Wilho Laine
Isak Wilho Laine (aik. Kivelä, 5. heinäkuuta 1875 Köyliö – 21. toukokuuta 1918 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista. Laine toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuosina 1907–1908 ja 1910–1914. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli puuseppä.[1] Laine oli Porin seudun työväenliikkeen merkittävimpiä hahmoja 1800–1900-lukujen vaihteessa. Hän liittyi Porin Työväenyhdistykseen jo sen ollessa porvarivetoinen, ja oli myöhemmin kaappaamassa yhdistystä työväestön haltuun. Laine oli myös käynnistämässä muun muassa Satakunnan sosialidemokraattisen piirijärjestön toimintaa.
| Wilho Laine | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.7.1908, 1.3.1910–1.2.1914
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. heinäkuuta 1875 Köyliö |
| Kuollut | 21. toukokuuta 1918 (42 vuotta) Hämeenlinna |
| Ammatti | puuseppä, toimittaja |
| Puoliso | Hilma Laine (1909–) |
Elämä ja ura
muokkaaVarhaiset vuodet ja kansanedustajuus
muokkaaKöyliön Pajulassa syntyneen Laineen vanhemmat olivat Köyliönkartanon torppari Isak Johaninpoika Kivelä (1846–1924) ja Kokemäen Järilästä kotoisin ollut Sofia Johansdotter Ritamäki (1848–1920).[2][3] Kansakoulun käynyt Laine työskenteli vuodesta 1891 lähtien Porissa tynnyrintekijänä ja puuseppänä.[1] Vuonna 1895 hän onnistui pääsemään wrightilaisen Porin Työväenyhdistyksen jäseneksi yhdessä Gustaf Mannisen ja Gustaf Emil Inbergin kanssa. Yrjö Mäkelinin muutettua Poriin kolme vuotta myöhemmin, ryhtyivät he valtaamaan yhdistystä kokonaan työväen haltuun. Laine ja Mäkelin perustivat tarkoitusta varten työväenyhdistyksen sisällä toimineen ”Luuta”-nimisen salaseuran, johon kuului parikymmentä jäsentä. Valtaus onnistui lopulta keväällä 1903.[4]
Laine oli perustamassa Porin puutyöntekijäin ammattiosastoa sekä Porin rakennustyöväen yhdistystä.[5] Vuonna 1905 Laine käynnisti Turun ja Porin läänin pohjoisen vaalipiirin sosialidemokraattisen piirijärjestön toiminnan. Hän oli järjestön piirisihteerinä 13 vuoden ajan kuolemaansa saakka.[6] Vuonna 1906 Laine oli mukana perustamassa Porissa ilmestynyttä Sosialidemokraatti-lehteä muodostaen sen ensimmäisen toimituskunnan Eetu Salinin ja Jussi Rainion kanssa.[7] Hänet valittiin eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1907 eduskuntavaaleissa, ja edelleen jatkokausille vuosina 1910, 1911 ja 1913. Laine toimi myös SDP:n puolueneuvoston jäsenenä ja oli Porin kaupunginvaltuuston jäsen.[1]
Sisällissodan aika ja kuolema
muokkaaKansanedustajavuosiensa jälkeen Laine jatkoi työskentelyään toimittajana, ja vaikutti edelleen sosialidemokraattisessa piiritoimikunnassa. Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet valittiin Porin työväenneuvoston johtokuntaan.[8] Seuraavana syksynä puhjenneet väkivaltaisuudet Laine tuomitsi jo elokuussa piiritoimikunnan muiden johtohahmojen, kuten Jussi Rainion, Oskari Leivon ja Fanny Ahlforsin tavoin.[9] Sisällissodan aikana Laine ei osallistunut vallankumoukseen, vaan jatkoi toimittajan työtään sekä luottamustehtäviään. Hän oli ainoastaan muutaman päivän ajan Porin punakaartin raha-asiain jaostossa avustamassa palkanmaksussa.[5] Laineen puoliso Hilma sen sijaan oli Porin vallankumousoikeuden jäsen.[10]
Laineen pariskunta lähti 11. huhtikuuta 1918 tuhansien muiden länsirannikon punaisten tavoin pakomatkalle kohti itää, jossa he lopulta jäivät saksalaisten vangiksi Hollolassa 3. toukokuuta.[10] Tämän jälkeen Laineen kohtalo on epävarma. Suomen sotasurmat -tietokannan mukaan hänet teloitettiin Hämeenlinnan vankileirillä, mutta kuolinaikaa ei mainita.[11] Toisten tietojen mukaan Laine olisi kuollut Hämeenlinnan vankileirillä tai Hämeenlinnan vankilassa 21. toukokuuta.[6] Vuonna 1920 ilmestyneen Porin seudun punakaartilaisten muistojulkaisun mukaan hänet marssitettiin 40 kilometrin matka Hollolasta Hämeenlinnaan, ja juoksumarssin aikana Laineen heikko terveys olisi lopullisesti pettänyt. Kirjan mukaan vakavasti sairasta Lainetta lähdettiin 21. toukokuuta kuljettamaan Hämeenlinnan vankileirin kivikasarmilta Suomen kasarmeille, mutta matkan aikana hän katosi ja todennäköisesti haudattiin jonnekin. Muistojulkaisussa esitettyjen silminnäkijäväitteiden mukaan Laine olisi haudattaessa ollut vielä hengissä.[5]
Perhe
muokkaaLaineen puoliso oli Porin maalaiskunnan Toukarissa köyhään mökkiläisen perheeseen syntynyt Hilma Nousio (1881-1960), jonka kanssa hän solmi epävirallisen omantunnon avioliiton vuonna 1909.[6] Pariskunnalle syntyi kolme lasta.[5] Hilma Laine oli myös aktiivisesti mukana sosialidemokraattisen työväenliikkeen toiminnassa. Sisällissodan jälkeen hän teki pitkän uran kunnallispolitiikassa muun muassa Porin kaupunginvaltuuston jäsenenä.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Wilho Laine Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 21.5.2007.
- ↑ Punaset I : sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat 1907–1909, s. 39. Helsinki: Työväen Sanomalehti Oy, 1907.
- ↑ Isak Wilho Laine (Kivelä) 25.3.2020. Geni.com. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ Seppälä, Aarne: Valosta varjoon ja vaikuttajaksi. Työväenliikkeen nousu suomalaisessa yhteiskunnassa : Porin Työväenyhdistys ry 1887–2005, s. 65, 68. Pori: Porin Työväenyhdistys, 2005. ISBN 952-91908-9-1
- ↑ a b c d Rajala, Pertti (toim.): Muistojulkaisu : 1918 vallankumoustaistelussa sortuneista Porin ja lähiseudun työläisistä, s. 30–32. (Näköispainos. Pori; Porin Työväenjärjestöjen tuki, 2018. ISBN 978-952-94033-5-6) Pori: Kehitys, 1920.
- ↑ a b c d Rajala, Pertti: Punaista on aate : Satakunnan Sosialidemokraatit ry 100 vuotta, s. 21, 63–65. Pori: Satakunnan Sosialidemokraatit, 2005. ISBN 952-91969-3-8
- ↑ Rajala 2005, s. 21.
- ↑ Seppalä 2005, s. 137.
- ↑ Rajala 2005, s. 54.
- ↑ a b Lintunen, Tiina: Punaisten naisten tiet : valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet, s. 211–213. (Turun yliopiston väitöskirja) Turku: Turun yliopisto, 2015. ISBN 978-951-29622-8-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Laine, Isak Wilho Suomen sotasurmat 1914–1922. 5.3.2002. Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 19.1.2008. Viitattu 17.4.2020.