Maltillinen kokoomus
Maltillinen kokoomus (ruots. Moderata samlingspartiet, M, yleisimmin ruotsiksi Moderaterna: ”Maltilliset”) on ruotsalainen keskusta-oikeistolainen poliittinen puolue. Maltillisen kokoomuksen juuret juontavat 1800-luvulle, kun Ruotsin valtiopäivien konservatiiviset edustajat liittoutuivat Allmänna valmansförbundet -nimen alle. Virallisesti puolue perustettiin vuonna 1904 nimellä Högerpartiet (suom. Oikeistopuolue). Vuonna 1969 puolue otti käyttöön nykyisen nimensä.[9] Maltillinen kokoomus on ollut aatteelliselta pohjaltaan konservatiivinen, mutta ainakin 1980-luvulta asti puolueessa on nähty liberaaleja suuntauksia.
Maltillinen kokoomus | |
---|---|
Moderata samlingspartiet | |
Perustettu | 1904 |
Puheenjohtaja | Ulf Kristersson |
Puoluesihteeri | Gunnar Strömmer |
Ideologia | |
Poliittinen kirjo | keskusta-oikeisto[2][3] |
Toimisto |
Stora Nygatan 30, Tukholma |
Jäsenmäärä | n. 40 000 (2014)[4] |
Valtiopäivät[5] |
68 / 349 |
Euroopan parlamentti[6] |
4 / 20 |
Kansainväliset jäsenyydet |
– EPP – IDU |
Naisjärjestö | Moderatkvinnorna |
Nuorisojärjestö | Moderata Ungdomsförbundet |
Opiskelijajärjestö | Moderata studenter |
Seniorijärjestö | Moderata seniorer[7] |
HLBT-järjestö | Öppna moderater[8] |
Kotisivu |
moderaterna |
Historia
muokkaaMaltillisen kokoomuksen historia edustaa tyypillisimmillään kehitystä, joka konservatismille usein kuvitellaan tapahtuneen. Ruotsalaista konservatismia edustavan kokoomus on modernisoitunut ja sen aatteellinen sisältö on liberalisoitunut. Alkujaan aatetta edustava oikeisto oli sääty-yhteiskunnan ylimpien luokkien etujen ajaja, mutta myöhemmin konservatismista on muodostunut porvarillinen liike, joka edustaa yrittäjyyttä ja hyvin koulutettua väestöä.[10]
Konservatiivit ovat vastaavasti menettäneet suurvalta-ajoilta periytyvän traditiossaan maataloutta tukevan luonteensa, osin uskonnollisuuteen perustansa sekä ennen kaikkea kuninkuuteen rakentuvan valtansa. Samanaikaisesti ruotsalaisesta konservatismista on muodostunut liike, joka puolustaa ihmisen vapautta, erilaisuutta ja omistamisen oikeutta samanlaistavaan yhteiskuntaan pyrkivää enemmistövaltaa vastaan. Vastaavasti vasemmiston hellimä ajatus Ruotsista kansainvälisen solidaarisuuden yleisenä toteuttajana on tämän myötä kärsinyt takaiskuja ja kansainvälisyys on muuttunut oikeiston korostamaksi eurooppalaisuudeksi.[10]
Perinteisesti Maltillinen kokoomus on kamppaillut keskusta-oikeiston johtoasemasta Keskustapuolueen ja Kansanpuolueen kanssa, mutta vuoden 1979 vaalien jälkeen kokoomus on pitänyt hallussaan Ruotsin toiseksi suurimman puolueen asemaa sosiaalidemokraattien jälkeen. Maltillinen kokoomus on ollut toisen maailmansodan jälkeen hallituksessa kolmesti: vuosina 1976–1982 pienempänä hallituspuolueena sekä pääministeripuolueena vuosina 1991–1994 ja 2006–2014.[3]
Kärsittyään suuren tappion vuoden 2002 valtiopäivävaaleissa puolue valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Fredrik Reinfeldtin, jonka johdolla Maltillinen kokoomus siirtyi lähemmäs keskustaa ja otti käyttöön perinteisiä sosiaalidemokraattien teemoja. Reinfeldt muun muassa julisti kokoomuksen "uudeksi työväenpuolueeksi".[3]
Vuoden 2006 vaaleihin Ruotsin valtiopäivien porvarilliset puolueet muodostivat Maltillisen kokoomuksen johtaman Alliansen-liittouman, joka lopulta voitti vaalit ja nousi valtaan. Maltillinen kokoomus nosti kannatustaan seuraavissa vuoden 2010 vaaleissa, jossa muut hallituspuolueet menettivät paikkojaan.[3]
Vuodesta 2003 puheenjohtajana toiminut Fredrik Reinfeldt ilmoitti eroavansa tehtävästä huonon vaalituloksen vuoksi vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen. Tammikuussa 2015 järjestetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anna Kinberg Batra, josta tuli Maltillisen kokoomuksen historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.[11]
Puolueen kannatus ei kuitenkaan Kinberg Batran johdolla lähtenyt nousuun vuoden 2014 vaalitappion jälkeen, ja samaan aikaan Ruotsidemokraatit olivat menneet kannatusmittauksissa kokoomuksen ohi. Puolueen sisällä Kinberg Batran eroa alettiin vaatia äänekkäämmin keväästä 2017. Kinberg Batra oli tammikuussa esittänyt mahdollisuutta Löfvenin hallituksen kaatamiseen Ruotsidemokraattien tuella ja jonkinasteisen yhteistyön tekemistä puolueen kanssa. Alliansenin muista porvaripuolueista keskusta ja liberaalit tyrmäsivät ehdotuksen ja Kinberg Batran ehdotus myös jakoi sisäisesti kokoomuksen.[12]
Anna Kinberg Batra ilmoitti erostaan elokuussa 2017, minkä jälkeen puolueen nimitysvaltiokunta ehdotti yksimielisesti Ulf Kristerssonia puheenjohtajaksi. Kristerssonin valinta Maltillisen kokoomuksen puheenjohtajaksi vahvistettiin lokakuun alussa järjestetyssä puoluekokouksessa.[13][14]
Vaalitulokset
muokkaaPuoluejohtajat
muokkaaPuheenjohtaja | Vuodet |
---|---|
Gustaf Fredrik Östberg | 1904–1905 |
Axel Svedelius | 1905–1906 |
Hugo Tamm | 1907† |
Gustaf Fredrik Östberg | 1908–1912 |
Arvid Lindman1 | 1912–1935 |
Gösta Bagge | 1935–1944 |
Fritiof Domö | 1944–1950 |
Jarl Hjalmarson | 1950–1961 |
Gunnar Heckscher | 1961–1965 |
Yngve Holmberg | 1965–1970 |
Gösta Bohman | 1970–1981 |
Ulf Adelsohn | 1981–1986 |
Carl Bildt | 1986–1999 |
Bo Lundgren | 1999–2003 |
Fredrik Reinfeldt | 2003–2015 |
Anna Kinberg Batra | 2015–2017 |
Ulf Kristersson | 2017– |
1 Olof Jonsson i Hov toimi väliaikaisena puheenjohtajana 1917.
Lähteet
muokkaa- Suvanto, Pekka: Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1990-luvulle. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1994. ISBN 951-710-004-3
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Sweden Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 14.6.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
- ↑ a b c d Terry, Chris: Moderate Party (M) demsoc.org. 21.5.2014. The Democratic Society. Arkistoitu 7.7.2017. Viitattu 8.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Alliansen tappar medlemmar – oppositionen ökar Dagens Opinion. 13.2.2014. Arkistoitu 21.3.2016. Viitattu 22.3.2015. (ruotsiksi)
- ↑ {{Verkkoviite | Osoite=http://www.riksdagen.se/sv/ledamoter-partier/ | Nimeke=Ledamöter & partier | Julkaisu=riksdagen.se | Julkaisija=Ruotsin valtiopäivät | Kieli=(ruotsiksi)
- ↑ MEPs: Sweden europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 8.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Moderata seniorer moderataseniorer.se. Viitattu 12.9.2021.
- ↑ Öppna moderater oppnamoderater.se. Viitattu 12.9.2021.
- ↑ Bengtsson, Åsa ym.: The Nordic Voter: Myths of Exceptionalism, s. 215–. ECPR Press. ISBN 978-1-907301-50-6
- ↑ a b Suvanto 1994, s. 325
- ↑ Toivonen, Terhi: Kinberg Batra nousee Ruotsin kokoomuksen puheenjohtajaksi yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2014.
- ↑ Muilu, Hannele: Analyysi: Epäselvät lupailut yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa kaatoivat Ruotsin kokoomusjohtajan yle.fi. 25.8.2017. Yle Uutiset. Viitattu 25.8.2017.
- ↑ Kervinen, Elina: Ruotsin kokoomus saamassa uuden puheenjohtajan – Ulf Kristerssonia ehdotetaan hiljattain eronneen Anna Kinberg Batran seuraajaksi hs.fi. 21.9.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Ruotsin maltillinen kokoomus valitsi odotetun puheenjohtajan Demokraatti. 1.10.2017. Viitattu 7.10.2017.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maltillinen kokoomus Wikimedia Commonsissa
- Maltillinen kokoomus (ruotsiksi)