Vickers (yritys)
Vickers oli kuuluisa brittiläinen teollisuusnimi, joka käsitti useita yhtiöitä olemassaolonsa aikana 1828–1999.
Vickers | |
---|---|
Perustettu | 1828 |
Perustaja | Edward Vickers |
Lakkautettu | 1999 (Rolls-Royce plc) |
Kotipaikka | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
Toimiala | laivanrakennus, aseet, lentokoneet |
Varhaishistoria
muokkaaEdward Vickers perusti vuonna 1828 Vickersin Sheffieldissä metallisulattona appensa George Naylorin kanssa.[1] Naylor oli yhtiökumppanina Naylor & Sandersonin sulatossa ja Vickersin veli William omisti valssauslaitteen. Edwardin rautatiesijoitukset mahdollistivat yhtiön perustamisen, minkä seurauksena syntyi Naylor Vickers and Company Millsandsiin. Yhtiö teki aluksi teräsvaluja ja tuli pian tunnetuksi kirkonkelloistaan. Vickersin pojat Thomas (1833–1915) ja Albert (1838–1919) liittyivät 1854 yritykseen ja heidän lahjakkuutensa mahdollisti yrityksen nopean kasvun. Yhtiö muutti 1863 uusiin toimitiloihin Sheffieldiin Don-joen rannalle Brightsideen.
Vickers, Sons and Company
muokkaaYhtiö listautui pörssiin vuonna 1867 nimellä Vickers, Sons and Company ja samalla sen markkinaosuus kasvoi ja se laajensi toimialaansa. Se aloitti 1868 laivamoottoreiden teon ja 1872 potkurien teon telakoille. Yhtiö valmisti 1888 ensimmäisen panssarilevynsä ja ensimmäisen tykkinsä 1890.
Vickers, Sons and Maxim
muokkaaVickers osti 1897 The Barrow Shipbuilding Companyn telakan Barrow-in-Furnessissa, jolloin se sai samalla haltuunsa Maxim Nordenfelt Guns and Ammunition Companyn. Näin muodostui yhtiö Vickers, Sons and Maxim. Yhtiön tuolloin valmistamat ammukset leimattiin tunnuksella V.S.M. samoin kuin ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyt.
Barrowin telakka tunnettiin nimellä Naval Construction Yard. Näiden hankintojen jälkeen yhtiön tuotekattavuus lisääntyi laivoista, telakkateollisuuden tuotteisiin ja panssarilevyihin sekä suureen määrään erilaisia muita tuotteita. Telakalta valmistui 1901 Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien ensimmäinen sukellusvene Holland 1. Yhtiö osti 1902 puolet tunnetusta John Brown and Companyn telakasta Clydessä.
Vickers laajeni edelleen ostamalla 1905 Wolseley Sheep-Shearing Machine Companyn, joka oli perustanut Wolseley Tool and Motor Car Companyn. Yhtiö aloitti autonvalmistuksen. Yhtiö osti vuonna 1911 määräysvallan Whitehead and Companystä, joka valmisti torpedoita.
Vickers Limited
muokkaaYhtiön nimi vaihdettiin 1911 Vickers Limitediksi ja se laajeni lentokoneteollisuuteen perustamalla Vickers Ltd (Aviation Department) yhtiön. Se valtasi 1919 British Westinghouse yhtiön, jolloin muodostettiin Metropolitan Vickers Electrical Company (Metrovick). Saman aikaisesti yhtiö sai osuuden Metropolitanin rautatieosakkeista.
Vickers-Armstrongs
muokkaaVuonna 1927 Vickers yhdistyi Armstrong Whitworthin kanssa, jolloin muodostui Vickers-Armstrongs, Ltd.[2] Yhtiöiden toimialat olivat olleet hyvin samankaltaiset, mutta Armstrong Whitworthilla oli merkittävämpi rooli maanpuolustuksen alueella. Samoin yhtiöllä oli vahva rooli tykistöaseiden valmistajana Elswickin tuotantolaitoksillaan ja telakkateollisuudessa High Walkerin telakallaan. Uuteen yhtiöön ei kuitenkaan liitetty Armstrong Whitworth Aircraftia, joten Vickersin lentokoneteollisuus ei saanut tarvitsemaansa vahvistusta.
Aviation Department muuttui vuonna 1928 Vickers (Aviation) Limitediksi, joka pian osti Supermarinen, josta tuli Supermarine Aviation Works (Vickers) Ltd.[3] Nämä yhtiöt sulautettiin vuonna 1938 uuteen yhtiöön Vickers-Armstrong (Aircraft) Ltd, vaikka sekä Vickersin että Supermarinen jatkui omien tuotemerkkien alla.[3][4]
Vuonna 1929 yhdistettiin ostetut rautatieyritykset Cammell Lairdilta hankittuihin muodostettaessa Metropolitan Cammell Carriage and Wagon (MCCW) tai lyhyemmin Metro Cammell.[3]
Lentokoneet
muokkaa- Vickers Valiant, pommikone
- Vickers VC10, matkustajalentokone
- Vickers Viscount, matkustajalentokone
- Vickers Wellesley, pommikone
- Vickers Wellington, pommikone
Kansallistaminen
muokkaaVuonna 1955 yhtiö jaettiin kolmeen osaan toimialoittain. Vuonna 1960 lentokoneliiketoiminta liitettiin Bristolin, English Electricin ja Hunting Aircraftin kanssa yhteen muodostettaessa British Aircraft Corporationin (BAC).[2] Uuden yhtiön omistus jaettiin Vickersin, English Electricin ja Bristolin kesken siten, että kaksi ensin mainittua saivat 40 prosenttia ja Bristol 20 prosenttia omistuksesta. BAC sitä vastoin omisti 70 prosenttia Hunting Aircraftista. Supermarinen toiminta päättyi 1963 ja Vickersin nimen käyttö lentokoneissa lopetettiin 1965. BAC kansallistettiin 1977, jolloin siitä tuli osa British Aerospacea (BAe), joka jatkaa nykyään lentokoneiden valmistusta nimellä BAE Systems.
Vuonna 1955 Vickers Armstrong Shipbuilders nimen saanut yhtiö nimettiin 1968 Vickers Limited Shipbuilding Groupiksi. Samoin Vickersin laivanrakennustoiminta kansallistettiin 1977, jolloin se liitettiin muodostettuun Bristih Shipbuilders yhtiöön. Yhtiö yksityistettiin 1986 nimellä Vickers Shipbuilding and Engineering Ltd:n (VSEL), josta myöhemmin tuli osa GEC Marconi Marinea. Yhtiö jatkaa edelleen toimintaansa osana BAE Systems Submarine Solutionsia.
Vickers plc
muokkaaYhtiön terästeollisuuden kansallistamisen ja liittämisen British Steeliin jälkeen jäljelle jääneet osat muodostivat Vickers plc:n. Yhtiö osti 1986 asetehtaan Leedsistä, Royal Ordnance Factoryn, josta muodostettiin Vickers Defence Systems. Yhtiö osti lisäksi autoteollisuusyrityksen Cosworthin 1990, vesipropulsiojärjestelmiä valmistaneen Kamewan 1986 ja norjalaisen merimoottoreita valmistaneen Ulsteinin 1998. Rolls-Royce Motors ja Cosworth myytiin 1998 Volkswagenille.
Vickers säilyi itsenäisenä, kunnes Rolls-Royce plc osti sen 1999. Samassa yhteydessä puolustusajoneuvoteollisuus siirrettiin Alvis plc:lle, josta tuli Alvis Vickers. Rolls-Roycelle siirtyneet Vickers plc ja sen tytäryhtiöt nimettiin maaliskuussa 2003 Vintersiksi. Vickersin nimi säilyi Alvis Vickersissä, kunnes yhtiö liitettiin 2004 BAE Systemsiin muodostettaessa BAE Systems Land Systemsiä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Vickers (Shipbuilding) BAE Systems. Arkistoitu 9.7.2018. Viitattu 9.7.2018.
- ↑ a b Vickers-Armstrongs Grace's Guide to British Industrial History. Viitattu 9.7.2018.
- ↑ a b c Vickers Grace's Guide to British Industrial History. Viitattu 24.7.2018.
- ↑ Supermarine Grace's Guide to British Industrial History. Viitattu 15.7.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- Maailmanvallan suurasepaja. Käynti Vickers-Armstrongsin tehtailla, Hakkapeliitta, 05.09.1933, nro 36, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot