Porilaisten marssi

Porilaisten marssi (ruots. Björneborgarnas marsch) on suomalainen sotilasmarssi. Se on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 ja on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Marssin nimi viittaa Ruotsin vallan aikana toimineeseen Porin rykmenttiin.

Vänrikki Stoolin tarinat: Porilaisten marssi.

Albert Edelfelt: Porilaisten marssi, 1892.

Porilaisten marssin säveltäjästä ei olla varmoja, mutta sävel on mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls Sägner) vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta, vaikka Zachris Topelius oli jo vuonna 1858 kirjoittanut siihen omat sanansa. Vänrikki Stoolin tarinoiden tunnetuin suomennos on Paavo Cajanderin nimissä, mutta Porilaisten marssia lauletaan yleensä Heikki Klemetin suomentamilla sanoilla.

Melodia

Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria Christian Fredric Kressiä (1767–1812). Historioitsija Tauno Perälän mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin Carl Michael Bellmanin kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.

Puhallinorkesterille marssin on sovittanut sotilaskapellimestari Conrad Greve. Fredrik Pacius on sovittanut marssin mieskuorolle, Martin Wegelius sekakuorolle ja Robert Kajanus vapaasti soinnuttaen orkesterille. Jean Sibelius on tehnyt marssista konserttisovituksen täydelle sinfoniaorkesterille.

Nimi

Marssin alkuperäistä nimeä ei tiedetä. Kress oli nimennyt marssin nuotteihin nimeksi March maeostoso, ”majesteetillinen marssi”. 1800-luvun alussa marssia kutsuttiin myös Ranskan keisari Napoleoniin viittaavilla nimillä ”Napoleonin marssi”, ”Bonaparten marssi” ja ”Bonaparte Egyptissä”.

Kappale nousi yleiseen tietoisuuteen ja suosioon sekä sai nykyisen nimensä vuonna 1851, jolloin se esitettiin taustamusiikkina Suomen sotaa kuvanneen Fredrik Berndtsonin musiikkinäytelmän Ur livets strid (”Elämän taistelusta”) ensi-illassa. Näytelmän musiikin kokosi Conrad Greve, joka oli Turkuun sijoitetun Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonan soittokunnan ja samalla Turun Soitannollisen Seuran kapellimestari. Hän valitsi ”Kressin juhlamarssin” taustamusiikiksi Lapuan taistelua kuvanneeseen kohtaukseen, jossa Georg Carl von Döbelniä esittänyt näyttelijä astui näyttämölle pukeutuneena Porin rykmentin univormuun. Tämän jälkeen kappaletta alettiin kutsua Porilaisten marssiksi.

Sanat

Ensimmäiset sanat Porilaisten marssiin laati Zachris Topelius vuonna 1858. Hän on myöhemmin kertonut kirjoittaneensa ruotsinkieliset sanat erästä veteraanijuhlaa varten, jota vietettiin Suomen sodan alkamisen 50-vuotispäivänä. Topeliuksen teksti liittyi ilmeisesti Berndtsonin näytelmään ja oli hillitympi kuin Runebergin myöhempi. Tauno Perälän mukaan Runeberg harkitsi ensin käyttävänsä Topeliuksen versiota Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisessä osassa, mutta kirjoitti lopulta omansa. Hänen on arveltu käyttäneen Marseljeesia sotaisan sanoituksensa inspiroijana.

Porilaisten marssi sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoiden vuonna 1860 ilmestyneeseen toiseen osaan ja se on koko teoksen 20. runo. Se on luultavasti ainoa Runebergin valmiiseen melodiaan kirjoittama runo.

Marssia lauletaan yleensä Heikki Klemetin suomennoksen sanoilla.

Runebergin alkuperäisteksti	Paavo Cajanderin suomennos	sanatarkka käännös
Söner av ett folk, som blött På Narvas hed, på Polens sand, På Leipzigs slätter, Lützens kullar, Än har Finlands kraft ej dött, Än kan med oväns blod ett fält här färgas rött! Bort, bort, vila, rast och fred! En storm är lös, det ljungar eld Och fältkanonens åska rullar; Framåt, framåt led vid led! På tappre män se tappre fäders andar ned. // Ädlaste mål oss lyser på vår bana; Skarpt är vårt stål och blöda är vår vana. Alla, alla käckt framåt! Här är vår sekelgamla frihets sköna stråt. // Lys högt, du segersälla fana, Sliten av strider sen en grånad forntids dar, Fram, fram, vårt ädla, härjade standar! Än finns en flik med Finlands gamla färger kvar.	Pojat kansan urhokkaan, mi Puolan Lützenin ja Narvan tanterilla verta vuoti, viel' on Suomi voimissaan, voi vihollisen hurmehella peittää maan! Pois, pois, toimet rauhaisat! Jo tulta tuiskii, myrsky käy, jo viuhkaa kanuunasta luoti. Eespäin, miehet uljahat! Meit' urhoollisten isäin henget seuraavat. // Kas kunnian jo tähti meille hohtaa! Tuttavahan on verityö, mi kohtaa. Eespäin kaikki rientäkää! Vapautemme ikivanha tie on tää. // Voittoisa lippu meitä johtaa, muinahisaikain taisteluista ryysyinen. Eespäin, sä jalo vaate verinen! Viel’ liehuu jäännös Suomen värein entisten.	Pojat kansan, joka on vuotanut verta Narvan nummilla, Puolan hiekalla, Leipzigin tasangoilla, Lützenin kukkuloilla, Vielä ei ole Suomen voima kuollut, Vielä voi vihollisen verellä värjätä kentän punaiseksi Pois, pois, lepo, tauko ja rauha! Myrsky on irti, välkkyy tuli Ja kenttätykin jylinä pyörii; Eteenpäin, eteenpäin kylki kyljessä! Uljaita miehiä katsovat uljaiden isien henget alaspäin. // Jaloin maali valaisee meitä tiellämme; Terävä on teräksemme ja verenvuoto on tapamme. Kaikki, kaikki ilolla eteenpäin! Täällä on vuosisatoja vanhan vapautemme kaunis polku. // Loista korkealla, sinä voitokas lippumme, Taisteluissa kärsinyt muinaisista päivistä lähtien, Eteenpäin, jalo, koeteltu taistolippumme! Vielä on jäljellä kaistale Suomen vanhoissa väreissä.

Käyttö

Koska Porilaisten marssi on tasavallan presidentin kunniamarssi, se saatetaan soittaa virallisissa tilaisuuksissa presidentin tullessa paikalle. Porilaisten marssi soitetaan myös radion tai television urheilulähetyksessä, jos suomalainen urheilija voittaa olympialaisissa kultamitalin. Tapana on, että selostaja pyytää soittamaan kappaleen sanoilla ”Pasila, Porilaisten marssi” tai ”Helsinki, Porilaisten marssi”. Marssia on soitettu myös suomalaisten urheilijoiden merkittävien saavutusten yhteydessä, kuten vuonna 1998 Mika Häkkisen voittaessa Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden. Lisäksi marssi soitettiin muun muassa Lordin voitettua Eurovision laulukilpailun vuonna 2006.

Aiheesta muualla

• Porilaisten marssi (ääninäyte, 29 sekuntia, 453 kB, MP3) Puolustusvoimien sotilasmusiikkisivulla sotilasmusiikkikoulun esittämänä
• Suomen Kuvalehti, 9. tammikuuta 1943, nro 2, s. 51.
• Doria.fi − Porilaisten marssi (äänitetty 1928)
• Kun armeijamme kunniamarssi ensi kerran laulettiin. Historiallinen vappujuhla Kaisaniemessä 70 vuotta sitten, Hakkapeliitta, 29.04.1930, nro 18, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot