Viheltäjätangara

lintulaji

Viheltäjätangara (Anisognathus somptuosus) on Etelä-Amerikassa tavattava tangaroihin kuuluva varpuslintu.

Viheltäjätangara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tangarat Thraupidae
Suku: Hedelmätangarat Anisognathus
Laji: somptuosus
Kaksiosainen nimi

Anisognathus somptuosus
(Lesson, 1831)

Alalajit [2]
  • A. s. alamoris
  • A. s. antioquiae
  • A. s. baezae
  • A. s. cyanopterus
  • A. s. flavinucha
  • A. s. somptuosus
  • A. s. venezuelanus
  • A. s. victorini
  • A. s. virididorsalis
Katso myös

  Viheltäjätangara Wikispeciesissä
  Viheltäjätangara Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Kooltaan viheltäjätangara on 18–19 cm. Viheltäjätangaran otsa, naaman sivut ja selkä ovat väriltään mustat. Päälaella on kirkkaan keltainen viiru. Mustien siipien kupeet, siipipeili ja yläperä ovat väriltään kirkkaan turkoosinsiniset. Perä voi olla myös joillakin alalajeilla vihreä. Kurkku, rinta ja vatsa ovat lajilla väritykseltään kirkkaan keltaiset. Ulkonäöltään viheltäjätangara muistuttaa keltahedelmätangaraa (Anisognathus notabilis), mutta eroaa nokan muodon ja selän oliivinvihreän värin perusteella.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö

muokkaa

Viheltäjätangaraa tavataan Andeilta alueelta, joka ulottuu Venezuelasta Ecuadorin, Kolumbian ja Perun kautta Boliviaan. Linnun elinympäristöä ovat kosteat metsät ja metsien laidat. Viheltäjätangaran elinympäristöt sijaitsevat yleensä 1 400–2 600 metrin korkeudella merenpinnasta.[3][4]

Elintavat

muokkaa

Viheltäjätangarat liikkuvat pareittain tai pienissä 3–10 yksilöä käsittävissä parvissa. Laji saattaa muodostaa myös sekaparvia. Linnut liikkuvat lehvästön joukossa etsiessään ravintoaan hedelmiä ja hyönteisiä.[4]

Viheltäjätangaran pesimäkausi kestää toukokuulta syyskuulle.[4] Kuppimainen ruohoista rakennettu pesä sijaitsee puussa. Naaras rakentaa pesän yksin ja munii kolmesta viiteen munaa. Naaras myös hautoo munat yksin, mutta koiras ruokkii hautovaa naarasta ja kuoriutuneita poikasia.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. BirdLife International: Anisognathus somptuosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
  2. Anisognathus somptuosus ITIS. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  3. a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor: Field Guide to the Songbirds of South America, s. 606. University of Texas Press, 2009. ISBN 978-0-292-71748-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2010). (englanniksi)
  4. a b c d Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 619. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.5.2010). (englanniksi)
  5. Tony Mandarich: Rainforest Birds - Blue-Winged Mountain Tanager Ezine Articles. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.