Pronssijalosoukko

Pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon ja jalosoukkojen (Agrilus) sukuun kuuluva kovakuoriaislaji.

Pronssijalosoukko
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Elateriformia
Yläheimo: Kauniaismaiset Buprestoidea
Heimo: Jalokuoriaiset Buprestidae
Alaheimo: Agrilinae
Tribus: Agrilini
Suku: Jalosoukot Agrilus
Laji: anxius
Kaksiosainen nimi

Agrilus anxius
Gory, 1841

Katso myös

  Pronssijalosoukko Wikispeciesissä
  Pronssijalosoukko Commonsissa

Suomessa pronssijalosoukko (Agrilus anxius) on määritetty karanteenituhoojaksi, sitä ei saa päästää leviämään ympäristöön.[1] Havainnoista ja epäilyttävistä oireista pitää ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon.[1]

Pronssijalosoukko on vakavin koivuja vioittava tuholainen Pohjois-Amerikassa. [1] Pronssijalosoukon laaja maantieteellinen esiintyminen Pohjois-Amerikassa osoittaa lajin sopeutumisen erilaisiin ilmasto-oloihin, mikä mahdollistaa sen leviämisen Eurooppaan ja Aasiaan. [1]

Pronssijalosoukko todennäköisesti kykenee lentämään ajan kanssa jopa useita kilometrejä.[2]

Tuntomerkit

muokkaa

Muna on väritykseltään on valkoisesta kermanvaaleaan, ovaalinmuotoinen ja 1,5 mm pituinen.[1]

Toukka on samoin väriltään valkoisesta kermanvaaleaan.[1] Sen pää on pieni ja ruumis on jaokkeellinen. Täysikasvuinen toukka on 8-20 mm mittainen.[1]

Koteloitumisen alussa kotelo on kermanvaalea ja tummuu vähitellen ollen kuoriutumisen hetkellä pronssinen tai musta.[1]

Aikuinen on väritykseltään tumman pronssinhohtoinen, kapea ja isosilmäinen. Pituus on 7-12 mm.[1]

Tuhon merkit

muokkaa

Pronssijalosoukon toukka vioittaa koivua syömällä sen rungon pintapuuhun kiemurtelevia toukkakäytäviä.[1] Käytävät häiritsevät mahlan virtaamista puussa, mikä heikentää puun kasvua ja voi johtaa puun kuolemaan.[1]

Tuhon ensimerkkejä on oksien kuihtuminen latvasta alkaen.[2] Koivun pintapuussa kiemurtelevat toukkakäytävät ovat litteäpohjaisia ja täynnä tiiviisti pakattua purua.[1] Aikuisen ulostuloreiät ovat noin 2 mm leveitä, puolikuun muotoisia.[1] Toukkakäytävien päälle kasvaa usein uutta solukkoa.[1] Lopulta seurauksena voi olla puun kuoleminen.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l m n o Pronssijalosoukko Ruokavirasto. Viitattu 13.3.2024.
  2. a b Tero Karjalainen: Pronssijalosoukko kykenee tappamaan kaikki koivut Euroopasta – esimerkki kylmää: ”Tuho voi olla jopa totaalista” Forest.fi. 7.3.2024. Viitattu 13.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa