Ruotsin väestö
Ruotsin väestö tarkoittaa Ruotsissa asuvia ihmisiä. 31. joulukuuta 2022 Ruotsin virallinen väkiluku oli 10 521 556 asukasta.[1]
| Väestötiedot | |
|---|---|
 Ruotsin väkiluku 1961–2008 FAOn tilastojen mukaan. |
|
| Väkiluku | 10 522 000 (31.12.2022) |
| Väestönkasvu | +5,7 % (2005–2010) % |
| Syntyvyys | 114 523 elävänä syntynyttä (2019) / 1 000 henkilöä |
| Kuolleisuus | 88 766 kuollutta (2019) / 1 000 henkilöä |
| Nettomaahanmuutto | 68 087 henkeä (2019) / 1 000 henkilöä |
| Ikärakenne | |
| 0–14-vuotiaat | 20,2 % (0–17-vuotiaat, 2011) |
| 15–64-vuotiaat | 61,0 % (18–64-vuotiaat, 2011) |
| 65 vuotta täyttäneet | 18,8 % (2011) |
| Sukupuolijakauma | |
| Kaikkiaan | 0,994 miestä/naista (2011) |
| Väestöryhmät | |
| Suurin väestöryhmä | ruotsalaiset |
| Vähemmistöryhmät | mm. ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset |
| Kieli | |
| Virallinen kieli | ruotsi |
| Muut kielet | mm. suomi, meän kieli ja saame |
| Uskonto | |
| Pääuskonto | luterilaisuus 56,4 % (2019) |
Tässä artikkelissa tarkastellaan väestön kokonaismäärää eli väkilukua, syntyvyyttä, kuolleisuutta ja näiden erotuksena saatavaa luonnollista väestönkasvua. Väestön määrään vaikuttaa myös muuttoliike, eli lähtömuutto ja tulomuutto, joiden erotus on nettomuutto. Muuttoliike voidaan jakaa maan tai alueen sisäiseen muuttoliikkeeseen sekä valtion rajat ylittävään siirtolaisuuteen.
Artikkelissa tarkastellaan myös väestön jakautumista alueittain. Väestön jakautumista kuvataan lääneittäin tai maakunnittain, kunnittain ja niiden sisällä seurakunnittain. Väestön keskittyneisyyttä kuvaavat tiedot taajamissa ja pientaajamissa asuvien määrästä.
Lisäksi tarkastellaan väestön rakennetta: ikärakennetta, sukupuolijakaumaa, kansalaisuutta, syntymämaata, väestön taustaa, uskontoa ja äidinkieltä sekä valtakunnallisesti että alueittain.
Väkiluku ja väestömuutokset
muokkaaKokonaisväkiluku
muokkaaRuotsin kokonaisväkilukua on tilastoitu vuodesta 1749 alkaen, jolloin Ruotsissa oli 1 764 724 asukasta. Vuonna 2022 väkiluku oli 10 522 000. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Ruotsin väkiluvun kehitystä kymmenen vuoden välein. Muutokset (henkeä ja prosenttia) tarkoittavat muutosta koko kymmenvuotiskauden aikana.
| Vuosi | Väkiluku[2] | Muutos | % |
|---|---|---|---|
| 1750 | 1 780 678 | ||
| 1760 | 1 925 248 | 144 570 | 7,5 |
| 1770 | 2 042 574 | 117 326 | 5,7 |
| 1780 | 2 118 281 | 75 707 | 3,6 |
| 1790 | 2 187 732 | 69 451 | 3,2 |
| 1800 | 2 347 303 | 159 571 | 6,8 |
| 1810 | 2 396 351 | 49 048 | 2,0 |
| 1820 | 2 584 690 | 188 339 | 7,3 |
| 1830 | 2 888 082 | 303 392 | 10,5 |
| 1840 | 3 138 887 | 250 805 | 8,0 |
| 1850 | 3 482 541 | 343 654 | 9,9 |
| 1860 | 3 859 728 | 377 187 | 9,8 |
| 1870 | 4 168 525 | 308 797 | 7,4 |
| 1880 | 4 565 668 | 397 143 | 8,7 |
| 1890 | 4 784 981 | 219 313 | 4,6 |
| 1900 | 5 136 441 | 351 460 | 6,8 |
| 1910 | 5 522 403 | 385 962 | 7,0 |
| 1920 | 5 904 489 | 382 086 | 6,5 |
| 1930 | 6 142 191 | 237 702 | 3,9 |
| 1940 | 6 371 432 | 229 241 | 3,6 |
| 1950 | 7 041 829 | 670 397 | 9,5 |
| 1960 | 7 497 967 | 456 138 | 6,1 |
| 1970 | 8 081 229 | 583 262 | 7,2 |
| 1980 | 8 317 937 | 236 708 | 2,8 |
| 1990 | 8 590 630 | 272 693 | 3,2 |
| 2000 | 8 882 792 | 292 162 | 3,3 |
| 2010 | 9 415 570 | 532 778 | 5,7 |
Kymmenvuotiskausittain tarkasteltuna Ruotsin väestö kasvoi suhteellisesti eniten 1820-luvulla ja absoluuttisesti eniten 1940-luvulla.
Ruotsin väkiluku oli tilaston alkaessa ylittänyt jo miljoonan asukkaan rajan. Kaksi miljoonaa ylittyi vuonna 1767 ja uudelleen vuonna 1774. Kolmeen miljoonaan väkiluku nousi vuonna 1835 ja neljä miljoonaa ylittyi vuonna 1863. Viiden miljoonan asukkaan rajan yli noustiin vuonna 1897 ja kuusi miljoonaa ylittyi vuonna 1923. Vuonna 1950 Ruotsissa oli seitsemän miljoonaa asukasta ja vuonna 1969 luku oli noussut kahdeksaan miljoonaan. Vuonna 2004 ylittyi yhdeksän miljoonan asukkaan raja.[2] Näiden lukujen saavuttamiseen kuluneet aikajaksot kestivät
- kahdesta kolmeen miljoonaan: 68 vuotta (vuodesta 1767 laskettuna)
- kolmesta neljään miljoonaan: 28 vuotta
- neljästä viiteen miljoonaan: 34 vuotta
- viidestä kuuteen miljoonaan: 28 vuotta
- kuudesta seitsemään miljoonaan: 27 vuotta
- seitsemästä kahdeksaan miljoonaan: 19 vuotta
- kahdeksasta yhdeksään miljoonaan: 35 vuotta
Syntyvyys ja kuolleisuus
muokkaa
Vuoden 2019 aikana Ruotsissa syntyi elävänä 114 523 lasta ja kuolleita oli 88 776. Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönkasvu) oli siten 25 757 henkilöä. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän 130 kunnassa ja 158 kunnassa syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita. Kahdessa kunnassa syntyneitä ja kuolleita oli yhtä monta. [1]
Muuttoliike
muokkaaVuoden 2011 aikana Ruotsin sisäisessä muuttoliikkeessä (läänien sisäinen ja läänien välinen muuttoliike) 97 kuntaa sai muuttovoittoa ja 191 kuntaa muuttotappiota. Kahdessa kunnassa Ruotsin sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto oli 0 asukasta. Läänien osalta 8 lääniä sai muuttovoittoa ja 13 lääniä muuttotappiota.
Siirtolaisuus
muokkaa- Pääartikkeli: Maahanmuuttajat Ruotsissa
Vuoden 2019 aikana Ruotsiin muutti 115 805 henkilöä ja Ruotsista muutti pois 47 718 henkilöä. Nettosiirtolaisuus oli 68 087 henkilöä, joten Ruotsi sai muuttovoittoa ulkomailta. [2]
Väestön alueellinen jakautuminen
muokkaaLäänit ja maakunnat
muokkaa- Pääartikkeli: Ruotsin läänit
- Pääartikkeli: Ruotsin maakunnat
-
Väestötiheys lääneittäin.
Ruotsissa on 21 lääniä, joista yhdessä on yli kaksi miljoonaa asukasta (Tukholman lääni) ja kahdessa yli miljoona asukasta (Länsi-Götanmaan lääni ja Skånen lääni). Gotlannin lääni on väkiluvultaan pienin ja siellä on alle 60 000 asukasta. Läänien väkiluvut ovat useimmiten 200 000 ja 300 000 asukkaan välissä. Vuonna 2011 tällaisia läänejä oli 10 kappaletta.[3]
Maakunnilla ei Ruotsissa ole mitään virallista asemaa, mutta niiden väkilukuja tilastoidaan. Ruotsissa on 25 maakuntaa, joista neljässä (Uplanti, Länsi-Götanmaa, Skåne ja Södermanland) on yli miljoona asukasta. Pienin maakunta on Härjedalen, jonka asukasluku jää alle 10 000:een. Muita alle 100 000 asukkaan maakuntia ovat Öölanti, Dalsland, Gotlanti ja Ruotsin Lappi.[4]
Kunnat ja seurakunnat
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin kunnista
-
Väestötiheys kunnittain vuoden 2006 lopussa.
Ruotsissa on 290 kuntaa, joiden väkiluvut vuonna 2019 vaihtelevat 2 408 asukkaasta (Bjurholmin kunta) 974 073 asukkaaseen (Tukholman kunta).[5] 72 kunnassa on alle 10 000 asukasta ja 95 kunnassa 10 001–20 000 asukasta. Yli 100 000 asukkaan kuntia on 18 kappaletta ja ne ovat:[5]
- Tukholman kunta 974 073 as.
- Göteborgin kunta 579 281 as.
- Malmön kunta 344 166 as.
- Uppsalan kunta 230 767 as.
- Linköpingin kunta 163 051 as.
- Örebron kunta 155 696 as.
- Västeråsin kunta 154 049 as.
- Helsingborgin kunta 147 734 as.
- Norrköpingin kunta 143 171 as.
- Jönköpingin kunta 141 081 as.
- Uumajan kunta 128 901 as.
- Lundin kunta 124 935 as.
- Boråsin kunta 113 179 as.
- Huddingen kunta 112 848 as.
- Eskilstunan kunta 106 859 as.
- Nackan kunta 105 189 as.
- Halmstadin kunta 102 767 as.
- Gävlen kunta 102 418 as.
Uumajan kuntaa lukuun ottamatta kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat sijaitsevat Ruotsin eteläosissa.
Kuntien lisäksi Ruotsissa tilastoidaan väestö myös seurakunnittain. Vaikka aluejako perustuu Ruotsin kirkon seurakuntajakoon, niin väestötilastoissa otetaan huomioon koko seurakunnan maantieteellisellä alueella asuva väestö kirkkoon kuulumisesta riippumatta.
Taajamat ja pientaajamat
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin taajamista (2010)
- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin pientaajamista (2010)
-
Ruotsin 50 suurinta taajamaa vuonna 2005.
Ruotsissa ei ole vuoden 1971 kuntauudistuksen jälkeen ollut enää kaupunkeja, kauppaloita tai maalaiskuntia, sillä kyseisenä vuonna Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Aikaisemmin Ruotsissa oli myös runsaasti taajaväkisiä yhdyskuntia, mutta viimeiset sellaisetkin lakkautettiin vuoden 1971 kuntauudistuksen yhteydessä.
Vuodesta 1960 lähtien ja jossain määrin jo aiemminkin Ruotsissa on muiden Pohjoismaiden tilastoitu väestöä taajamittain. Lyhyesti määriteltynä taajama on vähintään 200 asukkaan väestökeskittymä, jossa rakennusten välinen etäisyys on korkeintaan 200 metriä. Oikealla oleva kuvaaja esittää taajamaväestön osuutta Ruotsin koko väestöstä vuodesta 1800 lähtien. Taajamien lisäksi on vuodesta 1990 lähtien tilastoitu myös pientaajamia, joissa on 50–199 asukasta.
Vuoden 2018 lopussa taajamien kokonaismäärä oli 2 011 kappaletta. Tuolloin taajamissa oli 8 940 708 asukasta, mikä vastasi 87 prosenttia Ruotsin väestöstä. Taajamien ulkopuolella asui 1 289 477 henkilöä. Kaikkien taajamien maapinta-ala oli yhteensä 628 269 hehtaaria eli 1,5 prosenttia Ruotsin maapinta-alasta. Taajamien väestötiheys oli 1 423 asukasta maaneliökilometriä kohti, mutta taajamien ulkopuolella väestötiheys oli vain 3,0 asukasta maaneliökilometriä kohti.[6] Yli 100 000 asukkaan taajamia vuonna 2019 oli yhdeksän:[7]
- Tukholma 1 605 030 as.
- Göteborg 600 473 as.
- Malmö 321 845 as.
- Uppsala 164 535 as.
- Upplands Väsby ja Sollentuna 149 088 as.
- Västerås 127 799 as.
- Örebro 125 817 as.
- Linköping 114 582 as.
- Helsingborg 112 496 as.
Vuoden 2015 lopussa pientaajamien kokonaismäärä oli 3 135 kappaletta. Vuonna 2010 pientaajamissa oli 281 091 asukasta. Kaikkien pientaajamien maapinta-ala oli yhteensä 85 080 hehtaaria ja väestötiheys 330 asukasta maaneliökilometriä kohti. Ruotsin väestöstä 1 118 682 henkilöä eli 12 prosenttia asui taajamien ja pientaajamien ulkopuolella.[8]
Väestörakenne
muokkaaIkärakenne
muokkaa| Väestöpyramidi 31.12.2012 [9] | ||||
| % | Miehet | Ikäryhmä | Naiset | % |
| 0,0 | 100+ | 0,0 | ||
| 0,0 | 95–100 | 0,1 | ||
| 0,2 | 90–95 | 0,5 | ||
| 0,6 | 85–89 | 1,1 | ||
| 1,1 | 80–84 | 1,5 | ||
| 1,5 | 75–79 | 1,8 | ||
| 2,1 | 70–74 | 2,3 | ||
| 3,1 | 65–69 | 3,1 | ||
| 3,0 | 60–64 | 3,1 | ||
| 3,0 | 55–59 | 3,0 | ||
| 3,1 | 50–54 | 3,0 | ||
| 3,6 | 45–49 | 3,5 | ||
| 3,4 | 40–44 | 3,3 | ||
| 3,3 | 35–39 | 3,2 | ||
| 3,2 | 30–34 | 3,0 | ||
| 3,3 | 25–29 | 3,1 | ||
| 3,6 | 20–24 | 3,4 | ||
| 3,0 | 15–19 | 2,9 | ||
| 2,7 | 10–14 | 2,5 | ||
| 2,9 | 5–9 | 2,8 | ||
| 3,1 | 0–4 | 2,9 | ||
-
Elinajanodote lääneittäin.
Ruotsin väestö jakautui vuoden 2011 kolmeen eri ikäryhmään seuraavasti:
Vertailun vuoksi vuonna 1960 Ruotsissa oli 27,3 prosenttia 0–17-vuotiaita ja 11,8 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä.[10]
Sukupuolijakauma
muokkaaVuonna 2019 Ruotsin väestöstä miehiä oli 5 195 814 ja naisia 5 131 775 henkeä.[11]
Kansalaisuus
muokkaaVuonna 2019 Ruotsissa asui 940 580 ulkomaiden kansalaista, mikä vastasi 9,1 prosenttia väestöstä.[10] Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 21 valtiota, joiden kansalaisia Ruotsissa asui eniten vuoden 2019 lopussa. Syyrian kansalaiset ovat Ruotsin suurin ulkomaiden kansalaisten ryhmä.[12]
| Valtio | Valtion kansalaisia (31.12.2019)[13] |
|---|---|
 Syyria |
116 372 |
 Puola |
55 544 |
 Afganistan |
49 592 |
 Suomi |
48 715 |
 Eritrea |
42 996 |
 Norja |
34 453 |
 Somalia |
30 909 |
 Tanska |
30 248 |
 Saksa |
29 505 |
 Intia |
27 019 |
 Irak |
25 896 |
 Kiina |
21 855 |
 Romania |
19 349 |
 Iso-Britannia |
16 381 |
 Iran |
15 913 |
 Liettua |
15 498 |
 Turkki |
13 377 |
 Serbia |
12 714 |
 Thaimaa |
12 025 |
 Pakistan |
11 674 |
 Alankomaat |
11 457 |
Tuntematon kansalaisuus oli 12 086 henkilöllä, kansalaisuus puuttui 17 499 henkilöltä. [13] Saman tilaston tietojen perusteella voidaan laskea, että muiden kuin yllä mainittujen maiden tai Ruotsin kansalaisia oli 269 503 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsin kansalaisten lisäksi 193 eri maan kansalaisia.
Syntymämaa
muokkaa
Vuonna 2019 Ruotsissa asui 2 019 733 ulkomailla syntynyttä, mikä vastasi 19,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 1960 ulkomailla syntyneitä oli 299 879 henkilöä eli 4,0 prosenttia väestöstä.[3] Seuraava taulukko kuvaa ulkomailla syntyneiden määrän kehitystä vuodesta 2000 alkaen.
| Vuosi | Ulkomailla syntyneitä[14] |
Muutos | % |
|---|---|---|---|
| 2000 | 1 003 798 | ||
| 2001 | 1 027 974 | 24 176 | 2,4 |
| 2002 | 1 053 463 | 25 489 | 2,5 |
| 2003 | 1 078 075 | 24 612 | 2,3 |
| 2004 | 1 100 262 | 22 187 | 2,1 |
| 2005 | 1 125 790 | 25 528 | 2,3 |
| 2006 | 1 175 200 | 49 410 | 4,4 |
| 2007 | 1 227 770 | 52 570 | 4,5 |
| 2008 | 1 281 581 | 53 811 | 4,4 |
| 2009 | 1 337 965 | 56 384 | 4,4 |
| 2010 | 1 384 929 | 46 964 | 3,5 |
| 2011 | 1 427 296 | 42 367 | 3,1 |
| 2012 | 1 473 256 | 45 960 | 3,2 |
| 2013 | 1 533 493 | 60 237 | 4,1 |
| 2014 | 1 603 551 | 70 058 | 4,5 |
| 2015 | 1 676 264 | 72 713 | 4,5 |
| 2016 | 1 784 497 | 108 233 | 6,4 |
| 2017 | 1 877 050 | 92 553 | 5,1 |
| 2018 | 1 955 569 | 78 519 | 4,2 |
| 2019 | 2 019 733 | 64 164 | 3,3 |
Seuraavassa taulukossa on lueteltu ne 22 valtiota, joissa syntyneitä asukkaita Ruotsissa asui eniten vuoden 2019 lopussa. Syyriassa syntyneet ovat Ruotsin suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä.
| Syntymämaa | Maassa syntyneitä (31.12.2019)[14] |
|---|---|
| Syyria |
191 530 |
| Irak |
146 048 |
| Suomi |
144 561 |
| Puola |
93 722 |
| Iran |
80 136 |
| Somalia |
70 173 |
 Jugoslavia |
64 349 |
 Bosnia ja Hertsegovina |
60 012 |
| Afganistan |
58 780 |
| Turkki |
51 689 |
| Saksa |
51 436 |
| Eritrea |
45 734 |
| Thaimaa |
43 556 |
| Norja |
41 578 |
| Intia |
40 641 |
| Tanska |
39 457 |
| Kiina |
35 282 |
| Romania |
32 294 |
| Iso-Britannia |
29 979 |
 Libanon |
28 508 |
 Chile |
28 025 |
 Yhdysvallat |
22 802 |
Tuoreimmassa tilastossa Vatikaanivaltio on ainoa maa, jossa syntyneitä henkilöitä ei asu Ruotsissa lainkaan.[14] Saman tilaston perusteella voidaan laskea, että muissa kuin yllä mainituissa maissa tai Ruotsissa syntyneitä oli 619 441 henkeä. Ruotsissa asui Ruotsissa syntyneiden lisäksi 205 eri maassa syntyneitä asukkaita. Syntymämaa ei ollut tiedossa 1 542:llä henkilöllä.
Syntyperä
muokkaaSeuraavassa taulukossa on tarkasteltu Ruotsin väestöä syntyperämaan (ruots. ursprungsland) perusteella. Tiedot perustuvat Statistiska centralbyrånin tilastoon vuoden 2019 lopusta.[15] Tilastosta on seuraavaa taulukkoa varten laskettu yhteen:
- kussakin maassa syntyneet (sarake B)
- ne Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista vähintään yksi on syntynyt kyseisessä maassa (sarakkeet D, F, H, J ja L)
Mukaan on otettu vain ne maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään on vähintään 20 000 henkilöä.
Tilaston maita ei voi laskea yhteen esimerkiksi maanosittain, koska silloin osa henkilöistä tulee laskettua kahteen kertaan. Anguilla ja Vatikaanivaltio ovat ainoat maailman maat, joissa syntyneitä tai heidän jälkeläisiään ei asu Ruotsissa lainkaan. Tilaston perusteella Ruotsissa on Ruotsin lisäksi 205 eri valtiosta lähtöisin olevia asukkaita.
| Syntyperämaa | Henkilöä (31.12.2019)[15] |
|---|---|
| Suomi |
404 742 |
| Syyria |
242 150 |
| Irak |
225 780 |
| Puola |
141 783 |
| Jugoslavia |
140 225 |
| Iran |
121 019 |
| Norja |
117 834 |
| Saksa |
116 427 |
| Somalia |
111 014 |
| Tanska |
106 271 |
| Turkki |
104 854 |
| Bosnia ja Hertsegovina |
94 716 |
| Afganistan |
71 384 |
| Libanon |
65 453 |
| Thaimaa |
63 899 |
| Eritrea |
61 615 |
| Chile |
58 508 |
| Iso-Britannia |
56 855 |
| Intia |
55 862 |
| Yhdysvallat |
48 736 |
| Kiina |
45 868 |
| Romania |
44 400 |
 Etiopia |
38 655 |
 Kreikka |
34 354 |
 Unkari |
33 116 |
 Vietnam |
32 159 |
 Venäjä |
31 907 |
| Pakistan |
28 224 |
 Viro |
27 027 |
 Italia |
26 467 |
 Filippiinit |
25 662 |
 Marokko |
24 308 |
 Espanja |
22 760 |
| Serbia |
22 610 |
 Etelä-Korea |
21 577 |
 Ranska |
21 358 |
| Alankomaat |
21 315 |
 Kolumbia |
21 123 |
Ulkomaalaistaustaiset
muokkaa
Ruotsin väestöstä 25,5 prosenttia oli vuoden 2019 tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisia. Seuraava taulukko kuvaa ulkomaalaistaustaisten määrän kehitystä vuodesta 2002 alkaen. Ulkomaalaistaustaisia on Ruotsissa 3 415 166 eli 33,1%, kun ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös ne, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt ulkomailla.[4]
| Vuosi | Ulkomaalais- taustaisia[16] |
Muutos | % |
|---|---|---|---|
| 2002 | 1 358 214 | ||
| 2003 | 1 393 248 | 35 034 | 2,6 |
| 2004 | 1 426 293 | 33 045 | 2,4 |
| 2005 | 1 463 358 | 37 065 | 2,6 |
| 2006 | 1 526 177 | 62 819 | 4,3 |
| 2007 | 1 592 376 | 66 199 | 4,3 |
| 2008 | 1 661 003 | 68 627 | 4,3 |
| 2009 | 1 733 913 | 72 910 | 4,4 |
| 2010 | 1 797 889 | 63 976 | 3,7 |
| 2011 | 1 857 549 | 59 660 | 3,3 |
| 2012 | 1 921 992 | 64 443 | 3,5 |
| 2013 | 2 001 190 | 79 198 | 4,1 |
| 2014 | 2 092 206 | 91 016 | 4,5 |
| 2015 | 2 187 020 | 94 814 | 4,5 |
| 2016 | 2 320 302 | 133 282 | 6,1 |
| 2017 | 2 439 007 | 118 705 | 5,1 |
| 2018 | 2 543 420 | 104 413 | 4,3 |
| 2019 | 2 634 967 | 91 547 | 3,6 |
Ruotsalaistaustaisten määrän kehitystä samalla aikavälillä kuvaa puolestaan seuraava tilasto.
| Vuosi | Ruotsalais- taustaisia[16] |
Muutos | % |
|---|---|---|---|
| 2002 | 7 582 574 | ||
| 2003 | 7 582 422 | –152 | 0,0 |
| 2004 | 7 585 099 | 2 677 | 0,0 |
| 2005 | 7 584 394 | –705 | 0,0 |
| 2006 | 7 587 080 | 2 686 | 0,0 |
| 2007 | 7 590 551 | 3 471 | 0,0 |
| 2008 | 7 595 344 | 4 793 | 0,1 |
| 2009 | 7 606 769 | 11 425 | 0,2 |
| 2010 | 7 617 681 | 10 912 | 0,1 |
| 2011 | 7 625 306 | 7 625 | 0,1 |
| 2012 | 7 633 901 | 8 595 | 0,1 |
| 2013 | 7 643 674 | 9 773 | 0,1 |
| 2014 | 7 655 149 | 11 475 | 0,2 |
| 2015 | 7 663 997 | 8 848 | 0,1 |
| 2016 | 7 674 851 | 10 854 | 0,1 |
| 2017 | 7 681 235 | 6 384 | 0,1 |
| 2018 | 7 686 765 | 5 530 | 0,1 |
| 2019 | 7 692 622 | 5 857 | 0,1 |
Uskonto
muokkaa- Pääartikkeli: Ruotsin kirkko
Vuonna 2019 Ruotsin kirkkoon kuului 56,4 prosenttia ruotsalaisista.[17]
Äidinkieli
muokkaa- Pääartikkeli: Ruotsin kieli
- Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa.[18] Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.[19] Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.[18]
Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.[20] Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanut Vadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.[21]
Lähteet
muokkaa- ↑ Statistiska Centralbyrån: Folkmängd och förändringstal efter typ av nyckeltal, tabellinnehåll och månad SCB.SE. Joulukuu 2022. Viitattu 3.5.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkningsutveckling; födda, döda, in- och utvandring, gifta, skilda 1749 - 2011 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängden efter region, civilstånd och kön. År 1968-2019 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd och landareal i och utanför tätorter, efter region. Vart femte år 2005 - 2018 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 24.10.2019. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.05.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd och landareal i tätorter, per tätort. Vart femte år 1960 - 2019 24.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010, korrigerad 2012-10-15 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2012 20.2.2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Befolkningsstatistik i sammandrag 1960-2011 22.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101A/BefolkningR1860/table/tableViewLayout1/
- ↑ http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/sv/ssd/START__BE__BE0101__BE0101F/UtlmedbR/
- ↑ a b Utländska medborgare i riket efter medborgarskapsland, ålder och kön. År 1973-2019 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Utrikes födda i riket efter födelseland, ålder och kön. År 2000-2019 20.2.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2019 (XLS) 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (grov indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002-2019 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Svenska kyrkan i siffror Svenska kyrkan
- ↑ a b Ruotsin kieli ja tiedotusvälineet (Arkistoitu – Internet Archive) Norden
- ↑ Språksituationen i Sverige 2010 (s.10) sprakradet.se. Arkistoitu 24.5.2011. Viitattu 10.12.2011. (ruotsiksi)
- ↑ 1000 Svenska dialekter idag ! SweDia 2000
- ↑ Har dialekterna utvecklats ur rikssvenskan? De svenska dialekternas fonetik och fonologi år 2000. Viitattu 8.12.2011. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Wastenson, Leif; Öberg, Sture ja Springfeldt, Peter: Sveriges nationaltlas. Befolkningen. Stockholm: Sveriges nationalatlas, 1997. ISBN 91-87760-41-X
- Edlund, Lars-Erik: Språken i Sverige: Presentation av en språklig atlas. (Årsbok 2011) Stockholm: Kungliga Vitterhetsakademien, 2011. ISBN 978-91-7402-406-7 Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Statistiska centralbyrån: Regionala indelningar (ruotsiksi) (Ruotsin aluejaotukset)
- Statistiska centralbyrån: Befolkningsstatistik (ruotsiksi) (tuoreita väestötilastoja)
- Statistiska centralbyrån: Befolkningsstatistik 1911-2001 (ruotsiksi) (historiallisia väestötilastoja)
- Statistiska centralbyrån: Folk- och bostadsräkningarna 1860-1990 (ruotsiksi) (väestönlaskennat 1860–1990)
- Migrationsverket: Statistik (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)