Niilo Koskinen (jalkapalloilija)
Niilo Koskinen (18. heinäkuuta 1898 – 22. marraskuuta 1976) oli suomalainen jalkapalloilija, jääpalloilija ja jääkiekkoilija 1920-luvulla. Lisäksi hän toimi jää- ja jalkapallossa erotuomarina. Myöhemmin hän toimi Suomen Palloliiton (SPL) johtotehtävissä aina 1950-luvun puoliväliin. Vuosina 1963-1966 hän oli Oy Veikkaustoimisto Ab:n toimitusjohtaja.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 18. heinäkuuta 1898 | ||
| Syntymäpaikka | , Suomi | ||
| Kuolinaika | 22. marraskuuta 1976 (78 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | , Suomi | ||
| Pelipaikka | puolustaja | ||
| Lempinimi | Nilski | ||
Aktiivi urheilija ja järjestötoimija
muokkaaKoskinen oli perustamassa Helsingin Palloseuraa (HPS) vuonna 1917. Hän pelasi seuran jalkapallojoukkueen riveissä puolustajana kausina 1917-1930 saavuttaen viisi Suomen mestaruutta sekä Suomen maajoukkueessa vuosina 1923-1930 28 maaottelussa, joista 15:ssä kapteenina. HPS:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1918-1920, 1930-1931 ja 1943-1944. Lisäksi hän oli seuran varapuheenjohtajana 12 vuotta. Lisäksi hän oli SPL:n liittohallituksen jäsen 1930-luvun lopulta lähtien, varapuheenjohtaja 1953–1955 ja SPL:n Helsingin piirin puheenjohtaja 1936–1954 ja piirin kunniapuheenjohtaja. SPL:n valitsemisvaliokunnan jäsen sekä maajoukkuevalmentaja. Hän toimi 1930-luvulta lähtien hyvin usein jää- ja jalkapallomaajoukkueiden joukkueenjohtajana. Niilo Koskinen valittiin SPL:n mandaatilla Suomen Olympiayhdistyksen hallitukseen vuosiksi 1957-1969.
Koskinen oli aktiivi toimija uuden palloilulajin jääkiekon tullessa Suomeen. Hän pelasi seurajoukkueensa HPS:n riveissä, mutta myös Suomen ensimmäisessa jääkiekkomaajoukkueessa vastustajan ollessa Ruotsi 28. tammikuuta 1928.
Niilo Koskinen toimi niin urheilu- kuin työuransa Erik von Frenckellin läheisenä työtoverina. Olihan von Frenckell pitkäaikainen SPL:n puheenjohtaja ja Suomeen suunniteltujen olympialaisten keskeisenä jäsenenä järjestelytoimikunnissa. Työelämässä von Frenckell toimi Helsingin kaupungin kiinteistöistä vastaavana kaupunginjohtajana, jolloin Koskinen kuului hänen organisaatioonsa. Koskinen oli mukana Helsingin olympialaisten järjestelytehtävissä niin pitämättä jääneissä 1940 kuin vuoden 1952 kesäkisoissa.
Siviiliura
muokkaaSiviilitehtävissä Niilo Koskinen toimi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kamreerina ja myöhemmin talousjohtajana. Vuonna 1963 Koskinen siirtyi Oy Veikkaustoimisto Ab:n toimitusjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän oli eläköitymiseensä eli vuoden 1966 loppuun asti. Toimitusjohtajuuden rinnalla hän oli Veikkaaja-lehden päätoimittaja. Hän oli ollut yhtiön perustamisesta lähtien jo Oy Veikkaustoimisto Ab:n johtokunnan puheenjohtaja, jota tehtävää hän jatkoi toimitusjohtajuuden rinnalla. Sotavuosina Koskinen oli joutunut toimitusjohtaja Tauno Aarren poismenon johdosta kesäkuussa 1941 osallistumaan Oy Veikkaustoimisto Ab:n operatiiviseen johtamiseen yhdessä apulaisjohtaja Urho Rinteen kanssa, koska uutta toimitusjohtajaa ei yritykselle nimitetty. Koskinen sai tunnustuksena urastaan sosiaalineuvoksen arvon vuonna 1967.
Saavutukset
muokkaa
Jalkapallo
muokkaa- Viisi Suomen mestaruutta vuosina 1921, 1922, 1926, 1927 ja 1929
- Kaksi SM-hopeaa 1920 ja 1924
- SM-pronssi 1930
- 28 A-maaottelua 1923–1930
Jääpallo
muokkaa- SM-hopeaa 1920
Jääkiekko
muokkaa- Yksi jääkiekkomaaottelu, jääkiekkomaajoukkueen ensimmäinen
- SM-hopeaa 1929
Lähteet
muokkaa- Virtamo, Keijo (päätoim.): Fokus Urheilu 2. osa, s. 552. Otava Helsinki, 1970.
- Nygrén, Helge: Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin, s. 37. Suomen Urheilumuseosäätiö, 1991. ISBN 951-95861-3-X
- Tikander, Vesa - Viita, Ossi: Sadan vuoden olympiadi, s. 345. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32429-5
- Eerola, Antti: Punapaidoista huuhkajiksi - Suomen jalkapallojoukkueen historia, s. 42-43. WSOY, 2015. ISBN 978-952-234-250-8