Plutarkhos. Mielen tyyneydestä

neljä Plutarkhoksen tekstiä sisältävä kirjoituskokoelma
Tämä artikkeli kertoo kirjasta. Katso myös täsmennyssivua Mielen tyyneydestä.

Plutarkhos. Mielen tyyneydestä on neljä Plutarkhoksen tekstiä sisältävä kirjoituskokoelma. Kirjoitukset on suomentanut Juhana Torkki, ja kokoelman on julkaissut vuonna 2020 Otava.

Plutarkhos. Mielen tyyneydestä
Kirjailija Plutarkhos
Suomennos
Suomentaja Juhana Torkki
Kustantaja Otava
Julkaistu 2020
Ulkoasu sid.
Sivumäärä 157
ISBN 978-951-1-36943-1
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kokoelmaan sisältyvät teokset:

Teoksen esipuheessa suomentaja Juhana Torkki esittelee Plutarkhoksen (noin 45–125 jaa.) ja huomauttaa, että vaikka stoalaisuudesta on tullut muoti, "miksi tyytyä stoalaisuuteen, kun meillä on Plutarkhos". Ihmiselle, joka etsii antiikista opasta omaan retriittiinsä, hän suosittelee Plutarkhosta, sillä tämä tarjoaa stoalaisuudesta parempaa versiosta.[1]

Torkki vetää linjoja Plutarkhoksesta nykyajan somekeskustelijaan, kun hän huomauttaa, että vihaa käsittelevä pohdinta on hämmästyttävän ajankohtainen. Kun raivo-loppuiset sanat ovat lisääntyneet kuin virukset, hän pohtii, onko syytä olla niin paljon raivoissaan, onko pakko naputtaa kiukkuinen vastine saman tien, ja antaa Plutarkhoksen vastata ja kehottaa malttamaan mielensä rankaisemisessa:[2]

» Samoin suosittelen – –: "Jos hän on syyllinen tänään, hän on sitä huomenna ja ylihuomenna." Mitään vahinkoa ei tapahdu, jos hän saa rangaistuksen myöhässä, mutta jos hän saa sen liian pian, hän tulee aina näyttämään aiheettomasti tuomitulta...»

Siteerattuaan Plutarkhoksen vinkkiä, ettei viestejä tarvitse päätä pahkaa mennä avaamaan ja lukemaan, Torkki ihastelee:[3]

»Antiikin taika on, että sen ajan ihmiset kykenivät kirjoittamaan tekstejä, joiden osuvuus on suurempi kahdentuhannen vuoden päästä kuin julkaisuhetkellä.»

Julkinen huomio

muokkaa

Teos sai runsaasti julkista huomiota, kun Valtiontalouden tarkastusviraston virasta pidätetty pääjohtaja Tytti Yli-Viikari kantoi sitä kainalossaan tullessaan pois eduskunnasta, jossa hän oli kansliatoimikunnan kuultavana.[4]

Karo Hämäläinen huomauttaa Suomen Kuvalehden blogissaan, ettei kirjan kanniskelu ollut sattumaa, sillä Yli-Viikari tiesi, että paikalla on runsaasti toimittajia ja valokuvaajia tarkkailemassa häntä ja hänen tekemisiään.[5] Politiikantoimittaja Jorma Melleri arvioi, että Yli-Viikari halusi viestittää kirjan näyttävällä kantamisella, että hän "pysyy tyynenä tällaisissa myrskyissä, ja että hän lukee vanhoja opetuksia".[6]

Lähteet

muokkaa
  1. Torkki, Esipuhe. Plutarkhos. Mielen tyyneydestä, s. 8
  2. Torkki, Esipuhe. Plutarkhos. Mielen tyyneydestä, s. 21
  3. Torkki, Esipuhe. Plutarkhos. Mielen tyyneydestä, s. 25
  4. Heikki Valkama, VTV:n pääjohtaja Yli-Viikari poistui eduskunnasta Mielen tyyneydestä -kirja kainalossaan, Yle.fi, uutiset 8.4.2021, viitattu 20.4.2021
  5. Karo Hämäläinen, Kirja käteen ja median eteen – näillä kirjoilla osoitetaan asennetta, Suomen Kuvalehti 9.4.2021, viitattu 20.4.2021
  6. Heidi Vaalisto, Huomasitko kirjan VTV:stä sivuun pistetyn Tytti Yli-Viikarin kädessä? Ilta-Sanomat 8.4.2021, viitattu 20.4.2021

Aiheesta muualla

muokkaa