oy:n Karhulan Teollisuuspuisto Karhulassa, joka on Suomen valtakunnallisesti merkittävimpiä teollisuus- ja rakennushistoriallisia ympäristökokonaisuuksia sekä Sunilan sulfaattisellutehdas ja asuinalue Sunilassa (Alvar Aalto).

Urheilu ja liikunta

Kotkassa on kaksi uimahallia, Uimala Katariina Kotkansaarella Katariinan kaupunginosassa ja Karhulan uimahalli Karhulassa. Katariinan uimalaan kuuluu myös 50-metrinen maauimala, joka on auki kesäkuukausina. Arto Tolsa Areena on erityisesti jalkapallolle tarkoitettu stadion Kotkansaarella Uimala Katariinan vieressä. Merkittävimmät yleisurheilukentät ovat Karhulan keskuskenttä ja Puistolan urheilukenttä Kotkansaarella Katariinassa. Jääkiekkoa ja taitoluistelua varten on käytössä KYMP Areena Rauhalassa ja sen vieressä oleva harjoitushalli. Ruonalan halli toimii harjoitushallina useille eri lajeille (muun muassa jalkapallo). Sisäpalloilulajeille on käytössä Karhuvuoren urheilutalo. Keilahalli ja squash/sulkapallo -halli (Liikuntakeskus) sijaitsevat Aittakorvessa. Mussalossa on 18-reikäinen golfkenttä ja Koivulassa pienempi 6-reikäinen kenttä. Kymin lentokenttä toimii aktiivisena purjelentokeskuksena ja sen lähistöllä on myös Kotkan moottoriurheilukeskus.

Urheiluseuroja

• FBC Ballcrackers, Superykkönen (salibandy)
• FC KooTeePee, Ykkönen (jalkapallo)
• Karhulan Veikot (lentopallo)
• Kotkan Kiri, (joukkuevoimistelu, jalkapallo ja aikaisemmin jääkiekko)
• Kotkan Reipas (salibandy, jalkapallo) ja taitoluistelu)
• Kotkan Taido (taido, Yuishinkai karate, Ryukyu kobujutsu ja taiji)
• Kotkan Titaanit, Mestis (jääkiekko)
• Kotkan Työväen Palloilijat (jalkapallo ja koripallo)
• Kotkan Urheiluautoilijat (autourheilu)
• KTP-Basket, Korisliiga (koripallo)
• Peli-Karhut (jalkapallo ja koripallo)
• Rateko (lentopallo)
• Kotkan Nappulat (nappulajalkapallo)

Ystävyyskaupungit

Kotkan kaupungilla on 10 ystävyyskaupunkia eri puolilta maailmaa. Lisäksi kaupungilla on yhteistyösopimuksia Pietarin ja Pohjois-Tallinnan kaupunginosan kanssa. Myös koulutusalalla on yhteistyösopimuksia Viipurin, Pietarin, ja Tallinnan oppilaitosten kanssa.

Landskrona, Ruotsi Glostrup, Tanska Fredrikstad, Norja Tallinna, Viro Greifswald, Saksa

Lyypekki, Saksa Gdynia, Puola Kronstadt, Venäjä Klaipeda, Liettua Taizhou, Kiina

Lähteet

Yleiset lähteet

• Useita kirjoittajia: Kymin historia 1. Kouvolan kirja- ja kivipaino, 1960.
• Veikko Kallio: Kymin historia 2. WSOY, 1990. ISBN 952-90-2478-9
• Useita kirjoittajia: Kotkan historia 1. Frenckellin Kirjapaino Oy, 1953.
• Useita kirjoittajia: Kotkan historia 2. Frenckellin Kirjapaino Oy, 1955.

Aiheesta muualla

• Kotkan kaupungin kotisivut.
• Suomi24:n Kotka -keskustelu.
• Kotkan sataman kotisivut.
• Etelä-Kymenlaakson karttapalvelu.
• Kotkan kansainvälinen urkukilpailu

Kotka

Kaupunginosat	Aittakorpi Eskola Etukylä Halla Helilä Hirssaari Hovila Hovinsaari (6–8) Itäranta Jumalniemi Jylppy Kaarniemi Kalliokoski Karhula Karhuvuori Katariina Kaukola Kierikkala Koivula Korela Korkeakoski Kotkansaari (1–4) Kyminlinna Lankila Metsola Mussalo Otsola Popinniemi Rauhala Ristinkallio Ruonala Saksala Sunila Sutela Suulisniemi Takakylä Tiutinen
Kyliä	Haapasaari Huruksela Juurikorpi Jäppilä Kurittula Kuutsalo Laajakoski Marinkylä Peippola Pernoo Pihkoo Rantahaka Tavastila Ylänummi
Muita alueita	Hietanen Hovinsaari (saari) Kirkonmaa Kolkansaari Kuusinen Rankki

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. elokuuta 2024)

1. Helsinki	681 802	7. Jyväskylä	148 622	13. Lappeenranta	73 084	19. Porvoo	51 621	25. Lohja	45 706
2. Espoo	318 507	8. Kuopio	124 825	14. Vaasa	69 542	20. Salo	50 912	26. Nurmijärvi	44 917
3. Tampere	258 770	9. Lahti	121 202	15. Hämeenlinna	68 296	21. Kotka	50 422	27. Tuusula	42 000
4. Vantaa	250 073	10. Pori	83 334	16. Seinäjoki	66 474	22. Kokkola	48 297	28. Kirkkonummi	41 498
5. Oulu	215 530	11. Kouvola	78 587	17. Rovaniemi	65 321	23. Hyvinkää	47 035	29. Rauma	38 874
6. Turku	204 618	12. Joensuu	78 204	18. Mikkeli	51 965	24. Järvenpää	46 804	30. Kerava	38 355