Nabucco

Nabucco on Giuseppe Verdin ooppera vuodelta 1842.

Nabucco
Alkuperäinen nimi	Nabuccodonosor
Määritelmä	Dramma lirico in quattro parti
Säveltäjä	Giuseppe Verdi
Libretto	Temistocle Solera
Pohjautuu	Auguste Anicet-Bourgeousin ja Francis Cornuen draamaan Nabuchodonosor
Tyylilaji	opera seria
Kieli	italia
Kantaesitys	9. maaliskuuta 1842 Teatro alla Scala, Milano
Aikajana Verdin oopperoista
Un giorno di Regno Nabucco I Lombardi alla crociata 1840 1842 1843
Infobox OK

Historia

Nabucco oli Verdin kolmas ooppera. Oopperan ensi-ilta oli Milanon Teatro alla Scalassa 9. maaliskuuta 1842. Tunnetuin kohtaus on heprealaisten kuoron laulama Va, pensiero, sull'ali dorate. Nabuccoa pidetään erinomaisen onnistuneena, ja se kuuluu jatkuvasti oopperatalojen ja suurten kapellimestareiden ohjelmistoon.

Teoksen syntyvaiheista kerrotaan, että Temistocle Solera toi libreton Verdille. Säveltäjä ei ollut innostunut aiheesta, mutta vei käsikirjoituksen silti kotiinsa ja heitti sen pöydälle. Käsikirjoitus avautui kohdasta Va pensiero sull'ali dorate. Verdi kiinnostui, sillä se muistutti hänelle kovin läheisen Raamatun tekstiä. Samana yönä hän luki libreton kolme kertaa ja osasi sen jälkeen sen ulkoa. Oopperan alkuperäinen nimi oli Nabucodonosor, joka myöhemmin ly­hennettiin kätevämpään muotoon Nabucco.

Tarina kertoo juutalaisten vankeudesta Babyloniassa. Ooppera sijoittuu aluksi Jerusalemiin ja myöhemmin Babyloniaan Nebukadressar II:n hallinnon aikaan (605–562 eaa). Nebukadressar hävitti Salomon temppelin vuonna 586 eaa ja vei juutalaiset pakkotyöhön Babyloniaan. Oopperan näytöksil­lä on myös omat nimensä: I näytös on Jerusalem, II Uskoton, III Profetia ja IV Hajonnut jumalankuva.

Nabucco oli menestys heti alusta alkaen. Siitä muodostui Risorgimenton eli Italian kansallisen vapautuksen symboli. Italialaiset tunnistivat heti alistetun kansan piilomerkityksen, ja ensi-iltayleisö halusi kuulla uudestaan heprealaisten orjien kuoron Va pensiero. Esityksen saamat runsaat aplodit olivat protesti Pohjois-Italian itävaltalaisille vallanpitäjille, koska yleensä kaikki mielenosoitukset olivat siellä kiellettyjä.

Musiikki

Kaikista Verdin oopperoista Nabuccon teho on eniten riippuvainen erin­omaisesta kuorosta. Kuoro edustaa kansan ääntä, ja sen voi sanoa olevan yksi roolihahmoista. Merkittävää on kuorojen unisonisuus. Kummallakin osapuolella^selvennä on myös kaksi marssia. Hymnit, marssit, kuorot ja iso orkesteri tekivät 1840-luvulla suuren vaikutuksen. Teoksessa ovat suuret roolit baritonille, dramaattiselle sopraanolle ja bassolle. Abigaillen vaativan roolin Verdi loi tulevalle toiselle vaimolleen Giuseppina Strepponille, joka lauloi osan ensi-illassa 1842.

Tunnetut aariat, duetto ja kuorokohtaus

• "Ben io t`invenni ja Anch`io dischiuso un giorno" - Abigaille, II näytös
• "Tu sul labbro" - Zaccaria, II näytös
• "Chi parlare ardisce" - Nabucco ja Abigaille, III näytös
• "Va pensiero, sull`ali dorate" - Kuoro, III näytös

Roolit

Pääroolit

• Nabucco, Babylonian kuningas – baritoni
• Abigaille, Nabuccon oletettu esikoistytär – sopraano
• Fenena, Nabuccon tytär – mezzosopraano tai sopraano
• Zaccaria, Jerusalemin ylipappi – basso
• Ismaele, Jerusalemin kuninkaan veljenpoika – tenori
• Mies- ja naiskuorot

Sivuroolit

• Abdallo, Nabuccon upseeri – tenori
• Baalin ylipappi, Abigaillen liittolainen – basso
• Anna, Zaccarian sisar – sopraano

Tapahtumapaikka ja -aika sekä oopperan kesto

• Aika: 586–585 eaa
• Paikka: Jerusalem ja Babylon

Kesto: I näytös 45’, II näytös 30’, III näytös 27’ ja IV näytös 25’. Yhteensä n. 2h 10 min

Lyhyt juoniseloste

Alkusoitto

Alkusoitossa esitetään oopperan kaikki tärkeät teemat.

I Näytös – Jerusalem

Jerusalemin Salomonin temppelissä vallitsee kauhu ja epäjärjestys. Kuoro (papit, naiset ja Jerusalemin asukkaat) rukoilevat Herraa suojelelemaan heitä Babylonian Nabuccolta. Israelilaisten ylipappi Zaccaria tuo mukanaan Nabuccon vangitun tyttären Fenenan. Aariassaan Sperate, o figli ("Olkaa luottavaisella mielellä, lap­set") hän uskoo Fenenan olevan turva babylonialai­sia vastaan. D`Egitto là sui lidi ("Egyptin rannoilla") Zaccaria kehottaa luottamaan Jumalaan.

Ismaele tuo tiedon Nabuccon lähestymisestä, ja Zaccaria kehottaa vielä vastarintaan. Fenena jää Ismaelen huomaan, kun Zaccaria lähtee kokoamaan väkeä kaupungin ja temppelin puolustamiseksi. Come notte a sol fulgente ("Kuten yö ennen loistavaa aurinkoa"). Ismaele on rakastanut Fenenaa siitä lähtien kun hän oli Israelin edustajana Babylonias­sa. Siellä Fenena pelasti hänet vankilasta. Nyt Ismael vuorostaan on päättänyt vapauttaa hänet.

Heidän pakonsa estää temppeliin saapuva Abigaille, Nabuccon oletettu tytär. Myös Abigaille rakastaa Ismaelea: Io t'amava ("Rakastin Sinua"). Abigaille voisi säästää heprealaiset, jos Ismaele tunnustaisi vastarakkautensa Abigaillelle. Fenena sanoo uskovansa heprealaisten Jumalan, ja Ismaele kieltäytyy rakastamasta Abigail­lea.

Nabucco ratsastaa temppeliin. Zaccaria uhkaa surmata Fenenan, jos Nabucco häpäisee pyhän paikan. Nabucco pilkkaa juutalaisia: Tremin gl’insani ("Hullut vaviskoon vihani edessä"). Nabucco käskee kaikkien polvistua, ja Zac­caria nostaa tikarinsa iskuun. Ismaele estää Fenenan tapon. Finaalissa Nabucco määrää temppelin tuhottavaksi: Mio furor, non più costretto ("Vihaani en pysty pi­dättelemään enää hetkeäkään").

II Näytös - Uskoton

1. kohtaus (kuninkaallisen palatsin huoneisto Babyloniassa)

Heprealaiset ovat vankeudessa Babyloniassa. Fenena hallitsee Nabuccon ollessa sotaretkellä. Abigaille löytää pergamentin, jonka mukaan hän on orjan tytär. Fenena on hänen rakkautensa ja vallan tiellä. Abigaille kuvaa vallan haluaan: Ben io t'invenni ("Onnellinen tapaus, että löysin"). Anch'io dischiuso un giorno ("Minä myös kerran avasin sydämeni") hän muistaa olleensa joskus myötätun­toinen kärsiviä kohtaan.

Baalin ylipappi ilmoittaa Abigaillelle Fenenan vapauttavan vankeja. Ylipappi on jo levittänyt hu­hua Nabuccon kuolemasta, niin että Abigaille voisi astua valtaistuimelle. Abigaille Salgo già del trono aurato ("Nyt astun valtaistuimelle") iloitsee voitonriemuisena siitä, että Fenena joutuisi anelemaan häneltä suosiota.

2. kohtaus (halli palatsissa)

Zaccaria rukoilee Jumalan apua Tu sul labbro ("Profeettojen huulilta"). Rukouksen jälkeen hän lähtee käännyttä­mään Fenenan. Papit hyljeksivät Ismaelea Il maledetto non ha fratelli ("Kirotulla ei ole veljiä"), koska hän esti Fenenan tappamisen Salomonin temppelissä.

Fenena on kastettu, ja Abdallo kertoo Nabuccon kuolleen ja Abigail­len nousevan valtaan. Abigaille tulee Baalin ylipapin kanssa vaati­maan kruunua Fenenalta. Kuolleeksi luultu Nabucco tulee yllättäin heidän väliinsä ja nostaa kruunun omaan päähänsä. Nabucco kiroaa sekä Baalin että heprealaisten Jumalan ja julistaa itsensä Jumalaksi. Kaikkien tulee polvistua hänen eteensä. Ukkonen jyrähtää ja kruunu putoaa – Nabuccosta on tullut mielipuoli. Zac­caria julistaa taivaan antaneen rangaistuksen, ja Abigaille nostaa voitonriemuisena kruunun päähänsä.

III Näytös – Profetia

1. kohtaus (Babylonian riippuvat puutarhat)

Baalin ylipappi pyytää Abigaillea allekirjoittamaan Fenenan ja heprealaisten teloitusmääräyksen. Mieleltään järkkynyt Nabucco tuodaan sisään, ja alkaa hieno duetto kuninkaan ja oletetun tyttären välillä: Chi parlare ardisce ("Kuka uskaltaa puhua"). Nabucco on vihainen, kun näkee Abigaillen valtaistuimel­la. Abigaille ojentaa heprealaisten kuolemantuomion, jonka Nabucco allekirjoittaa. Sitten hän tajuaa lähettävänsä myös Fenenan kuolemaan. Nabucco etsii Abigaillen syntymätodistusta. Abigaille näyttää ja repii sen. Nabucco, suuri sotapäällikkö, huomaa olevansa tyttärensä vanki ja anoo nöyränä armoa Fenenalle. Abigaille on voimansa ja kostonhimonsa tunnossa.

2. kohtaus (Eufratin ranta)

Heprealaiset unelmoivat kaukaisesta kotimaastaan: Va pensiero, sull'ali dorate ("Lennä aatos nyt kultaisin siivin"). Zaccaria valaa uskoa heprealaisiin: Del futuro del buio ("Tulevaisuuden hämärässä näen"­). Hänen ennustuksensa mukaan Babylonia tuhoutuu.

IV Näytös - Hajonnut jumalankuva

1. kohtaus (huoneisto palatsissa)

Nabucco herää painajaisesta vankilassa ja kuulee kansan huutavan kuolemaa Fenenalle. Hän ei tajua olinpaikkaansa ja kutsuu sotilai­taan sekä pyytää hevostaan. Ikkunasta hän näkee teloitussaattu­een, jossa Fenena on mukana. Nabucco rukoilee juutalaisten Juma­laa Dio di Giuda ("Juutalaisten Jumala") ja lupaa rakentaa uudel­leen Jerusalemin temppelin. Rukous ja usko palauttavat Nabuccon hulluudesta. Abdallo tulee vapauttamaan Nabuccon.

2. kohtaus (Babylonian riippuvat puutarhat)

Fenena ja heprealaiset ovat mestauspai­kalla. Fenenan rukous teloitukseen valmistautuessa: Oh, dischiuso è il firmamento ("Oi taivaan­kansi on avautunut"). Paikalle saapunut Nabucco estää teloituksen ja käskee tuhoamaan Baalin kuvan sekä vapauttamaan heprealaiset. Nabucco kehottaa kaikkia kiittämään Jumalaa. Immenso Jehova ("Kaikkivaltias Jehova"). Itsensä myrkyttänyt Abigaille saapuu: Su me... mo­rente... esanime ("Minulle... kuolen... pyörryn"). Hän pyytää Fenenalta anteeksiantoa ja Nabuccoa suojelemaan rakastavaisia. Ennen kuolemaansa Abigaille rukoilee Jumalalta armahdusta ja kuolee. Ooppera päättyy Zaccarian julistukseen Nabuccolle: Servendo a Jehova, Sarai de` regi il re! ("Jehovan palvelija, Sinä olet oleva kuningasten kuningas!").

Lähteet

• Budden, Julian. The Operas of Verdi. Vol. 1. Lontoo: Cassell Ltd, 1973. s. 89–112.
• Parker, Roger. Nabucco (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 01.03.2007.
• Nabucco-aihe keskusteluryhmässä Everything2 (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 01.03.2007.

Aiheesta muualla

• Opera Guide Oopperan synopsis ja libretto sekä kohokohdat.
• Nabuccon libretto (italiaksi)
• Tapahtumakommentointi librettoon (englanniksi)
• Creative Commons MP3 Recording (Arkistoitu – Internet Archive). Classicistranieri.com