Ero sivun ”Graniitti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
→Ominaisuudet: säteily |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
[[File:Pyterlite Suomi.jpg|thumb|left|Rapakiveä Suomen [[Virolahti|Virolahdelta]].]] |
[[File:Pyterlite Suomi.jpg|thumb|left|Rapakiveä Suomen [[Virolahti|Virolahdelta]].]] |
||
Graniitti koostuu [[kvartsi]]sta, [[kiille|kiilteestä]], [[maasälpä|maasälvästä]] ja joskus myös [[sarvivälke|sarvivälkkeestä]], jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa. Graniitin väri vaihtelee melko paljon maasälvän värin (joka vaihtelee punaisesta miltei valkoiseen) ja määrän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen. Myös raekoko vaihtelee muutamasta sentistä alle milliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kiviteknologia/kiviteknologiasivusto.pdf | Nimeke = Tärkeimmät hyötykivemme | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kiviteknologia | Viitattu = 10.7.2015 }}</ref> Erikoisia graniittimuunnoksia ovat mm. [[pallograniitti|pallograniitit]] sekä erityyppiset [[rapakivi|rapakivigraniitit]], joita louhitaan koriste- ja rakennuskiveksi.<ref name ="SorviK"/> Graniitin keskimääräinen tiheys on 2,75 g/cm<sup>3</sup>. |
Graniitti koostuu [[kvartsi]]sta, [[kiille|kiilteestä]], [[maasälpä|maasälvästä]] ja joskus myös [[sarvivälke|sarvivälkkeestä]], jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa. Graniitin väri vaihtelee melko paljon maasälvän värin (joka vaihtelee punaisesta miltei valkoiseen) ja määrän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen. Myös raekoko vaihtelee muutamasta sentistä alle milliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kiviteknologia/kiviteknologiasivusto.pdf | Nimeke = Tärkeimmät hyötykivemme | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kiviteknologia | Viitattu = 10.7.2015 }}</ref> Erikoisia graniittimuunnoksia ovat mm. [[pallograniitti|pallograniitit]] sekä erityyppiset [[rapakivi|rapakivigraniitit]], joita louhitaan koriste- ja rakennuskiveksi.<ref name ="SorviK"/> Graniitin keskimääräinen tiheys on 2,75 g/cm<sup>3</sup>. |
||
Graniitissa on pieniä määriä [[uraani]]a ja [[torium]]ia, jotka aiheuttavat radioaktiivista säteilyä. Yleensä säteilymäärät ovat erittäin pieniä, mutta joskus merkittäviä. Muiden materiaalien tuottajat ovat kampanjoineet graniittisten työtasojen vaarallisuudesta vedoten radioaktiivisuuteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2008/07/24/garden/24granite.html?_r=0 | Nimeke = What’s Lurking in Your Countertop? | Tekijä = | Ajankohta = 2008 | Julkaisu = NY Times | Viitattu = 13.12.2015 }}</ref> Keskimäärin graniitissa on 3 ppm (40 Bq/kg) uraania ja 17 ppm (70 Bq/kg) toriumia. Ne hajoavat [[radon]]iksi jolla on terveysvaikutuksia varsinkin huonosti tuuletetuissa tiloissa. Skandinaviassa kuitenkin maaperästä tulevat radon on yleensä huomattavasti rakennusmateriaaleja suurempi altistaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.world-nuclear.org/info/safety-and-security/radiation-and-health/naturally-occurring-radioactive-materials-norm/ | Nimeke = Naturally-Occurring Radioactive Materials | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = World Nuclear Association | Viitattu = 13.12.2015 }}</ref> |
|||
== Esiintyminen ja louhinta == |
== Esiintyminen ja louhinta == |
||
Versio 13. joulukuuta 2015 kello 22.18
| Graniitti | |
|---|---|
 |
|
| Aiheesta muualla | |
Graniitti on rakeinen kivilaji, jota käytetään paljon rakennuskivenä. Se on yksi Suomen kallioperän yleisimpiä kivilajeja ja yksi koko maailman yleisimmistä syväkivilajeista. [1] Graniitti on kovaa ja kestävää.
Graniitti on saanut nimensä latinan sanasta granum eli rae.[2]
Kun Suomen maakunnille valittiin omat maakuntakivet vuonna 1989, ehdokasasettelusta vastannut raati totesi, että graniitti on itseoikeutetusti koko Suomen kansalliskivi.[3]
Geologia
Graniitti kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin eli magmakivilajeihin ja niiden alaryhmään syväkivilajit. Graniitti on felsinen kivi. Se on syntynyt intrusiivisesti hitaasti jäähtyvissä magmapesäkkeissä syvällä maan kuoressa.[4] Hitaan jäähtymisen takia mineraalit ovat ehtineet järjestäytyä ja muodostaa suurehkoja, silmin havaittavia kiteitä.[5]
Vuorten poimutuksen yhteydessä korkeassa lämmössä ja kovassa paineessa graniitti muuttuu gneissiksi, joka kuuluu metamorfoituneihin kivilajeihin.
Ominaisuudet
Graniitti koostuu kvartsista, kiilteestä, maasälvästä ja joskus myös sarvivälkkeestä, jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa. Graniitin väri vaihtelee melko paljon maasälvän värin (joka vaihtelee punaisesta miltei valkoiseen) ja määrän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen. Myös raekoko vaihtelee muutamasta sentistä alle milliin.[6] Erikoisia graniittimuunnoksia ovat mm. pallograniitit sekä erityyppiset rapakivigraniitit, joita louhitaan koriste- ja rakennuskiveksi.[4] Graniitin keskimääräinen tiheys on 2,75 g/cm3.
Graniitissa on pieniä määriä uraania ja toriumia, jotka aiheuttavat radioaktiivista säteilyä. Yleensä säteilymäärät ovat erittäin pieniä, mutta joskus merkittäviä. Muiden materiaalien tuottajat ovat kampanjoineet graniittisten työtasojen vaarallisuudesta vedoten radioaktiivisuuteen.[7] Keskimäärin graniitissa on 3 ppm (40 Bq/kg) uraania ja 17 ppm (70 Bq/kg) toriumia. Ne hajoavat radoniksi jolla on terveysvaikutuksia varsinkin huonosti tuuletetuissa tiloissa. Skandinaviassa kuitenkin maaperästä tulevat radon on yleensä huomattavasti rakennusmateriaaleja suurempi altistaja.[8]
Esiintyminen ja louhinta
Graniitti on maankuoren yleisin kivilaji.[5]
Espanja ja Intia ovat suuria graniitintuottajamaita.[9] Myös Yhdysvalloissa louhitaan paljon graniittia, mutta sitä myös tuodaan etenkin Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Italiasta ja Norjasta.[10] Vermontissa toimiva "Rock of Ages" mainostaa olevansa maailman suurin graniittilouhos. Siellä on louhittu graniittia vuodesta 1885.[11]
Käyttö
Graniitti on kestävää ja helppohoitoista, ja sitä on käytetty sekä rakennusten ulkopinnoissa että sisätiloissa esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen tasoina.[12]
Sitä on käytetty rakennusten kivijalkojen rakentamiseen ja sitä käytetään yleisesti katujen reunakivinä. Graniitista tehdään myös muuta katukiveystä, veistoksia ja hautakiviä.
Lähteet
- ↑ Graniitit Kiviteollisuusliitto ry.. Viitattu 2.9.2015.
- ↑ History of Granite Volusia Granite. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Maakuntakivet Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 11.7.2015.
- ↑ a b Materiaalit Sorvikivi Oy. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ a b Strickler M: What are the most important types of rock in the crust? GeoMan. Rogue Community College / University of Oregon Physics Department. Viitattu 19.10.2015.
- ↑ Tärkeimmät hyötykivemme Kiviteknologia. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ What’s Lurking in Your Countertop? NY Times. 2008. Viitattu 13.12.2015.
- ↑ Naturally-Occurring Radioactive Materials World Nuclear Association. Viitattu 13.12.2015.
- ↑ Future granite production of Spain and India in 2014 Stone World. 2010. Viitattu 19.10.2015.
- ↑ Granite fact sheet Natural Stone Council. Viitattu 19.10.2015.
- ↑ Mayo M P ja muut: Vermont Icons: 50 Classic Symbols of the Green Mountain State, s. 62. Rowman & Littlefield, 2012. ISBN 9780762786336 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.10.2015).
- ↑ Graniitit Tulikivi. Viitattu 11.7.2015.