Unkarin kansantasavalta
Unkarin kansantasavalta (unk. Magyar Népköztársaság) oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema. Unkarin kansantasavalta oli Varsovan liiton jäsenvaltio, ja sen ulkopolitiikka oli Neuvostoliitolle myönteistä. Maa kuului lisäksi Keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon (SEV) osallistuen näin sosialististen maiden taloudelliseen työnjakoon clearing-kaupan kautta.
| Unkarin kansantasavalta Magyar Népköztársaság |
|||
|---|---|---|---|
1949–1989 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | kansandemokratia, tasavalta | ||
| Unkarin kommunistisen puolueen pääsihteeri |
Mátyás Rákosi (1945–1956) Ernő Gerő (1956) János Kádár (1956–1988) Károly Grósz (1988–1989) |
||
| Pääkaupunki | Budapest | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 93 030 km² | ||
| Väkiluku | 10 397 959 | ||
| – väestötiheys | 111,8 / km² | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 18. elokuuta 1949 | ||
| – kommunistihallinnon kaatuminen | 23. lokakuuta 1989 | ||
| Viralliset kielet | unkari | ||
| Valuutta | Unkarin forintti | ||
| Kansallislaulu | ”Himnusz” | ||
| Edeltäjä |
 Unkarin toinen tasavalta |
||
| Seuraaja |
 Unkari |
||
Perustaminen
muokkaaPuna-armeijan saapuessa Unkariin ja sen perustaessa tukikohtia Unkariin maahan perustettiin poliisiorganisaatio AVO valvomaan oppositiota. Kommunistisella progandalla vaikutettiin Neuvostoliiton tukeman kommunistisen puolueen vallan laillistamiseen maassa. Unkarin kommunistinen puolue sai vain 17 prosenttia äänistä demokraattisesti järjestyissä vaaleissa, joissa itsenäinen talonpoikais- ja maataloustyöläisten puolue muodosti hallituskoalition pääministeri Zoltán Tildyn johdolla vuonna 1945.[1] Kommunistit painostivat hallitusta myöntämään heille sisäministerin viran. Sisäministeriksi tuli kommunisti László Rajk, joka perusti AVO:n vuonna 1946.[2] Neuvostoliitto painosti Mátyás Rákosin ottamaan vallan vuonna 1947. Rákosi puolestaan painosti niitä hallituksen jäseniä eroamaan, jotka eivät olleet kommunisteja, koska he olivat väitetysti fasisteja. Unkari julistettiin sosialistiseksi kansantasavallaksi vuonna 1949. Josif Stalinin kuoleman jälkeen Unkarin pääministeriksi valittiin Imre Nagy vuonna 1953. Vuonna 1956 maassa tapahtui Unkarin kansannousu, jonka Varsovan liiton maat Romaniaa lukuun ottamatta kukistivat Neuvostoliiton johdolla estääkseen Unkaria irtautumasta Neuvostoliiton ulkopolitiikan ja Itä-Euroopan sosialististen maiden piiristä.
Kansantasavallan loppu
muokkaaUnkarin valtio muutti luonnettaan tavanomaisemmaksi tasavallaksi Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton suoran vaikutuksen Unkarissa heikennyttyä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Norton, Donald H.: Essentials of European History: 1935 to the Present, s. 47. Piscataway, New Jersey: Research & Education Association, 2002. ISBN 0-87891-711-X (englanniksi)
- ↑ UN General Assembly Special Committee on the Problem of Hungary 1957. Yhdistyneet kansakunnat. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkarin kansantasavalta Wikimedia Commonsissa