Wikipedia

Sysmä

kunta Päijät-Hämeen maakunnassa
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Sysmä on myös järvi Joroisissa ja toinen järvi Ilomantsissa. Outukummussa on Sysmä-Sätös -niminen kylä ja Sysmäjärven rautatieasema.

Sysmä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu vakituisesti 3 435 ihmistä (31.10.2024).[2] Sysmän pinta-ala on 936,07 km², josta 269,85 km² muodostuu vesistöistä.[1] Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.

Sysmä

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°30′10″N, 025°41′05″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 781
Hallinnollinen keskus Sysmän kirkonkylä
Perustettu 1442
Kokonaispinta-ala 936,07 km²
123:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 666,22 km²
– sisävesi 269,85 km²
Väkiluku 3 435
204:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 5,16 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,3 %
– 15–64-v. 48,4 %
– yli 64-v. 43,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,7 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 6,40 %
300:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Lasse Peltonen (vt.)[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Muut
 • Kok.
 • PS
 • SDP
7
6
3
3
2
sysma.fi

Sysmän naapurikuntia ovat Asikkala etelässä, Hartola idässä, Heinola kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja Padasjoki lännessä.

Sysmä sijaitsee Päijänteen itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja Lahden puolivälissä. Huomattava piirre Sysmässä on vapaa-ajanasuntojen ja -asukkaiden suuri määrä. Kunta sijoittui vuonna 2002 18. sijalle Suomen kunnista vapaa-ajan asukkaiden määrässä. Väkilukuun suhteutettuna se oli ensimmäinen. Sysmän asukasmäärä yli kolminkertaistuu kesäisin, ja se on luonut runsaasti kesätapahtumia kuten Sysmän Suvisoiton ja Sysmän kirjakyläpäivät.

Historia ja kulttuuri

muokkaa

Sysmän pitäjä on perustettu vuonna 1442. Se on aikanaan ollut varsinainen suurpitäjä. Siitä itsenäistyi muun muassa Rautalammin pitäjä vuonna 1561. Silloinen Rautalampi ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin pohjoisosaan aina nykyisen Pihtiputaan alueelle saakka. Myöhemmin on 27 kuntaa saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.

Sysmä oli ensimmäisiä kiinteän ja maata viljelleen asutuksen pesäkkeitä Päijänteen itäpuolella. Sieltä tunnetaan rautakauteen ajoittuvia arkeologisia löytöjä, ja keskiajalla se oli yksi Päijät-Hämeen keskuksista. Sana sysmä merkitsee synkkää metsää tai asumatonta korpea.

Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua; satojen vuosien aikana alueella tehtiin useita rajankäyntejä. Sysmän vanhin asutus on hämäläistä; hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä Sääksmäen alueelta. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata. Sysmästä löytyy yhteneväisyyttä Sääksmäen kyliin kuten esimerkiksi nimiparit Rapola-Rapala ja Voipaala-Voipala osoittavat.

Myöhemmin seudulle saapuivat savokarjalaiset. Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin, vuodesta 1634 alkaen Uudenmaan ja Hämeen lääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen 1831, Sysmä liitettiin siihen.[8]

Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella, jolloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa padasjokelaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla. 1873 pitäjässä toimi itse kasvattamastaan haapapuusta höylätyistä lastuista kartiineja, eli akkunanvarjostimia valmistanut tehdas, joka myös tuotti pieniä, apteekeissa käytettyjä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan n. 1873. Se valmisti kahvinkorviketta oman maan tuotteista ja kasviksista. Tuotetta kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hintakin oli halpa. Sitä vietiin muihinkin pitäjiin. Kauppiaat M. Tevalin ja V. Burgman perustivat vuonna 1873 Sysmään lankarullatehtaan Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei suuret määrät rullia ulkomaille, ja se valmisti myös huonekaluja. Tehdas meni konkurssiin vuonna 1878.[9]

Suurten katovuosien aikana vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olleeseen hermokuumeeseen, johon kuoli 177 ihmistä. Seuraavana vuonna, 1867, tulivat isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.[10]

Sysmään sijoittuvia kaunokirjallisia teoksia on muun muassa Jalmari Finnen 1600-luvusta kertova näytelmä Sysmäläinen (1910), joka filmatisoitiin vuonna 1938 samannimiseksi elokuvaksi. Historiallinen komedia sijoittuu suureksi osaksi Sysmään, joskin kuvaukset tehtiin todellisuudessa Heinolassa.[11]

Sysmän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti, hernetuuvinki eli hernemuhennos, tikkutollo eli uunissa kypsennetty ruismarjapuuro, ohrapippo ja sahti.[12]

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sysmän väestönkehitys 1980–2021
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 090
1985
  
 5 802
1990
  
 5 527
1995
  
 5 326
2000
  
 4 915
2005
  
 4 655
2010
  
 4 305
2016
  
 3 953
2020
  
 3 645
2021
  
 3 583
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Kylät

muokkaa

lähde?

Joutsjärvi, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Käenmäki (Tikkala), Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Ravioskorpi, Saarenkylä, Soiniemi, Suurikylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Vintturi, Virtaa, Voipala (Suopelto).

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Sysmässä oli 3 859 asukasta, joista 1 986 asui taajamassa, 1 839 haja-asutusalueilla ja 34:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sysmän taajama-aste on 51,9 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Sysmän kirkonkylä.[15]

Julkisia palveluja

muokkaa

Perusopetusta Sysmässä antavat Sysmän yhtenäiskoulu (vuosiluokat 1-9) ja Nuoramoisten koulu.[16] Yleissivistävää toisen asteen opetusta annetaan Sysmän lukiossa, jossa voi valita myös elektronisen urheilun linjan.[17]

Kunnankirjaston tilat sijaitsevat nykyään kunnantalon yhteydessä.[18] Kuntalaiset voivat asioida myös päijäthämäläisen Lastu-kirjastokimpan muissa toimipisteissä ja käyttää sen verkkopalveluja. Seudun museotoimintaa edustaa itähämäläisten kuntien yhteinen Itä-Hämeen museo Hartolassa. Lisäksi Sysmä Seura on ylläpitänyt entisessä makasiinirakennuksessa Sysmän kotiseutumuseota.

Sysmän terveysasema (Sysmän sote-keskus, Leppäkorventie 33) tarjoaa yleislääkäritasoisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita.[19] Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, jonka osakas kunta on. yhtymän ylläpitämä Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa tarjoaa myös lääkäripäivystystä terveysaseman kiinniollessa.

Liikenne ja energiantuotanto

muokkaa

Kunnan kirkonkylästä lähtee seututie 314 Asikkalaan valtatie 24:lle, seututie 413 Hartolaan valtatie 4:lle ja seututie 612 Luhankaan. Sysmän Otamosta erkanee seututie 410 Hartolan eteläosaan valtatie 4:lle.

Sysmän linja-autoasema sijaitsee kunnan keskustaajamassa ja Valittulan pikavuoropysäkki seututie 413:n varrella. Asikkalan Kalkkisten tienhaaran pikavuoropysäkiltä on noin kilometri matkaa Sysmän etelärajalle.

Kesäisin sisävesilaiva liikennöi Sysmän, Kelventeen ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Lisäksi osa Lahden ja Jyväskylän välisistä laivavuoroista pysähtyy Sysmän Suopellon kylässä.

Satamat

muokkaa

Sysmässä on kolme pienvenesatamaa. Aivan Sysmän keskustassa, Majutveden rannalla sijaitsee Sysmän satama. Vaikka satama on yhteydessä Päijänteeseen on sen kaukainen sijainti ja kapeat salmet vaikeasti lähestyttäviä. Majutvedellä sijaitsee myös toinen satama-alue, joka on Ohrasaaressa.

Toinen, New Port Sysmä venesatama on entinen Suopellon satama, joka sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä länteen Sysmän keskustasta, Tehinselän itärannalla. Se on uusittu 2011 ja on osa Marinetek Marinas Oy:n New Port venesatamaketjua. Satamassa on korkealuokkaiset laiturirakenteet sähkön- ja vedenjakelupisteineen. Venesatama on osa Suopelto-Ilolan alueelle suunniteltua lomamatkailualuetta.

Tuulivoima

muokkaa

Sysmään on Päijät-Hämeen maakuntakaavassa suunnitteilla mittava määrä tuulivoimaloita[20]. Suurin alue on kaavailtu Kalkkisten-Karilanmaan-Lahdenpohjan[21] alueelle, toiseksi suurin Terrikorven ja Rekolanvuoren alueelle[22] ja pienin Järvenpään alueelle[23].

Nähtävyydet

muokkaa
 
Auringonlasku Päijänteellä, Sysmässä. Kuvassa oikealla Päijätsalon saari.

Päijätsalo

muokkaa

Päijätsalo on noin 300 hehtaarin suuruinen saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Päijätsalon korkeimpaan kohtaan, Päijätsalon vuorelle myöhempi Hjeltin ja Mechelinin senaattien maanviljelystoimituskunnan päällikkö, maanviljelysneuvos Wolmar Onni Schildt rakennutti vuonna 1899 kaksitoista metriä korkean näkötornin, mistä avautuu näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle. Päijätsalon vuorella on suunniteltu aikaisemmin myös Rantasipi-hotellia. Korkealle paikalle, 192 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle, menee viitoitettu polku, jonka pituus on noin kaksi kilometriä.[24]

Onkiniemen siirtolohkare

muokkaa

Nelostien varrella sijaitsee tunnettu siirtolohkare, Onkiniemen liikkuva kivi ja Kammiovuori Vintturissa.

Sysmän Suvisoitto

muokkaa

Vuodesta 1986 Sysmässä on järjestetty monialainen kesäjuhla Sysmän Suvisoitto.

Keskiaikainen Pyhän Olavin kivikirkko

muokkaa

Sysmässä on myös vanha Pyhän Olavin kivikirkko ja Hovilan, Nordenlundin, Suurkylän kartanot sekä Virtaan Vanha-Kartano.

Taidenäyttely Matariston kesä

muokkaa
  • Matariston kesä, taidenäyttely Matariston ratsutilan entisellä kivinavetalla ja sen ympäristössä [25]

Julkiset taideteokset ja muistomerkit

muokkaa

Seurakunnat

muokkaa

Sysmässä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Tainionvirran seurakunta. Sen toiminta käynnistyi vuoden 2019 alussa, jolloin aiempi Sysmän seurakunta muodosti uuden seurakunnan yhdessä Hartolan kanssa.[26] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sysmän alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[27]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Sysmässä toimii Sysmän helluntaiseurakunta.[28]

Katolinen seurakunta alueella on Pyhän Ursulan seurakunta, joka on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Kuuluisia sysmäläisiä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ https://yle.fi/a/74-20065842
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Sysmä Oikeusministeriö. Viitattu 11.11.2021.
  8. ↑ Sysmän pitäjän historia. 3, s. 17–18
  9. ↑ Sysmän pitäjän historia. 3, s. 211–214
  10. ↑ Sysmän pitäjän historia. 3, s. 34
  11. ↑ Fixgalleria.net
  12. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 84. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 28.12.2017.
  14. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  16. ↑ Perusopetus Sysmän kunta, sysma.fi. Viitattu 12.2.2021.
  17. ↑ Lukiokoulutus Sysmän kunta, sysma.fi. Viitattu 12.2.2021.
  18. ↑ Kirjaston palvelut Sysmän kunta, sysma.fi. Viitattu 12.2.2021.
  19. ↑ Arkistoitu kopio Terveystalo via sysma.fi. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 12.2.2021.
  20. ↑ http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/maakuntakaava/uusi_maakuntakaava/tv-alueet_maisema_luontovaikutusten_arviointi_korjattu.pdf www.paijat-hame.fi. Arkistoitu 22.6.2015. Viitattu 22.6.2015.
  21. ↑ Karilanmaa, tuulivoima, maakuntakaava www.saunalahti.fi. Arkistoitu 22.6.2015. Viitattu 22.6.2015.
  22. ↑ Tuulivoimaloita Sysmään? sysmantuulivoima.blogspot.fi. Viitattu 22.6.2015.
  23. ↑ layout166 pohjahirvi.suntuubi.com. Arkistoitu 22.6.2015. Viitattu 22.6.2015.
  24. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 327, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  25. ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 308, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  26. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  29. ↑ Vihtori Aromaa Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  30. ↑ Päijäthämäläisiä kirjailijoita (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Veikko O. Hyvönen 1929–2018 (tilaajille) Helsingin Sanomat. 29.9.2018. Viitattu 15.3.2024.
  32. ↑ Uusitalo, Kari: ”Vuonna 1994 kuolleita suomalaisia”, Elävän kuvan vuosikirja 1995, s. 169. Suomen elokuvasäätiö, Edita. ISBN 951-37-1581-7
  33. ↑ Vilho Kirveskoski Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  34. ↑ Rantanen, Miska: Kuun valloituksessa oli mukana myös suomalaisverta: Charles Lehtinen painoi nappia Helsingin Sanomat. 14.8.2019. Viitattu 15.3.2024.
  35. ↑ Onni Mannila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  36. ↑ Sysmäläislähtöinen elokuvaohjaaja tarttui Juice Leskisen unohdettuihin lastenkirjoihin Etelä-Suomen Sanomat. 8.1.2024. Viitattu 15.3.2024.
  37. ↑ Aikalaiskirja 1934
  38. ↑ Edvard Pesonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  39. ↑ Suonna Kononen: Pekka Strengin lyhyt elämä, ja kuinkas kävikään Keskisuomalainen. 24.1.2009. Viitattu 15.3.2024.
  40. ↑ Kerttu Tapiolan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Käyttäjätunnuksella)
  41. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  42. ↑ Yrjö Valkama Biografiasampo. Viitattu 22.10.2022.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Helin, Heikki: Sysmän muuttuva keskus I. Lopperista Markkalan risteyksen kautta Simolaan. Sysmän Liikolan nuorisoseura, 2009. ISBN 9789526731803
  • Helin, Heikki: Sysmän muuttuva keskus II. Meijeriltä Markkalan risteykseen. Sysmän Liikolan nuorisoseura, 2014. ISBN 978-952-67318-2-7

Aiheesta muualla

muokkaa
Sysmä
Kylät
Järvet

Päijänne

Luonnonsuojelualueet

Päijänteen kansallispuisto

Muuta Sysmään liittyvää

Mynnilän arboretum

Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sysmä&oldid=22813497”