Posio

Posio on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 2 872 ihmistä ja sen pinta-ala on 3 544,65 km², josta 504,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,94 asukasta/km².

Posio
vaakuna	sijainti
Posion kirkko.
Sijainti	66°06′40″N, 028°10′00″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero	614
Hallinnollinen keskus	Ahola
Perustettu	1926
Kokonaispinta-ala	3 544,65 km² 20:nneksi suurin 2022
– maa	3 039,73 km²
– sisävesi	504,92 km²
Väkiluku	2 872 219:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	0,94 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	8,3 %
– 15–64-v.	50,5 %
– yli 64-v.	41,2 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,7 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Pekka Jääskö
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Muut  • PS  • SDP	12 2 2 1
www.posio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kunnan nimenä oleva sana posio tarkoittaa saamelaisen kodan takaosassa olevaa aukkoa, johon liittyy myös myyttistä merkitystä. Posio on käytössä myös talon, kylän ja järven nimenä sekä sukunimenä.

Vesistöjen osuus (14,2 %) on suurin Lapin maakunnan kunnista. Vesistöt ovat houkutelleet kunnan alueelle runsaasti vapaa-ajan asutusta.

Posion naapurikunnat ovat Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Salla, Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Posion keskustaan on matkaa Oulusta 220 kilometriä, Rovaniemeltä 132 kilometriä ja Kuusamosta, jossa sijaitsee lähin lentoasema, 59 kilometriä. Posion läpi kulkevat muun muassa kantatie 81 ja valtatie 5 (E63).

Posion kunnanvirasto

Posion tärkein elinkeino on palvelut. Maatalous on säilynyt merkittävänä. Metsä- ja kalavarat ovat suuret. Vuonna 2015 kunnan alueella asuvasta työllisestä työvoimasta 64,3 % työskenteli palveluissa, 22,4 % alkutuotannossa ja 11,4 % jalostuksessa.

Suomen murteiden kartalla Posio kuuluu ainoana Lapin maakunnan kuntana asutushistoriallisista syistä savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen.

Historia

Posion kunta muodostettiin vuonna 1926.

Suurin osa nykyisestä Posiosta kuului 1500- ja 1600-luvuilla Kitkan lapinkylän alueeseen. Kitkan lapinkylän talvikylän paikaksi on tulkittu Talliskotalampi Kuusamon Kivilahdessa. Suomalainen uudisasutus alueella alkoi 1600-luvun lopulla. Vanha lapinkyläjako poistui käytöstä vuonna 1760.

Posion seurakunta aloitti toimintansa vuosien 1925 ja 1926 vaihteessa. Tuolloin katsottiin myös kunnan syntyneen. Uusi seurakunta ja kunta muodostettiin pääasiassa Kuusamoon kuuluneista alueista. Pienempiä osia liitettiin Posion eteläosaan Taivalkoskesta, länsiosaan Pudasjärvestä ja luoteisnurkkaan Rovaniemen pitäjästä. Senaatti päätti Posion seurakunnan perustamisesta jo vuonna 1908, mutta päätöksen toteutuminen viivästyi muun muassa kirkon puuttumisen takia.

Posiojärven eteläpäähän valmistui 1927 oma hirsirunkoinen, mansardikattoinen saarnahuone, joka 1952–53 korjattiin lautavuoratuksi, harjakattoiseksi Posion kirkoksi. Ulkoväri on valkoinen. Sisällä on lakattu mäntyinen rakolautavuoraus ja valkoiseksi maalattu katto. Kirkossa on kemijärveläisen taiteilijan Uuno Särkelän maalaama alttaritaulu, joka esittää Kristuksen toista tulemista koillismaalaisessa järvimaisemassa. Kirkko sijaitsee Kitkajärven ja Posiojärven välisen Ahvensalmen itärannalla. Kellotapuli on erillinen.

Posion kunnanvaakuna valittiin viidestä Gustaf von Numersin piirtämästä vaihtoehdosta vuonna 1958. Tiukan äänestyksen voitti saamelaisaikaan viittaava ehdotus, jonka vaakunaselitys on ”mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettynä 2+1, oviaukot punaiset”. Tämä on ainoa kota-aiheinen kunnanvaakuna Suomessa.

Paikallishistoriateos Posion historia, joka käsittelee aikaa esihistoriasta vuoteen 2000, julkaistiin vuonna 2006. Teoksen kirjoittajat ovat FL Hannu Kotivuori, FL Anu Vahtola, FM Seppo Ervasti, FT Antero Tervonen, FT Tapio Karjalainen ja FT Jouko Vahtola.

Vuonna 2000 valittu Posion kotiseutulaulu ”Posion kutsu” on Heikki Yli-Tepsan säveltämä ja sanoittama.

Ilmasto

Posion ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,3 −11,8 −7,9 −1,5 4,8 11,7 14,4 11,9 6,4 0,4 −5,8 −10,6 ka. −0 Sademäärä (mm) 37,1 30,5 30,1 33,7 42,5 62,9 69,5 71,2 59,3 51,8 46,3 38,1 Σ 573 L ä m p ö t i l a S a d a n t a 37,1 30,5 30,1 33,7 42,5 62,9 69,5 71,2 59,3 51,8 46,3 38,1 Lähde: http://www.napsu.fi/matkailu/maailman-saa/2924

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Posion väestönkehitys 1975–2020
Vuosi			Asukkaita
1975			6 118
1980			5 950
1985			5 906
1990			5 478
1995			5 260
2000			4 602
2005			4 247
2010			3 874
2015			3 477
2020			3 117
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Posiolla oli 2 999 asukasta, joista 1 202 asui taajamassa, 1 722 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Posion taajama-aste on 41,1 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Ahola.

Kyliä

Kylämäisinä pidettyjä, rakentamisen tiiviydessään vaihtelevia asutusryhmittymiä Posiolla ovat Ahola (keskustaajama), Kirkonkylä, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu, Suorsa, Peräposio, Keskiposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko, Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme (Karjalaisenniemi), Tolva, Suonnankylä, Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Keskustaajamassa asui vuodenvaihteessa 2005–2006 jo 40,3 prosenttia kunnan väestöstä. Kuntakeskus luokitellaan palveluvarustukseltaan ylätason kuntakeskukseksi.

Kunnan osa-aluejaossa, jota käytetään esimerkiksi väestötilastoinnissa, Posio on jaettu 19 osaan: keskustaajama, taajaman ympäristö, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu-Suorsa, Peräposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko-Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme, Tolva, Ylikitka-Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Posion 13 virallista maarekisterikylää ovat nimeltään Aittaperän kylä, Akanlahden kylä, Hyväniemen kylä, Hämeen kylä, Jumiskon kylä, Lehtiniemen kylä, Mourun kylä, Pernun kylä, Peräposion kylä, Posion kylä, Raistakan kylä, Tolvan kylä ja Ylikitkan kylä. Kyläjako on peräisin 1930-luvulta.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Posiolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Posion seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Posiolla toimii Posion helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Posion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Kohteita ja tapahtumia

Jääseinä Korouomassa.

Poropartio ylittämässä kantatietä 81 Posiolla

Posion huomattavimpia nähtävyyksiä ovat Pentik-Mäen museo-, veistos- ja myymäläkokonaisuus, kotiseutumuseo Lohirannan kylässä, Riisitunturin kansallispuisto, jylhä Korouoman luonnonsuojelualue ja kirkasvetiset Kitkajärvi ja Livojärvi. Riisitunturin huippu (465,3 m mpy.) on Posion korkein kohta. Myös Syötteen kansallispuisto sijaitsee osittain Posion kunnan alueella.

Posiolaista maisemaa hallitsevat vesistöt, metsät ja vaarat. Posiolla on yli 1 000 järveä. Kitkan ja Livon ohella suurimpia järviä on Suolijärvet. Alue on ylävää, suurimmaksi osaksi 200–300 metriä merenpinnan yläpuolella. Posiolla on Kemijoen, Kitkajoen (Koutajoen), Iijoen ja Simojoen latvavesiä. Posion virallinen nimikkoeläin on muikku ja nimikkokasvi suopursu.

Posiolla sijaitsee keramiikastaan tunnetun, käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteita valmistavan ja myyvän Pentik Oy:n kotipaikka ja keramiikkatehdas. Perheyrityksen perustivat Anu Pentik ja Topi Pentikäinen vuonna 1971.

Posion Kirintövaarassa sijaitsee laskettelukeskus ja vaaran juurella luontohotelli Kirikeskus.

Säännöllisesti Posiolla järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Posion Messut ja harrastajateatteripäivät Teatterihelinät (joka toinen vuosi) helmikuussa, kansalliset Pentik-hiihdot huhtikuussa, kansallisten nuorten yleisurheilukisat kesäkuussa Muikkumarkkinat heinäkuussa sekä Akanvalkeat-kulttuuritapahtuma syyskuussa.

Television kautta Posio on 2000-luvulla tullut suomalaisille tutuksi Suuri Seikkailu -ohjelmasarjasta, jota kuvattiin Posiolla vuosina 2001 ja 2002.

Henkilöitä

Posion itsenäistymisen huomattavin esitaistelija oli keskiposiolainen maanviljelijä Juho Aapo Miekkasaari (1862–1942). Hänet on haudattu Posiojärven Sarvisaaren hautausmaahan. Posiolaisen kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaaran Miekkasaari-monumentti vuodelta 1991 sijaitsee Posion kunnanviraston edustalla. Tuomivaara on posiolainen ammattitaiteilija kuten myös hänen puolisonsa Paula Suominen sekä Olli Moisio.

Posion kunnanjohtajina ovat toimineet Kauko Ollikainen, Mikko Honkonen, Pentti Mäkinen, Mauri Posio, Mika Riipi, Tomi Timonen, Heli Knutars ja Pekka Jääskö, joka aloitti tehtävässä vuonna 2021.

Posion seurakunnan kirkkoherroina ovat toimineet Sulo Isokoski, Erkki Koivurova, Pekka Tapaninen, Timo Suutari, Risto Tuominen ja Leena Pudas, joka aloitti tehtävässä vuonna 2012.

Valtakunnallisesti tunnettuja Posiolla syntyneitä henkilöitä ovat muiden muassa biofyysikko Sinikka Eskelinen (vuoden tieteentekijä 1995), kuvataiteilija Minna Immonen, oopperalaulaja Soile Isokoski, lauluntekijä Veikko Juntunen, konserttipianisti ja kanttori Pami Karvonen, kansanedustaja (1999–2003) Marja-Leena Kemppainen, Lapin läänin viimeinen maaherra (2008–2009), kansanedustaja (1991–1995, 2001–2003) ja Kemijärven kaupunginjohtaja (1986–2008) Timo E. Korva, Moskovan olympialaisten mitalijuoksija (1980) Kaarlo Maaninka, radiopastori Jukka Norvanto, Kultaisen Harmonikan voittaja (1987) Seppo Raistakka, kirjailija Reino Rinne (syntymäpaikka nykyisen Posion sillä osa-alueella, joka vuonna 1913 kuului Kuusamoon) sekä taikuri ja kahlekuningas Timo Tuomivaara.

Katso myös

• Luettelo Posion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Posio Wikimedia Commonsissa

• Posion kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Posion avainluvut
• Posion seurakunnan kotisivut
• Posion matkailusivusto
• Riisitunturin kansallispuisto
• Korouoman rotkolaakso
• Pentik Oy
• Posion Pyrintö
• Posion matkailu Facebookissa