Vincenzo Scamozzi
Vincenzo Scamozzi (2. syyskuuta 1548[1][2] tai 1552 Vicenza – 7. elokuuta 1616 Venetsia[3]) oli italialainen arkkitehtuuriteoreetikko, arkkitehti sekä lavastesuunnittelija.[4]
Koulutus
muokkaaArkkitehti-isänsä Gian Domenico Bertotti Scamozzin (n. 1526–1582) kouluttamana[2] hän opiskeli Venetsiassa ja Roomassa ja matkusti laajasti Länsi-Euroopassa.[4] Vincenzo Scamozzi oli Sansovinon oppilas. [5]
Arkkitehti
muokkaaAndrea Palladion ja Sebastiano Serlion klassisoiva vaikutus näkyy Scamozzin Venetsiassa, Vicenzassa, Padovassa ja muualla Italiassa suunnittelemissa palatseissa, huviloissa ja kirkoissa. Hänen suunnittelemansa huvilat ja kaupunkipalatsit, jotka olivat toisinaan Palladion rakennusten muunnelmia, vaikuttivat englantilaiseen uusklassiseen arkkitehtuuriin Inigo Jonesista lähtien.[4]
Hän suunnitteli Venetsiaan Procuratie Nuoven vuonna 1586 Pyhän Markuksen torin laidalle,[5] palatseja ja villoja, muun muassa Vicenzaan Palazzo Trissinon. Hän siirtyi vuonna 1588 Itävaltaan ja Galitsiaan, suunnitteli Salzburgiin mahtavan tuomiokirkon, jonka toteutti pienemmässä koossa Santino Solari, jossa renessanssin suuret rakennusaatteet kertautuivat.[6]
Vincenzo Scamozzia pidetään Andrea Palladion arkkitehtuurin perillisenä sekä hänen konservatiivisen klassismin että arkkitehtuuriteoria julkaisujensa vuoksi. Lisäksi Vincenzo viimeisteli useita Palladion keskeneräisiä projekteja, kuten Villa Rotondan ja San Giorgio Maggioren julkisivun.[2]
Vincenzon arvostetuin arkkitehtoninen saavutus oli vuonna 1576 La Rocca Pisani huvila Lonigossa. Hän suunnitteli rakennuksen kukkulan laelle, se oli kooltaan pieni, mutta siinä oli yksi portiikki. Tutkijat pitävät sitä versiona Palladion Villa Rotondasta, mikä korostaa hänen uskollisuuttaan palladiolaiselle arkkitehtuurille.[2]
Teatteriarkkitehti
muokkaaScamozzi oli myös merkittävä teatteriarkkitehti, joka yritti integroida lavasteet osaksi ympäröivää tilaa. Hän viimeisteli Andrea Palladion Teatro Olimpicon vuonna 1585 ja lisäsi siihen katunäkymiä scaenaen fronsin eli näyttämön takaisen seinän oviaukkojen taakse. Kadut rakennettiin puusta ja kipsistä takaosastaan ylöspäin kaltevalle näyttämölle siten, että jokainen yleisöstä näki ainakin yhteen niistä. Hänen Sabbionetaan vuonna 1588–1590 suunnittelemassaan hoviteatterissa lavasteita laajennettiin näyttelijöiden käyttämällä osalla näyttämöä niin, että esiintyjät pääsivät niitten ovista sisään näyttämölle.[4]
Arkkitehtuuriteoreetikko
muokkaaScamozzi on kirjoittanut yhden kattavimmista renessanssin arkkitehtuurin tutkielmista, kuusiosaisen L’idea dell’architettura universalen vuonna 1615, jolla oli laaja vaikutus Italiassa ja Pohjois-Euroopassa.[4]
Hän oli merkittävä arkkitehtuuriteoreetikko, joka julkaisi teoksen Idea dell’ Architettura universale.[6]
Perintö
muokkaaVincenzo Scamozzi vaikutti Inigo Jonesiin, jonka hän tapasi vuonna 1614 vieraillessaan Thomas Howardin, Arundelin 2. jaarlin luona. Sekä Jones että Howard keräsivät Vincenzon piirustuksia. Vincenzon piirustustyyli vaikutti palladiolaisuuteen kansainvälisellä tasolla. Hänen arkkitehtuurinsa vaikutti Burlingtonin Chiswick Housen (1725–1729) luomiseen. Vincenzo Scamozzi kuoli 67-vuotiaana Venetsiassa vuonna 1616.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Scamozzi, Vincenzo, The Oxford Dictionary of the Renaissance. Viitattu 4.11.2023 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Vicentine architect Vincenzo Scamozzi was born on 2 September 1548 in Vicenza. – Italian Art Society www.italianartsociety.org. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Scamozzi, Vincenzo (1552–1616), Bibliotheque nationale de France, viitattu 4.11.2023 (ranskaksi)
- ↑ a b c d e Vincenzo Scamozzi | Renaissance, Palladio & Urbanism | Britannica www.britannica.com. Viitattu 15.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b procuratia treccani.it. Viitattu 5.11.2023.
- ↑ a b Scamozzi, Vincenzo, Tietosanakirja. Osa 8, palsta 1006. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vincenzo Scamozzi Wikimedia Commonsissa