Pyhän Henrikin sarkofagi

Pyhän Henrikin sarkofagi on Nousiaisten kirkkoon sijoitettu piispa Henrikin kenotafi eli muistoarkku. Maunu Tavastin lahjoittama arkku on valmistettu noin vuosina 1415–1420. Piispa Henrikin jäännöksiä siinä ei ole milloinkaan säilytetty.

Kaiverrus ensimmäisten ristiretkeläisten saapumisesta Suomeen.

Sarkofagi

muokkaa

Tummasta kalkkikivestä valmistettu sarkofagi on todennäköisesti flaamilaista alkuperää ja se on koristettu kaiverretuilla messinkilevyillä. Levyjen kaiverrukset kuvaavat Henrikin elämää ja hänen ihmetekojaan. Kuvien historiallinen aineisto on todennäköisesti peräisin Suomesta, vaikka kuvat ja niissä esiintyvät henkilöt edustavatkin kansainvälistä tyyliä.

Sarkofagi on asetettu harmaakivestä tehdylle alkuperäiselle alustalleen. Sarkofagi siirrettiin vuonna 1901 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemaan kappeliin, mutta nykyään se sijaitsee jälleen alkuperäisellä paikallaan kirkkosalissa.

Muistoarkusta tehtiin kopio vuonna 2002 Harjavallan Emil Cedercreuzin museon näyttelyyn ja seminaariin Pyhästä Henrikistä. Juhlan jälkeen kopio lahjoitettiin Harjavallan kirkkoon, jossa se oli näytillä eteistiloissa. Muistoarkku poistettiin huonokuntoisena kymmenen vuoden esilläolon jälkeen.

Kuvalevyt

muokkaa

Sarkofagin kansilevyssä on kuvattuna suurikokoisena piispa Henrik sekä pienempänä hänen surmaajansa talonpoika Lalli ja piispa Maunu Tavast. Lalli on esitetty Henrik-piispan jalkoissa makaavana, piispa Tavast puolestaan on polvistunut Henrikin eteen.

Henrikin pään yläpuolella on latinankielinen teksti commenda (puhu puolestamme). Lisäksi kannessa on latinankielisiä katkelmia Piispa Henrikin liturgiasta, neljän evankelistan symbolit sekä Turun tuomiokapitulin ja Tavast-suvun vaakunat.

Sarkofagin sivuseinämillä olevissa levyihin on kaiverrettu piispa Henrikin elämänvaiheita sekä häneen liittyviä ihmeitä. Kuvattuna on muun muassa Suomen ensimmäisen ristiretken maihinnousu sekä Pyhän Henrikin legendassa kerrottuja ihmetekoja kuten jäälautalla keskellä kesää ajelehtiva piispan irti leikattu sormi ja Henrikin merihädästä pelastamat Kokemäen hylkeenpyytäjät.[1]

Arkun kaiverruksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Pyhän Henrikin legenda. Viitattu 15.1.2013.

Aiheesta muualla

muokkaa