Vanhuus
Vanhuus on keski-ikää seuraava viimeinen ikäkausi ennen kuolemaa. Se on ajanjakso, jolloin ruumiilliset ja henkiset voimat heikkenevät ja solut rappeutuvat vanhenemisen myötä.
Ajoitus
muokkaaYleistä määritelmää sille, milloin vanhuus alkaa, ei ole. Toimintakyvyn heikkenemisen perusteella voidaan sanoa vanhuuden alkavan noin 75 vuoden iässä. Joka kolmas 70-74-vuotias pitää itseään vanhana. Suomessa 65 vuotta täyttäneitä sanotaan ikääntyneiksi, koska 65 on tyypillinen eläkeikä.[1]
Toimintakyvyn heikkeneminen
muokkaaIkä yksin ei kuvaa toimintakyvyn heikkenemistä, vaan samanikäiset vanhukset voivat olla aivan erikuntoisia. On 80-vuotiaita, joiden fyysinen ja psyykkinen kunto vastaa 20-vuotiasta, mutta on myös 60-70-vuotiaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua.[2] Merkittävin vanhusten toimintakykyä heikentävä tekijä on dementia.[3]
Vanhuuteen kuoleminen
muokkaaYli 90-vuotiaat kuolevat usein sillä tavalla, että moni elinjärjestelmä pettää vähitellen samanaikaisesti, sen sijaan että kuolema johtuisi yhdestä nimenomaisesta taudista. Tätä sanotaan vanhuuteen kuolemiseksi, vaikka viimesijainen kuolinsyy olisi esimerkiksi keuhkokuume tai aivoinfarkti.[4] Länsimaissa naiset kuolevat vanhuuteen keskimäärin 80–85 vuoden iässä, ja miehet yleisimmin 75–80-vuotiaana.lähde? Erittäin pitkä elinikä on naisilla tyypillisempää kuin miehillä. Suurin osa sata vuotta ylittäneistä ihmisistä on naisia.[5]
YK:n toimenpideohjelma
muokkaaYK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2002 Madridin suunnitelman väestön vanhenemisen aiheuttamista toimenpiteistä. Toimenpideohjelmaa on päivitetty sen jälkeen viiden vuoden välein. Ohjelma pyrkii antamaan hallituksille, järjestöille ja muille toimijoille ohjeita, miten ne voivat suunnata toimintaansa uudelleen ottamaan paremmin huomioon vanhusväestön tarpeet.[6] Pelkkä olemassaolevien palveluiden lisääminen ei riitä, sillä tarpeet ovat erilaisia: esimerkiksi nykyinen terveydenhuolto on suunniteltu parantamaan akuutteja sairauksia, kun taas vanhusten vaivat ovat usein kroonisia tai ainakin pitkäaikaisia.[2]
Vanhimmat ihmiset
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo maailman vanhimmista ihmisistä
Historian vanhin tunnettu ihminen oli 122-vuotiaaksi elänyt Jeanne Calment. Maailmassa tunnetaan hänen lisäkseen yksi 120 ikävuoden mahdollisesti ylittänyt henkilö, Shigechiyo Izumi. Hänen on oletettu kuolleen 120-vuotiaana, mutta todellinen ikä on sittemmin kyseenalaistettu. Jos Izumi eli todella 120-vuotiaaksi, hän on kaikkien aikojen vanhin mies; muussa tapauksessa vanhin on 116-vuotiaana kuollut Jirōemon Kimura.
Yli 110-vuotiaaksi eläneitä on maailmassa dokumentoitu satoja. Cruz Hernándezin väitettiin olleen 128-vuotias, kun hän kuoli 8. maaliskuuta 2007. On myös väitetty nepalilaisen Bir Narayan Chaudhurin eläneen 141-vuotiaaksi.
Nykyään on tutkinnan alla olevia väitteitä eräistä hyvin iäkkäistä ihmisistä. Yhdessä näistä kohteena on israelilainen Mariam Amash, jonka henkilökortissa annettu syntymävuosi on 1888.[7]
Suomen historian vanhin ihminen on virallisesti Lempi Rothovius, joka eli 112-vuotiaaksi. 117-vuotiaaksi väitetyn Maria Anderssonin ikää ei ole pystytty aukottomasti todistamaan. Aarne Arvosen kuoltua 111-vuotiaana tammikuussa 2009 uutisoitiin, että Suomessa eli 523 yli satavuotiasta henkilöä.[8]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Ikääntymisen määrittely Verneri. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ a b World report on ageing and health WHO. 2015. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Harriet Finne-Soveri: Muuttuva maailma, muuttuva vanhuus Duodecim. 2017. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Vanhuuskuolema Duodecim. 2014. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Satavuotiaissa enemmän naisia mutta miehet paremmassa kunnossa Yle. 2013. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Madrid Plan of Action and its Implementation YK. Viitattu 4.11.2021.
- ↑ Rissanen, Juho: Teräsmummon huima väite: "Olen 120-vuotias" Iltalehti. 15.2.2008. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Viitattu 23.7.2008.
- ↑ Mtv3.fi: Suomen vanhin kuollut