Kuopion keskuskenttä
Kuopion keskuskenttä (myös Keskuskentän jalkapallostadion, sponsorinimiltään Väre Areena, Magnum Areena ja Savon Sanomat Areena) on Kuopiossa Haapaniemellä sijaitseva jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1939. Stadion toimii Veikkausliigassa ja Kansallisessa liigassa pelaavan KuPSin kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 778 katsojaa.[1]
| Kuopion keskuskenttä | |
|---|---|
 |
|
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Kaartokatu 6, 70620 Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1939 |
| Remontoitu | 2003–2005 |
| Omistaja | Kiinteistö Oy Kuopion Keskuskenttä |
| Hoitaja | Kuopion kaupunki |
| Kenttä | Lämmitetty tekonurmi |
| Kustannukset | 5,9 M€ |
| Arkkitehti | Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy |
| Aiemmat nimet |
Magnum Areena, Savon Sanomat Areena |
| Käyttäjät | |
| Katsojakapasiteetti | |
|
|
| Kentän mitat | |
|
|
 |
|
Kenttää kiersi 40 vuoden ajan myös ravirata, jolla järjestettiin muun muassa 1959 ja 1967 kuninkuusravit.[2]
Historia
muokkaaVanha stadion
muokkaaAlue rakennettiin alun perin raviradaksi vuonna 1906. Jalkapallokentän se sai vuonna 1931.[3] Keskusurheilukenttää ryhdyttiin suunnittelemaan 1930-luvulla. Paikaksi valikoitui Maljapuron, Niiralan, Puijonlaakson ja raviradan joukosta viimeksi mainittu. Radan pohjoispäähän tehtiin Kuopion ensimmäinen jalkapallonurmi[2] ja eteläosaan urheilukenttä 400 metrin juoksuratoineen. Työ valmistui 1939. Avajaisiin 29. toukokuuta 1939 osallistui 7000–8000 ihmistä.[2]
Keskuskentän ensimmäinen jalkapallon SM-sarjapeli pelattiin elokuussa 1947. Mestaruussarjaan ensi kertaa noussut KuPS hävisi hallitsevalle mestarille HIFK:lle. Ensimmäinen kuopiolaisjoukkueiden kohtaaminen mestaruussarjassa nähtiin 16. kesäkuuta 1954, jolloin KuPS ja KPT kohtasivat. Euro-otteluista ensimmäinen pelattiin lokakuussa 1969, jolloin Cup-voittajien cupin 1. kierroksella kohtasivat Academica Coimbra ja KuPS.
Keskuskenttä toimi jalkapallon, yleisurheilun ja pesäpallon harjoittelu- ja kilpailuympäristönä. Se oli myös raviratakäytössä, ja rata tasattiin ajoittaisia auto- ja pyöräkilpailuja varten.[3] Yleisurheilua harrastettiin keskuskentällä Väinölänniemeä vähemmän.[3] Pääosa käytöstä oli jalkapallo-otteluita. Nurmikentän pelikausi oli Väinölänniemen kenttää pidempi, ja sitä pidettiin kaupungin ensimmäisenä kunnollisena jalkapallokenttänä.[3] Kenttää laajennettiin Helsingin olympialaisten jalkapallon karsintoja varten vuonna 1952.[3] Pohjoispäätyyn tehtiin toinen sorakenttä, maalit ja katsomo vuonna 1958.[3] Keskuskentällä oli 1900-luvun keskivaiheilla kolme jalkapallokenttää, joista kaksi oli hiekka- ja yksi nurmikenttä sekä lisäksi yksi jonkinasteinen lentopallokenttä. Urheilu- ja nurmikenttiä uudistettiin vuonna 1962. Sorsasaloon valmistui uusi ravirata 1980, ja viimeiset ravit ajettiin 25. kesäkuuta 1980.[3] Vuonna 2005 Keskuskentälle valmistui jalkapallostadion.[3]
KuPS pelasi takavuosina sekä keskuskentällä että Väinölänniemellä. Molemmat toimivat KuPSin kotikenttinä muun muassa seuran viidellä ensimmäisellä mestaruuskaudella (1956, 1958, 1966, 1974 ja 1976).[2] Viime vuosikymmeninä käytettiin pelkästään Väinölänniemeä, kunnes vuonna 2005 valmistunut uusittu stadion siirsi koko Kuopion jalkapalloilun keskuskentälle.
Uusi stadion
muokkaa
Vuonna 2003 keskuskentälle asennettiin uuden sukupolven tekonurmi, ja kesäkuussa 2005 valmistui uusi 2 700[4] kuppi-istuimella varustettu pääkatsomo sekä päädyn seisomakatsomo. Uuden pelikentän kooksi tuli UEFA:n suosittelema 105 × 68 metriä. Kylmistä kevätsäistä aiheutui rakennusurakkaan kuukauden verran myöhästymistä, minkä takia avajaisotteluna toimi 3. heinäkuuta 2005 KuPS–Haka suunnitellun 4. kesäkuuta KuPS–IFK Mariehamn sijaan.
Avajaisiin Hakaa vastaan saapui 4 416 katsojaa ja se on nykymuotoisen, uuden stadionin kävijäennätys. Stadionin vihkimisseremoniat suoritti kyseisessä pelissä Kuopiossa nuoruutensa viettänyt KuPSin kannattaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, jolla on kymmenien muiden ohella katsomossa oma nimikkotuolinsa.
Hintaa stadionille kertyi noin 5,9 miljoonaa euroa (kentän osuus 1,6 miljoonaa euroa, katsomon 4,3 miljoonaa), minkä lisäksi pienempiä lisäkustannuksia on syntynyt muista pakollisista töistä. Stadionin valmistumista edelsi vuosien suunnittelu ja poliittinen valmistelu. Keskuskentälle oli yritetty saada uutta jalkapalloareenaa jo vuosikymmenien ajan.
Tulostaulu valmistui 4. elokuuta 2006 pelatun KuPS Akatemia–KäPa -ottelun alla.[5] Kuukauden päästä siihen asennettiin vielä lisäosa.
Saltex Oy:n valmistamaa keskuskentän ensimmäistä tekonurmea käytettiin vuosittain jopa noin 3 000 tuntia, mikä aiheutti alustan nopeutettua kulumista ja suurempaa huoltotarvetta.[6] Vertailukohtana esimerkiksi Finnair Stadiumin tekonurmea käytettiin vuonna 2006 FIFA:n raportin mukaan vain 948 tuntia. Tekonurmien käyttökeskiarvo Euroopassa on ESTOn (European Syntethic Turf Organisation) mukaan noin 1 500 tuntia per vuosi.[6]
Verrattuna Kuopioon, jossa kaikki merkittävä jalkapallon peli- ja harjoitustoiminta tapahtuu keskuskentällä, Helsingissä Finnair Stadiumin yhteydessä olevalla Töölön pallokentällä on useita harjoitus- ja pelikäyttöön tarkoitettuja nurmia tasaamassa käyttöä.
Keväällä 2009 Kuopion kaupunginvaltuusto päätti, että keskuskenttä saa uuden tekonurmen. Nurmi oli kulunut kovassa käytössä huonoon kuntoon, eikä täyttänyt enää vuosiin Veikkausliigan vaatimuksia. Vanha tekonurmi siirrettiin keskuskentän toiselle puolelle, läheisen kuplahallin (purettu 2019) taakse harjoitusalustaksi. KuPSin ensimmäinen ottelu uudella tekonurmella oli 4. heinäkuuta 2009.[7]
Osa stadionin ohi menevästä kadusta nimettiin Aulis Rytkösen kaduksi syksyllä 2010.[8][9] KuPSin kasvatti Rytkönen on yksi suomalaisen jalkapallon suurimmista nimistä.
Kesällä 2011 stadionille asennettiin 500 kuppi-istuinta päätykatsomoon.[10]
Keväällä 2020 stadionin tekonurmi uusittiin, koska vanha ja kulunut tekonurmi ei läpäissyt UEFAn testejä, ja uhkasi siksi vaarantaa KuPS:n kotikentällä pelattavat Mestarien liigan karsintaottelut.[11]
Ominaisuudet
muokkaaKuopiolaisseurat KuPS ja Pallokissat pelaavat kotiottelunsa keskuskentällä. Edellä mainituilla seuroilla kuten myös Palloliiton Itä-Suomen piirillä on toimistot pääkatsomon kivijalassa. Lisäksi päädyssä on pelien aikana avoinna urheiluhenkisesti sisustettu pubi Paitsio.
Stadionin omistaa Pohjois-Savon jalkapallosäätiön vuonna 2004 perustama Kiinteistö Oy Kuopion Keskuskenttä, joskin sen markkinointi- ja myyntioikeudet on vuokrattu 5 + 3 -vuotisella sopimuksella Kuopion Palloseuralle. Toukokuussa 2005 Kuopion kaupunginhallitus päätti, että se vuokraa verovaroilla Kiinteistö Oy Kuopion keskuskentän katsomo- ja muita tiloja 1. toukokuuta 2005 – 30. huhtikuuta 2030 väliseksi ajaksi 280 000 eurolla vuodessa.
Joulukuussa 2005 KuPS Oy (hallitsee stadionin markkinointioikeuksia) julkisti 4+3-vuotisen sopimuksen stadionin nimestä GB Glacen kanssa. Keskuskentästä tuli täten Magnum-areena sopimuskauden ajaksi. Vuonna 2010 palattiin nimeen Kuopion keskuskentän jalkapallostadion.[12][13] Huhtikuussa 2012 KuPS solmi paikallislehti Savon Sanomien kanssa 3+2-vuotisen sopimuksen, jonka mukaan stadion nimettiin Savon Sanomat -areenaksi.
Tulevaisuus
muokkaaLoppuvuodesta 2006 KuPSin pääomistajaksi tullut Ari Lahti kertoi Savon Sanomissa tavoitteekseen rakentaa stadionille lisää katsomoita. Tämän jälkeen on käyty eri medioissa keskustelua pääkatsomon tapaisen vastakatsomon rakentamisesta. Vielä ei ole tehty päätöksiä uudesta katsomosta, mutta täyttääkseen Veikkausliigan olosuhdevaatimukset keskuskentällä tulisi olla 4 000 katettua istumapaikkaa nykyisen 2 700 sijaan. Mikäli lisenssiehdot halutaan täyttää, joudutaan lisäkatsomo tulevaisuudessa rakentamaan. Katsojamäärien puolesta laajennukselle ei kuitenkaan ole ilmennyt akuuttia tarvetta.
Areenan tilalle on 2010-luvulla suunniteltu huomattavasti suurempaa, katettua stadionia. Kuopion Palloseura on toivonut vähintään 6000 istumapaikan katettua katsomoa, ja Suomen Palloliitto on toivonut vähintään 8 000 istumapaikan katettua katsomoa jalkapallon miesten maaotteluita varten. Suunnitelmissa on myös, että uusi monitoimistadion palvelisi 10 000 hengen massatapahtumia.[14][15] Kuopion kaupunki on aloittanut Mölymäen kaupunginosan kaavamuutoksen kesällä 2018, osittain liittyen uuteen stadionhankkeeseen.[16] Vuonna 2018 joulukuussa Kuopion kaupunginvaltuustossa päätettiin stadionhankkeen suunnittelurahasta.[17] Silloisen tiedon mukaan 2020-luvulla Kuopioon valmistuisi työryhmän esittämä 8000 katsojan stadion, mikä mahdollistaisi myös 20 000 henkilön suurtapahtumat. UEFAn luokitukseen neljä sijoittuva Kuopion tuleva stadion tulee olemaan arvoasteikossa valtakunnan kakkosstadion heti Helsingin Olympiastadionin jälkeen.[18][19] Stadionhanke on saanut kannatusta Kuopiossa ja sen ulkopuolella.[20] Vuoden 2019 lopulla stadionhankkeen eteneminen vielä seisoi, ja vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on myös suunniteltu pienempää, 4500–6000 henkilön stadionia.[21][22]
Ennätykset
muokkaaKeskuskentän jalkapallo-otteluiden yleisöennätys 8 543 on vuodelta 2024 Veikkausliigan päätöskierroksen ottelusta KuPS–Ilves.[23]
Lähteet
muokkaa- ↑ Jalkapallokirja 2015, s. 408. Suomen Palloliitto, 2015.
- ↑ a b c d Syrjäläinen, Antti & Turunen, Tomi T.: Ikimuistoiset avajaiset. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 24.5.2009, s. 32.
- ↑ a b c d e f g h Lindell, Sanna: Kuopion liikuntapaikkarakentaminen 1960–1980 (sivut 93–94) huhtikuu 2007. Joensuun yliopisto. Viitattu 8.10.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Savon Sanomat Areena Liikkuva Kuopio. Arkistoitu 25.10.2019. Viitattu 25.10.2019.
- ↑ Magnum Areena on Keskuskentän stadionin uusi nimi KuPS. Arkistoitu 19.5.2007. Viitattu 8.2.2008.
- ↑ a b Alava, Erkki: Magnum Areenan ongelmat. Kuopiomail, Kesä 2007, nro 83. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.2.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuopio uusii KuPS:n tekonurmen 11.5.2009. MTV3.fi. Viitattu 19.5.2009.
- ↑ Aulis Rytköselle oma katu Kuopioon Yle Uutiset. 10.5.2010. Viitattu 26.7.2017.
- ↑ Aulis Rytkönen saa kadun Kuopioon Savon Sanomat. 7.9.2010. Viitattu 26.7.2017.
- ↑ Europelit vaativat Keskuskentältä lisää kimmoisuutta 1.7.2011. YLE Uutiset.
- ↑ Savon Sanomat: Savon Sanomat areenalle uusi tekonurmi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
- ↑ Kuopion Keskuskentän jalkapallostadion Kuopion Palloseura. Viitattu 30.3.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuopion Palloseuran pääyhteistyökumppanit 2010 12.3.2010. Kuopion Palloseura. Viitattu 30.3.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Marita Tiihonen: Mölymäen jättiprojekti: KuPSin kotiareenasta tulossa katettu stadion 6000 hengelle savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Kuopion keskuskentälle halutaan 6000-paikkainen jalkapallokatsomo – myös maaottelut mahdollistava vaihtoehto selvitetään Yle Uutiset. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Mölymäen Kaartokadun ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa - Uutiset | Kuopio www.kuopio.fi. Arkistoitu 3.10.2018. Viitattu 3.10.2018.
- ↑ Jaana Martikainen: Keskuskenttä sai rahat suunnitteluun yhdellä ehdolla savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Työryhmä esittää Kuopioon 8 000 katsojaa vetävää jalkapallostadionia – UEFAn luokituksessa edellä olisi Suomessa ainoastaan Olympiastadion Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Kari Haavisto: Kuopion 8 000 katsojan areenalle odotetaan 3,2 miljoonan euron tukea OKM:ltä ja Uefalta savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 10.12.2018.
- ↑ Kuopion stadionhanke saa kannatusta - ”Enemmän kuin tarpeen ja me näemme sille suuren arvon” www.veikkausliiga.com. Viitattu 8.5.2020.
- ↑ Elias Peltonen: Keskuskentän stadionhanke seisoo Kuopiossa: esisopimusta ei ole syntynyt savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
- ↑ Savon Sanomat: Stadion tulee sittenkin tai sitten ei savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 8.5.2020.
- ↑ Järjestyksenvalvojat reagoivat Veikkausliiga-huipennuksen jälkeen – Kuopiossa ennätys rikki mtvuutiset.fi. 19.10.2024. Viitattu 1.11.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion keskuskenttä Wikimedia Commonsissa