Võro
Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli. Sitä on historiallisesti pidetty yhtenä viron etelämurteista, mutta nykyään se luetaan useimmiten omaksi kielekseen osana eteläviron kieliryhmää. Viron ja võron kielet muistuttavat kuitenkin toisiaan siinä määrin, että niiden puhujat ymmärtävät toisiaan, ja lisäksi lähes kaikki võrolaiset osaavat myös viroa.[2] Võroa puhuu noin 70 000 ihmistä Võrun, Põlvan ja osittain myös Tarton ja Valgan maakunnissa. Võron puhujat eli võrolaiset ovat kansalliselta identiteetiltään virolaisia ja uskonnoltaan enimmäkseen luterilaisia.lähde?
| Võro | |
|---|---|
| Oma nimi | Võro kiil |
| Muu nimi | Võru |
| Tiedot | |
| Alue |
 Viro Venäjä |
| Puhujia | 72 240 (2021) |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Võron instituutti[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet itämerensuomalaiset kielet |
| ISO 639-3 | vro |
Vuoden 2021 väestönlaskennassa võroa sekä siihen väestönlaskennassa mukaan luettua setoa ilmoitti puhuvansa Virossa 97 320 henkeä, joista 72 240 ei puhunut setoa.[3] Võron kielen viikkoa vietetään marraskuun ensimmäisellä viikolla.[4]
Eteläviron kieltä, johon võro perustuu, kutsuttiin aikaisemmin myös Tarton kieleksi ja pohjoisviroa, johon viron kirjakieli perustuu, Tallinnan kieleksi.[2] Võron kielelle on kehitetty kirjakieli, jota opetetaan sekä Tarton yliopistossa että 26:ssa Kaakkois-Viron koulussa.lähde? Joka toinen viikko ilmestyy võronkielinen sanomalehti Uma Leht. Vuonna 2004 Viroa edusti Eurovision laulukilpailussa Neiokõsõ võronkielisellä kappaleella ”Tii” (suom. tie)[5][6][7].
Võron kieli poikkeaa vain vähän seton kielestä, jotka puhuvat setukaiset Viron kaakkoisimmassa osassa Setumaan maakunnassa sekä sen Venäjän puolelle rajaa jääneessä osassa. Joskus puhutaankin võron-seton kielestä.[8] Seton puhujat eroavat võron puhujista siten, että he ovat uskonnoltaan ortodokseja[9] ja kansalliselta identiteetiltään setukaisia, eivät virolaisia.lähde?
Võron ISO 639-3- ja SIL-koodi on vro.
Historiaa
muokkaaVõro on vanhan etelävirolaisen heimokielen jälkeläinen. Eräs varhaisimmista etelävirolaisen kielen kirjallisista muistomerkeistä on Uuden Testamentin käännös vuodelta 1686. Teoksen käänsivät Andreas Virginius (1640–1701) ja poikansa Adrian Virginius (1663–1706), ja sen koko nimi on Meije lssanda JEsusse Kristusse Wastne Testament.[10]
Eteläviron asema alkoi heiketä 1880-luvun jälkeen, mutta kielen elvyttäminen alkoi 1980-luvun lopulla.
Vuonna 1995 Viron valtio perusti Võron instituutin, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.[11] Vuonna 1998, jolloin kielen opetus oli vasta alkutekijöissään, jopa 85 prosenttia võrolaisista kannatti kielen opettamista koulussa. Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan 25 prosenttia võrolaisista kannatti kielen käyttöä kaikkien oppiaineiden opetuksessa.[12]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ wi.ee Võro Instituut. Viitattu 14.12.2023.
- ↑ a b Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, 3. painos, s. 42, Gaudeamus 2002, ISBN 951-662-734-X
- ↑ RL21446: EESTI EMAKEELEGA RAHVASTIK MURDEKEELE OSKUSE, VANUSERÜHMA, SOO JA ELUKOHA (HALDUSÜKSUS) JÄRGI, 31. DETSEMBER 2021 PxWeb. Viitattu 17.7.2024. (eesti)
- ↑ Võro keele nädäli arhiiv Võru Instituut. Arkistoitu 14.4.2021. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Viron euroviisu lauletaan vörun murteella ts.fi. 11.2.2004. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ tie - Suomen etymologinen sanakirja tie - Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ võro-eesti-võro sõnaraamat synaq.org. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Seton kielen oppitunti 0, johdantoa / 2021 – Setojen ystävät setomaa.fi. 12.1.2021. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Setojen ystävät – Setukaisten ystävät ry:n sivusto setomaa.fi. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Ikola, Osmo: Etelävirolainen käsikirja vuodelta 1691. Lisä virolaisen varhaiskirjallisuuden historiaan. Sananjalka, 1982. Suomen kielen seura.
- ↑ About Us Võru Instituut. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Koskiin (Koskinen), Jani: Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomalais-ugrilainen kielentutkimus, 2018.
Kirjallisuutta
muokkaa- Kalle Eller (1999): Võro-Seto language. Võro Instituut'. Võro.
- Sulev Iva (2002): Võro-eesti synaraamat. Võro Instituudi Toimõndusõq 12. Võro Instituut'. Võro
- Sulev Iva (2006): Võron kielen domeeneista. Olga Haurinen, Helena Sulkala (Toim.). Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä liivinrantaan. Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti. (81–85). Oulu: Oulun Yliopisto.
- Hella Keem (1997): Võru keel. Eesti teaduste akadeemia Emakeele selts. Tallinn.
- Aune Valk (2000): Võrokeste identiteedist. Kadri Koreinik, Jan Rahman (toim.) A kiilt rahvas kynõlõs.. Võrokeste keelest, kommetest, identiteedist (s. 39–56). Võro Instituut'. Võro
Aiheesta muualla
muokkaa
- Ukalaa suomenpuhujille (Santeri Junttila, Helsingin yliopisto)
- Võro-viro-võro e-sanakirja (Võron instituutti)
- Võronkielinen sanomalehti "Uma Leht"
- Neiokõsõn võronkielisen kappaleen Tiin sanat
- Lue ja kuuntele esimerkki võron kielestä
- Katso ja kuuntele esimerkkejä võron kielestä (Wikitongues'in võronkieliset videot)
- Võron kielen e-sanakirja
- Võron kielen e-oppimisohjelma