Värtsilä (Suomen entinen kunta)

Värtsilä on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Värtsilän kunta lakkasi itsenäisenä vuoden 2005 alusta, kun se yhdistyi Tohmajärven kunnan kanssa. Värtsilän väkiluku ennen kuntaliitosta oli 31. joulukuuta 2004 oli 614 asukasta ja väestötiheys 4,68 as./km². Kunnan pinta-ala oli 143,81 km² (7,88 km² vesistöjä).^lähde? Naapurikunnat olivat alueluovutusten jälkeen Tohmajärvi ja Tuupovaara sekä valtionrajan takana venäläinen Värtsilän kunta.

Värtsilä
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Tohmajärvi
vaakuna	sijainti
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Karjala
Seutukunta	Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero	943
Hallinnollinen keskus	Uusikylä
Perustettu	kappeliseurakunta 1865 itsenäinen seurakunta 1909 itsenäinen kunta 1920
– emäpitäjä	Tohmajärvi
Liitetty	2005
– liitoskunnat	Tohmajärvi Värtsilä
– syntynyt kunta	Tohmajärvi
Pinta-ala	km²   (1.1.2004)
– maa	135,9 km²
Väkiluku	614   (31.12.2004)
– väestötiheys	4,8 as./km²
Infobox OK

Värtsilän kunnan alueella kohtasivat matkailureitit Sininen tie sekä Runon ja Rajan tie. Siellä sijaitsivat myös Niiralan raja-asema ja Vääräkosken voimalaitos. Kuntakeskuksena toimineessa Uudessakylässä sijaitsee Veikko Larkaksen suunnittelema Värtsilän kirkko (1950).

Historia

Värtsilän kirkonkylä 1930-luvulla

Seudun asutus on peräisin 1400-luvulta. Vanhimmat kylät olivat Värtsilän kirkonkylä ja Uusikylä. Kunnan vaiheet liittyivät kiinteästi emäpitäjä Tohmajärveen. Värtsilän kylään Jänisjoen varteen alkoi kehittyä teollisuutta 1830-luvulla. Alueen teollinen kehitys alkoi vuonna 1834 sahan perustamisesta. Pitäjään saatiin rautatehdas 1850-luvulla ja se käsitti kaksi masuunia, kankirautavasaran, nippuvasaran ja mekaanisen verstaan. Tehtaasta kehittyi konepajateollisuusyhtiö Wärtsilä.

Värtsilästä muodostettiin vuonna 1865 tehdasseurakunta, joka oli Tohmajärven seurakunnan alainen kappeliseurakunta vuoteen 1909 asti, kunnes seurakunta itsenäistyi. Kunta itsenäistyi vuonna 1920. Kunnan asukasluku oli suurimmillaan 6 500 asukasta vuonna 1939 ja kylät olivat Juvanjoenkylä, Kakunkylä (Kakunvaara), Kaustajärvi, Kenraalinkylä, Patsola, Uusikylä ja Värtsilä. Värtsilän pitäjä kuului Laatokan Karjalaan.

Sisällissota

Suomen sisällissodan sytyttyä käytiin 8. helmikuuta 1918 valkoisten voittoon päättynyt Värtsilän taistelu. Sen yhteydessä kaatui seitsemän suojeluskuntalaista ja kolme Värtsilän punakaartin jäsentä. Taistelu jäi ainoaksi Pohjois-Karjalassa käydyksi sisällissodan taisteluksi.

Talvisota

Talvisodan sytyttyä 1939 Värtsilän kirkonkylä joutui teollisuuslaitostensa vuoksi Neuvostoliiton puna-armeijan lentopommitusten kohteeksi. Sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 uusi valtakunnanraja jakoi kunnan alueen kahtia. Sen länsiosa jäi Suomelle, mutta suurin osa kunnan alueesta (216,2 km²), muun muassa kirkonkylä tehdasalueineen, sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Siirtoväen maatalousväestöstä suurin osa sijoittui kunnan Suomelle jääneelle alueelle sekä Tohmajärvelle.

Jatkosota

Jatkosodassa suomalaisjoukot valloittivat Värtsilän 1941, jolloin perääntyneet neuvostojoukot polttivat mm. Värtsilän kirkon. Vallattuun Värtsilään palasi keskimääräistä vähemmän siirtoväkeä, koska suuri osa oli ollut teollisuuden palveluksessa ja monet heistä olivat jo työllistyneet muualle. Vaurioituneita teollisuuslaitoksia ei ennätetty saada käyntiin uudelleen, ja sodan 1944 lopettaneen Moskovan välirauhansopimuksen mukaan suomalaisten oli vetäydyttävä 1940 vahvistetulle rajalle. Neuvostoliitolle luovutetusta Värtsilän osasta muodostettiin oma Värtsilän kuntansa, joka on edelleen itsenäinen.

Värtsilän Suomelle jäänyt osa oli eri kuntana vuoden 2005 alkuun saakka, jolloin se liitettiin Tohmajärveen. Seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin, 2003.

Nykyaika

Tohmajärven Värtsilän alueen yhdistysten yhteisenä toimintaelimenä toimii Värtsilän Pitäjäyhdistys.

Värtsilän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla patakukko, kaalinlehtirieska ja leipäressu.

Lähteet

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet