Yhdysvaltain kommunistinen puolue

Yhdysvaltain kommunistinen puolue; Communist Party USA
Perustettu	1. toukokuuta 1919
Johto	John Bachtell;
Ideologia	Bill of Rights -sosialismi; kommunismi; marxismi-leninismi
Poliittinen kirjo	äärivasemmisto
Osoite	235 W. 23rd Street, New York City, New York, 10011
Jäsenmäärä	5 000
	Infobox OKNimi-testi OK

Yhdysvaltain kommunistinen puolue (engl. Communist Party USA, CPUSA) on Yhdysvalloissa toimiva marxilais-leniniläinen poliittinen puolue. Sen pitkäaikainen puheenjohtaja oli amerikansuomalainen Gus Hall, jonka vanhemmat olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin Tampereelta.^[1]^[2]

Vaikka puolue vielä ainakin virallisessa puolueohjelmassaan ajaa rauhanomaista sosialistista vallankumousta, on se varsinkin viime vuosikymmeninä omaksunut melko pragmaattisen lähestymistavan amerikkalaiseen politiikkaan ja on muun muassa presidentinvaaleissa asettunut järjestään tukemaan demokraattista presidenttiehdokasta sen sijaan, että asettaisi vaaleihin oman ehdokkaansa. Puolue arvosteli kärkkäästi mm. "äärioikeistolaisena" pitämäänsä George W. Bushin hallintoa ja toimi äänekkäästi Irakin sotaa vastustavassa kansanliikkeessä. Puolueen tämänhetkinen johtaja on John Bachtell.

Puolueen historia

Yhdysvaltain kommunistinen puolue (CPUSA) syntyi vuonna 1919 Amerikan sosialistisen puolueen Kominterniä tukeneen vasemmistosiiven irtautuessa ryhmäriitojen jälkeen puolueesta ja muodostaessa oman kommunistisen puolueensa. Kommunistit jakautuivat ensiksi tosin kahteen erilliseen puolueeseen, mutta Kominternin vedotessa yhtenäisen puolueen muodostamisen puolesta kommunistit ryhmittäytyivät laajalti samaan puolueeseen, CPUSA:an. Merkillepantavaa oli siirtolaisten vahva edustus kommunistisessa puolueessa; vain n. 10% jäsenistöstä puhui äidinkielenään englantia. Etenkin suomalaisten suhteellinen osuus puolueen jäsenistä oli suuri: 1920-luvulla ajoittain jopa puolet puolueen jäsenistä oli suomalaistaustaisia.

Kommunistinen puolue saavutti 1920-luvulla suhteellisen vahvan aseman Yhdysvaltain ammattiyhdistysliikkeessä, minkä se myös säilytti 1930- ja 1940-luvuillakin. Vahva edustus ammattiyhdistysliikkeessä ei kuitenkaan juuri lisännyt puolueen poliittista tukea, eivätkä kommunistit koskaan onnistuneet luomaan laajaa sosialistista työväenliikettä Yhdysvaltoihin. Puoluetta heikensivät kautta sen alkuvuosikymmenten myös ajoittain raivoisatkin sisäiset valtataistelut, jotka osittain heijastelivat Neuvostoliitossa käytyjä ideologisia ja poliittisia kiistoja. CPUSA oli myös perustamisestaan lähtien joutunut ankaran viranomaisvalvonnan kohteeksi, ja etenkin 1920-luvun alun ns. punakammo (The Red Scare) teki kommunistien julkisen toiminnan vaikeaksi. Puoluetta epäiltiin jo tuolloin muun muassa vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.

1930-luvulla puolue omaksui Kominternin kansanrintamapolitiikan ja ryhtyi yhteistyöhön maltillisten sosialistien kanssa antaen tukensa myös presidentti Franklin D. Rooseveltille ja tämän New Deal-ohjelmalle. CPUSA kokosi myös suuren vapaaehtoisjoukon, Abraham Lincolnin prikaatin, lähetettäväksi Espanjan sisällissotaan tasavaltalaisten puolelle osana Kominternin organisoimia kansainvälisiä prikaateja. Puolue tuki toisessa maailmansodassa voimakkaasti liittoutuneiden sotaponnisteluja ja vastusti ärhäkkäästi muun muassa lakkotoimintaa sodan aikana.

Toisen maailmansodan jälkeen alkanut Kylmän sodan aika merkitsi suuria vaikeuksia kommunistisen puolueen toiminnalle Yhdysvalloissa. 1950-luvun kommunistivainot republikaanisenaattori Joseph McCarthyn johdolla, puolueen väliaikainen kieltäminen sekä laajamittaiset loikkaukset muihin vasemmistolaisiin ryhmiin johtivat CPUSA:n jäsenistön nopeaan vähenemiseen ja sen toimintamahdollisuuksien nopeaan heikentymiseen. Näissä olosuhteissa nousi puolueen johtoon suomalaistaustainen Gus Hall, joka tuli johtamaan puoluetta aina 1990-luvulle saakka. Laskeneen jäsenluvun vuoksi puolue lakkasi 1980-luvulla nimeämästä omia presidenttiehdokkaitaan, ja etenkin viime vuosina se on astunut entistä selvemmin demokraattien taakse republikaaneja vastaan. Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun alussa merkitsi puolueen neuvostorahoituksen loppumista, ja se on joutunut entisestäänkin supistamaan toimintaansa ja muun muassa puoluelehtiään.

Ideologia

CPUSA on ideologialtaan edelleen marxistis-leninistinen puolue. Sen virallisena tavoitteena on vallankumous ja sosialistinen Yhdysvallat, mutta se on torjunut kaikki väkivaltaiset keinot tavoitteidensa saavuttamiseksi. Se on kuitenkin käytännössä omaksunut hyvin pragmaattisen lähestymistavan politiikkaan, eikä sen aiemmasta kurista puolueideologian suhteen ole paljoakaan jäljellä. Demokraattiselle puolueelle antamansa tuen lisäksi CPUSA:n johtaja Sam Webb on muun muassa ylistänyt Kiinan Kansantasavallan markkinataloudellisia saavutuksia.

Viime vuosina puolue on esiintynyt kärkkäänä Bushin hallinnon ja sen harjoittaman politiikan kritisoijana leimaten sen ajoittain jopa "fasistiseksi". Se on tuominnut muun muassa sosiaaliturvan heikennykset tai sen yksityistämisen sekä vaatinut vähimmäispalkan nostoa ja universaalia terveydenhuoltoa. Puolue on ollut myös aktiivinen Irakin sodan vastaisessa liikkeessä. Se on ottanut vahvan kannan rasismia, seksismiä ja homofobiaa vastaan.

Katso myös

Lähteet

↑ Gus Hall, American Communist Party boss, dies at 90 Associated Press. Arkistoitu 14.8.2012. ”Gus Hall, the American Communist Party boss who steadfastly stuck to his beliefs through years in prison and the collapse of communist regimes around the world, has died. He was 90. Mr. Hall died Friday at Lenox Hill Hospital in Manhattan of complications relating to diabetes, Scott Marshall, a Communist Party official, said yesterday.” Viitattu 23.11.2009.
↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 28.6.2023.

Aiheesta muualla

CPUSA:n nettisivut

[1] Gus Hall, American Communist Party boss, dies at 90 Associated Press. Arkistoitu 14.8.2012. ”Gus Hall, the American Communist Party boss who steadfastly stuck to his beliefs through years in prison and the collapse of communist regimes around the world, has died. He was 90. Mr. Hall died Friday at Lenox Hill Hospital in Manhattan of complications relating to diabetes, Scott Marshall, a Communist Party official, said yesterday.” Viitattu 23.11.2009.

[2] Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 28.6.2023.

[1]

[2]