Mielenterveys

Mielenterveys on käsite, joka voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Mielenterveydellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi psykologisen hyvinvoinnin tasoa tai mielenterveyden häiriöiden puuttumista.

Mielenterveys on Maailman terveysjärjestön käyttämän määritelmän mukaan "psyykkistä terveyttä eli kykyä hyödyntää omia henkisiä voimavarojaan sekä emotionaalista terveyttä eli kykyä tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja". Uusi suomen kielen sanakirja määritteli mielenterveyden vuonna 1989 ”psyykkiseksi hyvinvoinniksi ja riittäväksi sopeutumiseksi sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön”.

Tarkennettuja määritelmiä

Sigmund Freud tarkensi 1900-luvun alussa mielenterveyden olevan ”kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä”. Mielenterveys on myös määritelty omien mahdollisuuksien tiedostamiseksi, pyrkimykseksi toteuttaa ja lisätä omia mahdollisuuksia ja itsensä hyväksymistä.

Verrattain yleisesti katsotaan, että ihminen on mieleltään terve, kun hän kykenee selviytymään itsenäisesti päivittäisistä haasteista (ihmissuhteista, päivittäisestä liikkumisesta, työstä ja vapaa-ajasta) siten, että itse ja kanssaihmiset eivät kärsi.

Freudin määritelmä ”kyky rakastaa ja tehdä työtä” sopii nykyolosuhteisiin huonosti. Määrittelyssä on nimittäin nykytutkimusten mukaan seuraavat periaatteet:

1. Subjektiivisuusperiaate: arvioidaan tutkittavaa arvioitsijan omien näkemysten ja tuntemusten perusteella.
2. Kulttuuriperiaate: verrataan tutkittavaa tietystä kulttuurinormistosta saatuun kuvaan tai malleihin.
3. Tehokkuusperiaate: arvioidaan tutkittavan käyttäytymisen vaikutusta toiminnan tehokkuuteen tai selviytymiskykyyn.
4. Ihanneperiaate: verrataan tutkittavaa tiettyyn ihanteeseen.
5. Tilastollinen periaate: verrataan tutkittavaa tiettyyn tilastotietoon, jolloin vähemmistössä tai keskiluvusta kaukana oleminen on huonoa/hyvää mielenterveyttä.
6. Valtaperiaate: arvioidaan tutkittavaa vallan antamien käyttäytymisen rajojen tai mahdollisuuksien pohjalta.
7. Kognitiivinen periaate: arvioidaan tutkittavaa tietyn tiedon, ajattelun, ihmiskäsityksen tai vaikka muuttuvan maailmankuvan perusteella.

Mikään näistä periaatteista ei yksinään toimi. Päätettäessä tutkittavan henkilön mielenterveydestä täytyy käydä aina läpi kaikki edellä luetellut kohdat.

Mielenterveyttä edistäviä tekijöitä

Monet seikat vaikuttavat ihmisen mielenterveyteen. Yksi näistä on taloudellinen turvallisuus. Suomessa vuosina 2017-2018 tehdyssä perustulokokeilussa havaittiin, että 560 euron vastikkeeton perustulo vähensi tutkittavien psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä verrattuna perustuloa nauttimattomiin. Perustulo lisäsi taloudellisen hyvinvoinnin kokemisen lisäksi myös tyytyväisyyttä elämään ja oppimis- sekä keskittymiskykyä.

Katso myös

• Mielenterveyslaki
• National Institute of Mental Health

Lähteet

• Heiska, Juhani. Ennakoiva mielenterveystyö: käsikirja meille kaikille. [Tampere]: Mediapinta, 2018. ISBN 978-952-236-860-7 (nidottu)

Kirjallisuutta

• Heiskanen, Tarja & Salonen, Kristina & Sassi, Pirkko: Mielenterveyden ensiapukirja. (5. painos (1. painos 2006)) Helsinki: Suomen mielenterveysseura: SMS-tuotanto, 2013. ISBN 978-952-7022-00-9
• Lönnqvist, Jouko ym. (toim.): Psykiatria. Kysymyksiä ja vastauksia. Helsinki: Duodecim, 2011. ISBN 978-951-656-147-2

Aiheesta muualla

• Mielenterveysyhdistys TAIMI ry
• Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Mielenterveyden keskusliitto
• KoKoA - Koulutetut Kokemusasiantuntijat
• MIELI Suomen Mielenterveys ry
• Mielenterveystalo.fi