Telegoneia
Telegoneia (m.kreik. Τηλεγόνεια, Tēlegoneia, lat. Telegonia) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoelma, joka kertoi Odysseuksen tarinan Odysseian tapahtumien jälkeisenä aikana, mukaan lukien hänen kuolemansa. Se sai nimensä Telegonoksesta, Odysseuksen ja Kirken pojasta, joka surmasi isänsä. Eepos luetaan kuuluvaksi niin kutsuttuun eeppiseen kyklokseen ja tarkemmin Troijan kyklokseen. Eepos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan katkelmia.[1][2][3][4]
| Telegoneia | |
|---|---|
| Τηλεγόνεια | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Eugamon tai Kinaithon |
| Kieli | muinaiskreikka (eeppinen) |
| Genre | eeppinen runous |
| Julkaistu | 500-luku eaa. |
| Sarja: Eeppinen kyklos | |
| Edeltävä | Odysseia |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Historia
muokkaaTelegoneia-eepos kirjoitettiin myöhemmin kuin Homeroksen nimiin laitetut eepokset. Sen kirjoittajana pidettiin myöhemmän antiikin aikana Eugamon Kyreneläistä (myös Eugammon)[2][5] tai Kinaithon Spartalaista.[5] Teos on ajoitettu 500-luvulle eaa.,[5] sillä Eugamon ajoitetaan noin vuoteen 556 eaa.[6]
Klemens Aleksandrialainen sanoo, että Eugamon olisi upottanut teokseensa kokonaisen Musaioksen eepoksen, nimeltään Thesprotis.[7][8] Mikäli Kinaithonin nimiin laitettu Telegoneia ei ole sama teos kuin Eugamonin nimiin laitettu, se saattaa olla varhaisempi samanniminen teos.[7]
Sisältö
muokkaaTelegoneian arvellaan koostuneen kahdesta kirjasta.[2] Se kertoi Odysseuksen matkasta Thesprotiaan ja paluusta Ithakalle, sekä hänen kuolemastaan aviottoman poikansa Telegonoksen käden kautta. Näin runoelma käsitti noin kymmenen vuoden ajanjakson.[2] Se päättää Troijan kykloksen eli Troijan sotaan liittyneen tarupiiriin.[5]
Eepoksesta on säilynyt kaksi katkelmaa myöhemmissä antiikin aikaisissa teoksissa. Ensimmäinen ja pisin niistä on peräisin Prokloksen teoksesta Khrestomatheia. Toinen on peräisin Eustathiokselta.[5]
Proklos tiivistää eepoksen seuraavasti. Sukulaiset hautaavat surmatut Penelopen kilpakosijat. Odysseus uhraa nymfeille ja purjehtii Elikseen katsastamaan karjansa. Siellä hän on Polyksenoksen vieraana ja saa lahjaksi krateerin. Tämän jälkeen kerrotaan Trofonioksen, Agamedeen ja Augeiaan tarina. Odysseus palaa Ithakalle ja suorittaa Teiresiaan määräämät uhrit. Sitten hän menee Thesprotiaan, jossa hän nai thesprotialaisten kuningattaren Kallidiken.[5]
Tämän jälkeen puhkeaa sota Odysseuksen johtamien thesprotialaisten ja brygien heimon välille. Ares sotii Odysseuksen armeijaa vastaan ja Athene Aresta vastaan, kunnes Apollon erottaa nämä toisistaan. Kallidiken kuoltua Polypoites, Odysseuksen poika, nousee valtaan Thesprotiassa, kun taas Odysseus palaa Ithakalle. Sillä välin Odysseuksen nuorin poika Telegonos, joka oli matkustellut eri puolilla etsimässä isäänsä, saapuu Ithakalle ja tuhoaa saarta. Odysseus tulee puolustamaan maataan, ja Telegonos surmaa hänet tietämättään. Saatuaan tietää virheestään Telegonos siirtää isänsä ruumiin Penelopen ja Telemakhoksen kanssa äitinsä Kirken saarelle. Kirke tekee heistä kuolemattomia. Telegonos nai Penelopen ja Telemakhos Kirken.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Lendering, Jona: Telegony Livius.org. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ a b c d Sammons, Benjamin: Device and Composition in the Greek Epic Cycle, s. 2–3. Oxford University Press, 2017. ISBN 9780190614843 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Saïd, Suzanne & Trédé, Monique: A Short History of Greek Literature, s. 13-14. (Käännös Trista Selous et al.) London & New York: Routledge, 1999. ISBN 0-415-12272-4
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Eeppinen kyklos”, Antiikin käsikirja, s. 142. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f g Epic Cycle Fragments Theoi Greek Mythology. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Couch, Herbert Newell & Geer, Russel Mortimer: Classical Civilization, Nide 1, s. 93. (Prentice-Hall books on history) Prentice-Hall, Incorporated, 1946.
- ↑ a b Smith, William: ”Eugamon”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Klemens Aleksandialainen: Stromateis VI s. 751; vrt. Eusebios Kesarealainen: Praeparatio evangelica 10.12.
Kirjallisuutta
muokkaaKatkelmien käännöksiä
muokkaa- Telegony. Thesprotis. Teoksessa Greek Epic Fragments, s. 164–171. (From the Seventh to the Fifth Centuries BC. Edited and translated by Martin L. West. Loeb Classical Library 497) Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003. ISBN 978-0-674-99605-2 Teoksen verkkoversio. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
- Telegony. Teoksessa Hesiod, Homeric Hymns, Epic Cycle, Homerica. (Translated by Hugh G. Evelyn-White. Loeb Classical Library 57) London: William Heinemann, 1914.
Muuta kirjallisuutta
muokkaa- Burgess, Jonathan (toim.): Yearbook of Ancient Greek Epic. (Nide 3) Brill, 2019. ISBN 9789004398511
- Smith, D. M.: The Telegony: Rediscovering the Lost Epilogue to Homer's Odyssey. (Reconstructing the Lost Epics of the Trojan War, nide 2) omakustanne, 2020. ISBN 9798629652120
- West, M. L.: The Epic Cycle: A Commentary on the Lost Troy Epics. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199662258