Marja Pensala

suomalainen lyhyt- ja dokumenttielokuvien ohjaaja

Marja Pensala (o.s. Hautala, 3. lokakuuta 1944 Savonlinna31. elokuuta 2015 Helsinki)[1] oli suomalainen lyhyt- ja dokumenttielokuvien ohjaaja.

Pensalan läpimurto oli sepitteellinen satiiri Elsa, joka on yksi ulkomailla eniten esitetyistä suomalaisista lyhytelokuvista. Sitä seurasivat lyhytdokumentit Hukkareissu (1982) ja Kyllikki Virolaisesta kertova, yhdessä päivässä kuvattu Hyvä elämä (1983). 1990-luvulta alkaen Pensala ohjasi lähinnä puolipitkiä dokumenttielokuvia, kuten vuoden 1992 Aunuksen kylillä ja vuoden 1996 Tallinnan tuhkimo, joka oli yhteistyö Pirjo Honkasalon kanssa. Tampereen elokuvajuhlilla Marja Pensala palkittiin neljästi, elokuvista Hukkareissu ja Sielunpimennys pääpalkinnolla.[2] Hänelle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2007[3].

Marja Pensalan isä oli professori Jouko Hautala. Hänen veljensä oli taidemaalari Jorma Hautala.[4]

Filmografia

muokkaa
  • Tanssikoulu (1969)
  • Kultainen nuoruus (1970)
  • Elsa (1981)
  • Hukkareissu (1982)
  • Hyvä elämä (1983)
  • Menninkäisooppera (1986)
  • Toini­ – huutolaistyttö (1988)
  • Urheilukatsaus (1989)
  • Lennä Lempi (1989)
  • Pimeys (1990)
  • Aunuksen kylillä (1992)
  • Keijo Korhonen presidentiksi (1993)
  • Tallinnan tuhkimo (1996)
  • Pyhän Arkangelin päivä 22.11.1995 (1996)
  • Nyrkin ja hellan välissä (1997)
  • We Love You – Michigan 1962–1963 päiväkirja (1998)
  • Wunderbaum (2000)
  • Sielunpimennys (2000)
  • Punainen raketti (2004)
  • Volga, venäläinen joki (2020)

Lähteet

muokkaa
  1. Kuolleita, Helsingin Sanomat, 20.9.2015 s. C 32
  2. Marja Pensala (Arkistoitu – Internet Archive), Tampere Film Festival. Viitattu 14.4.2014.
  3. Kaikki tai­tei­li­ja­eläk­keen saajat. Kaleva, 18.4.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.8.2024.
  4. Vento, Urpo: Hautala, Jouko (1910–1983) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen artikkeli). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.12.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa