Oulujoen vaakuna
Oulujoen vaakuna oli Oulujoen kunnan tunnus. Vaakunan aihe on peräisin pitäjän vanhasta sinetistä, jossa aaltokoroinen hirsi viittaa Oulujokeen, josta pitäjäkin oli saanut nimensä.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päälikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Oulujoen kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 18. kesäkuuta 1952. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 5. elokuuta samana vuonna.
Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1965, kun Oulujoen kunta liitettiin pääosin Ouluun. Vaakunan pohjalta on myöhemmin tehty entisen Oulujoen kunnan alueella käytössä oleva isännänviiri. Viirin on suunnittelut oululainen Henry Mäkelä vuonna 1995.[1][2]
-
Väinö Wallinin piirros Oulun pitäjän sinetistä vuodelta 1896.
-
Oulujokiviiri Oulun Värtössä.
Lähteet
muokkaa- Suomen kunnallisvaakunat, s. 152. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:11 Oulujoki Kansallisarkiston digitaaliarkisto.[vanhentunut linkki]
Viitteet
muokkaa- ↑ Oulujoen rannalla voi nähdä jo yli 300 viiriä, jotka liehuvat Oulujoen viihtyisyyden puolesta – ensimmäinen viiri vedettiin salkoon lähes neljännesvuosisata sitten Kaleva.fi. Viitattu 30.9.2020.
- ↑ Tuotteet ja huomiot - Oulujoki-Seura ry oulujokiseura.yhdistysavain.fi. Viitattu 30.9.2020.