Pitkäjärvi (Kangasala, Liuttu)

Pitkäjärvi on Pirkanmaalla Kangasalla Liutussa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Pitkäjärvi on osa Viinikanojan valuma-aluetta.

Pitkäjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa‎
Kunnat	Kangasala
Koordinaatit	61°28′13″N, 23°57′10″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Pyhäjärven alue‎ (35.21)
Laskuoja	oja Kaukajärveen
Järvinumero	35.214.1.008
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	88,3 m
Rantaviiva	2,806 km
Pinta-ala	0,15973 km²
Tilavuus	0,0014 km³
Suurin syvyys	28 m
Valuma-alue	2,3 km²
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järvi on 1,3 kilometriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on 16 hehtaaria. Järven rannat ovat melko jyrkkiä ja samaa voidaan sanoa jatkuvan veden allakin, sillä järvi on 28 metriä syvä. Jykintä on rannassa, missä Tampereen ja Kangasalan välisen harjujakson jatkuu Kaukajärvelle asti jyrkkänä. Järveen ei kartan mukaan laske yhtään ojaa. Eteläisen harjualueen päällä olevasta Turvelammesta näyttäisi oleva oja rinteen yläosaan. Pitkäjärven laskuoja on vanhaa Siltasalmea edustava tien alittava yhteys. Koska järven valuma-alue on vain 2,3 neliökilometriä ja koska järvi on samalla syvä, on veden laskennallinen viipymä 2,4 vuotta. Järven rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä. Vain järven luoteisrannat Liutussa ja kapea osa koillisrantaa Ilkossa rajautuvat asutusalueeseen. Muut rannat ovat metsämaata. Vapaa-ajan asuntoja on rannoilla joitakin.

Vedenlaatu

Järven vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1969 muutaman vuoden epäsäännöllisin välein. Vedenväri on melko väritöntä ja kirkasta, sillä vedessä on vain vähän humusta. Voimakkaimmillaankin humuspitoisuus on ollut kemiallisen hapenkulutuksenkin avulla mitattuna vain kohtalainen. Humusta on kuitenkin enemmän kuin Kaukajärvessä. Veden happamuustaso on normaali, vaikka sekin on hieman alhaisempi kuin Kangasjärvessä. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomaisen hyvä. Vaaraa järven happamoitumisesta ei ole. Ravinnepitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti. Fosforipitoisuus on vaihdellut niin paljon, että sen perusteella järvi on välillä luokiteltu karuksi ja toisinaan reheväksi järveksi. Uusimmat ravinnetutkimukset tuovat sen takaisin karujen vesistöjen tasolle. Sen sijaan veden typpipitoisuudet ovat olleet normaalit. Veden hitaasta vaihtuvuudesta johtuu, että Pitkäjärvi on herkkä kuormituksille. Järvi sijaitsee suojassa korkeiden mäkien takana, jolloin vedet eivät sekoitu helposti kovillakaan tuulilla. Veden lämpötilakerrostuminen on voimakasta, jolloin harppauskerros on selvä eikä se katoa täysin kevään ja syksyn täyskierrossakaan. Tästä syystä alusveteen syntyy toistuvasti happikatoa ja silloin sedimenttiin vajonneet ravinteet alkavat liueta takaisin veteen. Tästä aiheutuu alusveteen voimakasta sisäistä kuormitusta, joka nostaa fosfori-, rauta- ja mangaanipitoisuudet korkeiksi. Nämä nousevat myös päällysveteen, kuten tutkimustuloksetkin osoittavat. Vaikka happi katoaakin alusvedestä, on happitilanne järvessä muuten tyydyttävä. Pitkäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vedenlaadun perusteella hyvin.

Historiaa

Järvi on varsin nuori järvi, sillä se on syntynyt Kaukajärven järvenlaskussa. Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa Kaukajärvi oli piirretty juuri Pitkäjärven verran pitemmäksi.

Vuoden 1953 peruskartan mukaan pohjoisrannalla oli useita vapaa-ajan asuntoja laitureineen. Näitä ei enää nykykartasta näy. Samassa kartassa Turvelammen laskuoja oli kaivettu Pitkäjärven rantaan saakka. Samoin oli tehty järven itäpään pohjoispuolella olevalle lammikolle ja itäpäässä olevalle peltopalstan kuivatusojalle. Lentolankankaan ja järven väliset pienet peltomaat olivat ilman kuivatusojia. Peltoja viljeltiin Liutussa 1960-luvulla, mutta vuoden 1975 kartassa viljelystä oltiin luopumassa ja alueelle alettiin rakentamaan asuntoja.

Lähteet

Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)