Yrjö Wichmann
Yrjö Jooseppi Wichmann (8. syyskuuta 1868 Liminka – 3. toukokuuta 1932 Helsinki)[1] oli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ylimääräinen professori vuodesta 1909 ja varsinainen professori vuosina 1920–1932.[2]
Wichmannin vanhemmat olivat kirkkoherra Emil August Wichmann ja Charlotta Wilhelmina Schroderus. Hän tuli ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta 1887 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1891 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1897. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen dosentiksi Wichmann tuli samana vuonna. Hän toimi suomen kielen opettajana Helsingin kauppaopistossaa 1893–1897 ja Helsingin ruotsalaisessa jatko-opistossa 1897–1901, 1902–1905 sekä 1908–1922. [1]
Wichmann tutki vuosina 1891–1892 ja 1894 udmurtin kieltä Suomalais-Ugrilaisen Seuran stipendiaattina. Hänen väitöskirjansa (1897) aiheena oli udmurtin ensi tavun vokaalisto komin edustukseen verrattuna. Wichmann tutki myöhemmillä matkoillaan myös komia, maria ja Moldovassa asuvien csángó-unkarilaisten kieltä. Wichmannin csángó-murteen sanakirjan julkaisivat Bálint Csüry ja Artturi Kannisto vuonna 1936.[3]
Suomalais-Ugrilaisen Seuran toinen sihteeri Wichmann oli 1894–1897, ensimmäinen sihteeri 1898–1905, toinen varaesimies 1909–1919 ja ensimmäinen varaesimies 1919–1932. Hän oli myös Unkarin kansatieteellisen seuran ulkomainen jäsen 1908, Moskovan luonnon- ja kansatieteen harrastajien seuran jäsen 1911 ja kunniajäsen 1927, Unkarin kielitieteellisen seuran kunniajäsen 1921 ja Unkarin tiedeakatemian ulkomainen jäsen 1921. Marburgin yliopiston kunniatohtoriksi Wichmann vihittiin 1927.[1]
Wichmannin puoliso vuodesta 1905 oli Julia Maria Herrmann (1881–1974).[1][4] Asianajaja, juristi ja kauppaoikeuden professori Väinö Vihma (1907–1958) oli heidän poikansa.
Laamanni Aksel Benjamin Wichmann oli Yrjö Wichmannin veli.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Mikko Korhonen, Seppo Suhonen, Pertti Virtaranta: Sata vuotta suomen sukua tutkimassa. 100-vuotias Suomalais-Ugrilainen Seura. Weilin+Göös, 1983. ISBN 951-35-2977-0 ss. 79–94
- ↑ Facta, artikkeli Yrjö Wichmann
- ↑ Erkki Itkonen: ”Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus Suomessa”, Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta, s. 183. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1961.
- ↑ Мочаев В. А. Марийская биографическая энциклопедия. — Йошкар-Ола: Марийский биографический центр, 2007. — С. 74. — 2032 экз. — ISBN 5-87898-357-0.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 2.7.2020)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yrjö Wichmann Wikimedia Commonsissa