Pyhäranta
Pyhäranta (aik. Pyhämaan Rohdainen) on Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 929 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 291,74 km², josta 143,36 km² on merialueita ja 4,87 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 13,44 asukasta/km². Pyhärannan naapurikunnat ovat Laitila, Rauma ja Uusikaupunki.
| Pyhäranta | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Pyhärannan kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
| Kuntanumero | 631 |
| Hallinnollinen keskus | Rohdainen |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita |
148,38 km² 277:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
291,74 km² 262:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 143,51 km² |
| – sisävesi | 4,87 km² |
| – meri | 143,36 km² |
| Väkiluku |
1 929 260:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 13,44 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,3 % |
| – 15–64-v. | 55,5 % |
| – yli 64-v. | 29,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,5 % |
| – muut | 3,1 % |
| Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 9,3 % (2019) [6] |
| Kunnanjohtaja | vs. Merja Koski |
| Kunnanvaltuusto | 19 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Muut • Kok. • PS |
13 5 1 |
| www.pyharanta.fi | |
Maantiede
muokkaaPyhäranta oli vuonna 2015 Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisin ja eteläisen Manner-Suomen läntisin kunta.[8]
Pyhärannan kirkonkylässä Rohdaisissa sijaitsee muun muassa kauppa, ravintola, kukkakauppa, terveysasema ja leirintäalue.
Selkämeren kansallispuisto sijoittuu Pyhärannan, Kustavin, Uudenkaupungin, Rauman, Eurajoen, Luvian, Porin ja Merikarvian vesille.
Pyhärannan Natura-kohteita ovat Uudenkaupungin saaristo, Kulju-Taipaleenlahden salmimainen kaksiosainen sisälahti, joka erottaa Pyhämaan mantereesta, ja Otajärvi, joka on yksi Suomen parhaista lintuvesistä lajimoninaisuudeltaan ja parimäärältään.[9]
Kylät
muokkaaHirslahti, Ihode, Kauhianpää, Kaukka, Kaunissaari, Kukola, Lahdenvainio, Nihtiö, Nuuski, Polttila, Radansuu, Reila, Reitula, Rihtniemi (Verknäs), Rohdainen, Santtio (Sandnäs), Valkama (Vitby), Varhokylä ja Ylikylä (Överby).
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Pyhärannassa oli 2 077 asukasta, joista 874 asui taajamissa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhärannan taajama-aste on 42,8 %.[10] Pyhärannan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken[11]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Ihode* | 622 |
| 2 | Pyhärannan kirkonkylä (Rohdainen) | 252 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ihoden taajama sijaitsee pääosin Pyhärannassa, mutta pieneltä osin myös Laitilassa.[11]
Historia
muokkaaNykyinen Pyhärannan kunta muodosti Pyhämaan alueen kanssa yhden kunnan 1800-luvulta aina vuoteen 1908 asti, jolloin tuolloinen Pyhämaan Rohdainen, siis oikeastaan pitäjän mannerosa, ja Pyhämaan Luoto eli Pyhämaa erosivat omiksi kunnikseen. Pyhämaa liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1973.[12]
Nykyinen Josef Stenbäckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava Pyhärannan kivikirkko valmistui vuonna 1909. Samalla paikalla on aiemmin ollut kaksi kirkkoa, vuosina 1690 ja 1758 valmistuneet Pyhärannan puukirkot.[13]
Hallinto
muokkaa
Pyhärannan kunnanjohtan viran väliaikaiseksi hoitajaksi nimettiin tammikuussa 2022 Merja Koski.[14] Kosken edeltäjä oli Harri Hiitiö, jonka viranhoidossa oli epäselvyyksiä ja ongelmia.[15] Hiitiö valittiin kunnanjohtajaksi heinäkuussa 2018, ja hänen edeltäjänsä oli Matti Muukkonen.[16]
Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista 13 on Yhteislista Yhteisen Pyhärannan, viisi kokoomuksen ja yksi perussuomalaisten hallussa kaudella 2021–2025.[7]
Talous
muokkaaVuonna 2015 kunnassa oli 509 työpaikkaa. Niistä 7,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 42 % palveluissa ja 48,5 % jalostuksessa. Pyhäranta oli Suomen neljänneksi teollistunein kunta: 39,3 prosenttia työvoimasta sai elantonsa teollisuudesta. Toisaalta palveluiden osuus oli pienempi kuin koko maan keskiarvo 75 %.[17][18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa Hallikallio, ikkunoita valmistava Saint-Gobain Glass Finland Oy ja AMH-Systems, joka suunnittelee ja toteuttaa paperi- ja elintarviketeollisuudelle järjestelmäratkaisuja materiaalien käsittelyyn ja liikuttamiseen.[19]
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Uskonnolliset yhteisöt
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhärannassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[21]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhärannan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[23]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttaa paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus[24].
Tunnettuja pyhärantalaisia
muokkaa- Anna Eriksson (s. 1977), laulaja
- Reijo Paavilainen (s. 1946), kuvanveistäjä ja mitalien muotoilija
- Laura Ruohola (s. 1970), toimittaja
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaPyhärannan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Pyhärannan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.[25]
Ruokakulttuuri
muokkaaPyhärannan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla raastetusta perunasta tehty pannukakku (riivat pannkakko) ja lipeäkalakeitto (livekalasoppa).[26] Pyhäranta on myös makean saaristolaisjuuston aluetta Ahvenanmaalta tulleiden asukkaiden myötä[27].
Muuta
muokkaa
Reilan alueella sijaitsee vuodesta 1969 toiminut Reilan harjoitus- ja ampuma-alue, jota käyttää Puolustusvoimat. Leirialue oli vuoteen 2009 asti myös pitkälti Lounais-Suomen Partiopiirin ja sitä edeltäneen Varsinais-Suomen Partiopiirin käytössä. Alueesta luovuttiin vuoden 2015 alussa[28].
Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Pyhärannassa oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista kolmanneksi eniten henkilöautoja, 650 autoa tuhatta asukasta kohden.[29]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pyhäranta Oikeusministeriö. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Ojanperä, Päivi: Rihtniemen ranta maata rakkaampi. Turun Sanomat, 18.1.2015, s. 15–16.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Lyhyt historia Pyhämaa. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Pyhärannan kivikirkko Pyhärannan seurakunta. Arkistoitu 27.12.2017. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Ylönen, Jorma: Pyhäranta asetti tilapäisen valiokunnan valmistelemaan Hiitiön erottamista - valiokunnassa vain valtaa pitävän ryhmän edustajia Kuntalehti. 14.1.2022. Viitattu 21.10.2022.
- ↑ Ylönen, Jorma: Pyhäranta valmistelee vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiön irtisanomista Kuntalehti. 16.12.2021. Viitattu 21.10.2022.
- ↑ Ylönen, Jorma: Harri Hiitiö siirtyy Pyhärannan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 6.8.2018. Viitattu 21.10.2022.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Teemo Tebest: Alueen Pyhäranta yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta) (Haku kunnan nimellä laatikosta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 26.10.2011.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Tukia, Anneli: Saariston ruokaperinnetta elvytetään. Helsingin Sanomat, 25.10.1984, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Kari Suni: Armeija luopuu Pyhärannan Reilan ampuma-alueesta Satakunnan kansa. 14.9.2012. Arkistoitu 22.9.2012. Viitattu 15.5.2018. (Internet Archive)
- ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa – katso, missä on eniten henkilöautoja per asukas Yleisradio, yle.fi.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäranta Wikimedia Commonsissa