Puolan kansantasavalta

Puolan kansantasavalta; Polska Rzeczpospolita Ludowa
1944–1990
lippu	vaakuna
	; Puolan kansantasavallan sijainti. Kartassa näkyy myös muiden Euroopan valtioiden rajat vuosina 1956–1990.
Valtiomuoto	kansandemokratia, kommunistinen valtio
Yhdistyneen työväenpuolueen ensimmäinen pääsihteeri	Bolesław Bierut (1944–1947); Franciszek Trąbalski (virkaatekevä; 1947); Władysław Kowalski (virkaatekevä; 1947); Bolesław Bierut (1947–1952); Aleksander Zawadzki (1952–1964; kuoli virassa); Edward Ochab (1964–1968); Marian Spychalski (1968–1970); Józef Cyrankiewicz (1970–1972); Henryk Jabłoński (1972–1985); Wojciech Jaruzelski (1985–1989)
Pääkaupunki	Varsova
Pinta-ala
– yhteensä	312 685 km²
Väkiluku (1989)	37 970 155
Historia
– väliaikainen hallinto	31. joulukuuta 1944
– perustuslain promulgaatio	22. heinäkuuta 1952
– kommunistihallinnon hajoaminen	30. tammikuuta 1990
Viralliset kielet	puola
Valuutta	Puolan złoty
HDI (1989)	0,910
Lyhenne	PL
Kansainvälinen; suuntanumero	+48
Kansallislaulu	”Mazurek Dąbrowskiego”
Edeltäjät	Neuvostoliitto; Natsi-Saksa; Puolan kenraalikuvernementti
Seuraaja	Puola
	Infobox OK

Puolan kansantasavalta (puol. Polska Rzeczpospolita Ludowa) oli Puolan virallinen nimi vuodesta 1952 vuoteen 1990. Vaikka stalinistit ottivatkin valtion valtaansa heti vapautuksen natsi-Saksasta jälkeen vuonna 1944, valtion nimeä muutettiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.^[2]

Vaikka Puolan kansantasavalta oli virallisesti itsenäinen valtio, sen johtajat hyväksyttiin Kremlissä. Valtion käytännöt säädettiin Moskovassa, ja Puolan kansantasavallasta tuli itäblokin nukkevaltio, joka oli lähes kokonaan Neuvostoliiton vallassa. Neuvostoliitto vaikutti paljon myös itse valtiossa, ja puna-armeijalla oli aina joukkoja Puolassa (500 000 vuonna 1945, 135 000 vuonna 1955, 40 000 vuonna 1989). Neuvostoliiton kenraalien ja sotilaiden osuus Puolan asevoimista oli noin 80 %. Puolan yhdistyneestä työväenpuolueesta (puol. Polska Zjednoczona Partia Robotnicza, PZPR) tuli valtapuolue, ja Puolan kansantasavallasta tuli virallisesti kommunistinen valtio.^[2]

Historia

Ensimmäiset vuosikymmenet

Toisen maailmansodan jälkeinen Puolan tasavalta (joka uudelleennimettiin vuonna 1952 Puolan kansantasavallaksi) hallitsi noin 20 prosenttia pienempää aluetta kuin ennen sotaa. Holokausti sekä Potsdamin konferenssissa hyväksytty miljoonien saksalaisten karkottaminen teki Puolasta käytännössä etnisesti homogeenisen valtion. Sodanjälkeinen Puola oli tuhottu: Varsova, Wrocław ja Gdańsk olivat raunioina ja yhteiskunnalliset olosuhteet olivat erittäin huonot. Suuret muuttoaallot Saksan entisiin alueisiin lännessä lisäsivät epävakautta. Bolesław Bierut, joka oli muodollisesti puolueeton mutta tosiasiallisesti entinen kommunisti, nousi valtionpäämieheksi Puolan presidenttinä. Kommunistisen hallituksen pääministeriksi puolestaan nousi Stanisław Mikołajczyk.^[2]

Kansantasavallan ensimmäisinä vuosina Puolaa venäläistettiin: teollisuus kansallistettiin, ja yli 50 hehtaarin kokoiset yksityisomistuksessa olevat maat pakkolunastettiin. Władysław Gomułkan noustua Yhdistyneen työväenpuolueen ensimmäiseksi pääsihteeriksi – eli täten valtionpäämieheksi – hän sai Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin vakuutettua omistautuneisuudestaan kommunismille sekä uudistusten tarpeelle kotimaassaan: Puolan ja Neuvostoliiton välillä tehtiin sopimuksia taloudellisesta ja sotilaallisesta yhteistyöstä, hirmuvaltaa lamaannutettiin, kollektivisointi lakkautettiin ja yhteydet länteen suurennettiin muun muassa vapaamman liikkumisen kannalta.^[2]

Katso myös

Puolan historia 1945–1989

Lähteet

↑ Human Development Report 1990 1.1.1990. New York: Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d Communist Poland Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.6.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan kansantasavalta Wikimedia Commonsissa

Puolan historia

Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet

[1] Human Development Report 1990 1.1.1990. New York: Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma. Viitattu 29.6.2023. (englanniksi)

[:0-2] Communist Poland Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.6.2023. (englanniksi)

[2]

[1]