Uusi Etelä-Wales

Uusi Etelä-Wales (engl. New South Wales) on Australian vanhin ja asukasluvultaan suurin osavaltio. Se sijaitsee Australian mantereen kaakkoisosassa, ja sen pääkaupunki on Sydney, joka on väkiluvultaan koko Australian suurin kaupunki. Uuden Etelä-Walesin pinta-ala on 809 444 km² ja väkiluku oli 7 480 228 vuoden 2016 väestönlaskennassa. Osavaltio ympäröi sen kaakkoiskulmassa olevaa Australian pääkaupunkiterritoriota.

Uusi Etelä-Wales New South Wales
Lippu	Vaakuna
Sijainti
Valtio	Australia
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Sydney
– Pääministeri	Gladys Berejiklian (LPA)
– Kuvernööri	Margaret Beazley
Edustus	Australian parlamentti
– Edustajainhuone	48 paikkaa
– Senaatti	12 paikkaa
Pinta-ala	809 444 km² (5.)
– maa	800 642 km²
– sisävesi	8 802 km² (1,09 %)
Väkiluku (2016)	7 480 228 (1.)
– väestötiheys	9,34 as./km²
Symbolit
– lempinimi	The First State
– korkein kohta	Mount Kosciuszko (2 228 m)
Lyhenteet
– postitunnus	NSW
– ISO 3166	AU-NSW
Government of New South Wales
Infobox OK

Maantiede

Uusi Etelä-Wales sijaitsee Australian kaakkoisosissa Victorian osavaltiosta pohjoiseen. Idässä sijaitsee Tyynimeri, lännessä Etelä-Australia ja pohjoisessa Queensland. Uuden Etelä-Walesin kaakkoisosassa sijaitsee Australian pääkaupunkiterritorio, jota osavaltio ympäröi. Uuden Etelä-Walesin rannikolla sijaitsee pieni Jervis Bay Territory.

Hallinto

Lampaita Riverinassa kuivan kauden aikana.

Uusi Etelä-Wales on Australian osavaltio, mikä tarkoittaa että sillä on oma itsenäinen hallinto ja lainsäädäntö. Osavaltion lait eivät saa olla ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Kuninkaan seremoniallista valtaa osavaltiossa pitää kuvernööri. Osavaltion päämies on hallituksen pääministeri. Uudella Etelä-Walesilla on 12 edustajaa Australian parlamentin ylähuoneessa ja 48 edustajaa alahuoneessa.

Uudella Etelä-Walesilla on kaksikamarinen parlamentti, jonka ylähuoneessa on 42 paikkaa ja alahuoneessa 93 paikkaa. Parlamentin jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein, joita varten osavaltio on jaettu 93 vaalipiirin. Alahuoneen jäsenet valitaan yksi kustakin vaalipiiristä, mutta ylähuoneen jäsenille on vain yksi koko osavaltion käsittävä vaalipiiri. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri ja hän kokoaa hallituksen ja valitsee ministerit. Osavaltion toimeenpanovalta on kuvernöörillä, joka allekirjoittaa osavaltion lait ja muut viralliset asiakirja sekä edustaa osavaltiota ulospäin.

Osavaltion tuomiovalta on tuomioistuimilla. Niitä ovat alimmalla tasolla paikallisoikeudet (engl. Local Courts), joita ylempänä ovat käräjäoikeudet (engl. District Courts). Osavaltion korkein tuomioistuin on korkein oikeus (engl. Supreme Court). Osavaltion hallinnolla on myös useita alaoikeuslaitoksia, jotka ovat erikoistuneet omiin rikosnimikkeisiinsä.

Paikallishallinnosta vastaavat paikallishallintoalueet, joita on osavaltiossa 152. Alueet vastaavat kuntia ja niiden vastuulla ovat muun muassa kunnallistekniikka, kaavoitus ja jätehuolto.

Talous

Maa- ja metsätalous sekä kalastus

Suuri osa osavaltion pinta-alasta on maatalouden käytössä lukuun ottamatta sen läntisiä osia. Tärkein viljelykasvi on vehnä, jota kasvatetaan yli puolessa viljelyalasta. Suurin osa vehnästä menee kotimarkkinoille, mutta osa viedään ulkomaille. Vehnän lisäksi Uudessa Etelä-Walesissa viljellään laajasti perunaa, maissia, kauraa ja hirssiä. Erilaisia hedelmiä, erityisesti viinirypäleitä, sitrushedelmiä ja omenoita, kasvatetaan myös paljon. Uudessa Etelä-Walesissa on tunnetusti valmistettu laadukkaita viinejä. Kuivista olosuhteista huolimatta osavaltiossa kasvatetaan puuvillaa ja riisiä kasvavin määrin. Osavaltion maanviljelijät ovat keskittyneet erilaisten kemikaalien käytön vähentämiseen käyttämällä edistyneitä viljelysmenetelmiä lisäämään satoja. Tämä on lisännyt ulkomaalaisten kiinnostusta alueen elintarvikkeisiin. Uuden Etelä-Walesin taloudellista merkitystä lisää se, että kolmasosaa maan lampaista ja viideosaa lehmistä kasvatetaan osavaltiossa, vaikka esimerkiksi maitotuotteiden tuotanto on pienentynyt. Osavaltion rannikkoalueiden maatilat ovat keskittyneet esimerkiksi maitotuotteisiin ja sokeriruokoon, kun taas lampaita kasvatetaan sisämaassa ylätasangoilla ja rinteillä.

Metsätalous on osavaltiossa tärkeää, ja sen tuotanto kattaa puolet koko maan tuotannosta. Metsätalouteen on kannustettu halvoilla hinnoilla. Erityisesti 1990-luvulta lähtien osavaltiota on pyritty metsittämään uudelleen aiemmin hakattuja alueita erilaisten tukiohjelmien avulla, jotta metsäteollisuus saataisiin kestävälle pohjalle.

Kalastusta Uuden Etelä-Walesin rannikkoalueilla rajoittaa kapea mannerjalusta, mutta esimerkiksi Sydneyssä on kehittynyttä vesiviljelyteollisuutta. Monia alueen kalalajeja uhkaa ylikalastus, vaikka sekä kaupallista että harrastuskalastusta valvotaan tarkasti.

Luonnonvarat ja energia

Uudessä Etelä-Walesissa on laajat luonnonvarat erityisesti mineraalien ja metallien suhteen. Kivihiili on osavaltion merkittävin luonnonvara, jota louhitaan esimerkiksi Wollongongissa ja Lithgowissa. Broken Hillissa puolestaan on laajat hopea-, lyijy- ja sinkkivarannot. Myyntihintojen vaihtelujen vuoksi niitä ei hyödynnetty täydessä mittakaavassa. Cobarissa kaivetaan kuparia ja New Englandissa tinaa sekä titaania.

Kivihiili on perinteisesti ollut pääasiallinen energianlähde Uudessa Etelä-Walesissa, mutta vesivoimaa on hyödynnetty jo 1940-luvun lopulta lähtien. 2000-luvun alussa aurinko-, tuuli- ja bioenergian käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. Osavaltion ulkopuolelta tuodaan jonkin verran energiaa, joka on pääosin maakaasua Etelä-Australiasta ja Victoriasta.

Teollisuus

Teollisuus on tärkeä työllistäjä Uudessa Etelä-Walesissa, ja lähes kaikki osavaltion teollisuus sijaitsee Sydneyssä, jossa on kolme neljäsosaa sen teollisuustuotannosta. Siellä sijaitsee erityisesti konepaja-, metalli-, öljynjalostus- ja elintarviketeollisuutta.

Teollisuuden merkitys Uuden Etelä-Walesin taloudelle on pienentynyt 1970-luvulta lähtien. Teollisuuden työllistämien henkilöiden määrä on vähentynyt tasaisesti 1970-luvulta 2000-luvulle asti, kun teollisuus on tehostunut. Tullien määrää on pienenetty, mikä on lisännyt erityisesti vaatteiden, jalkineiden ja kemikaalien tuontia alempien palkkatasojen maista. Elintarvike-, tupakka- ja painamisteollisuudet eivät puolestaan ole kärsineet yhtä paljon. Yleisesti teollisuuden vähenemiseen on vaikuttanut myös se, että suuri osa osavaltion teollisuustuotannosta on mennyt vientiin, mikä on altis vaihteluille.

Osavaltion teollisuus on pyrkinyt uudistumaan keskittymällä innovointiin ja inhimilliseen pääomaan. Uusi Etelä-Wales vastaakin suuresta osasta Australian lääketiede-, ilmailu- ja tietojenkäsittelytuotannosta.

Palvelut ja verotus

Palvelut ovat tärkeä työllistäjä Uudessa Etelä-Walesissa. Vähittäiskauppa on suurin työllistäjä, ja sen lisäksi terveys-, yhteisö- ja kinteistöpalvelut työllistävät paljon. Palvelutyöpaikkojen suuri määrä on lisännyt liikkuvuutta, mutta eri alueiden työllisyydessä on suuria eroja. Matkailun merkitys taloudelle on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien. Osavaltio on pitkään ollut maan suosituin matkakohde erityisesti Sydneyn suosion myötä. 1980-luvulle asti osavaltio tarjosi suurimman osan palveluista, kuten sosiaalipalvelut. 1980-luvulta lähtien joitakin palveluita on yksityistetty.

Tuloverotusta on hallinnut Australian hallitus vuodesta 1942 lähtien ja hyödykeveroa vuodesta 2000 lähtien samalla kun osavaltiokotaiset verot poistettiin. Australian hallituksen jakamien varojen lisäksi Uusi Etelä-Wales saa tuloja esimerkiksi kiinteistöverosta, rahoitustoiminnasta ja palkanlaskennasta. Paikallishallitukset saavat puolestaan pääosan tuloistaan hyödykeveroista.

Aiheesta muualla

• Viralliset sivut