Made
Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji. Se on sukunsa Lota ainoa laji.
Made | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
Heimo: | Mateet Lotidae |
Suku: |
Lota Oken, 1817 |
Laji: | lota |
Kaksiosainen nimi | |
Lota lota |
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaMade on pitkulainen, hyvin pienisuomuinen ja limaisen liukas kala. Sillä on litteän leveä pää ja puolet sen ruumiista on pyrstöosaa. Made on väritykseltään keltaisen- tai tummanruskean kirjava, kyljissä säännöttömiä kuvioita, mahapuoli on vaalea. Mateen leuassa on turskakaloille tyypillinen viiksisäie. Selkäeviä on kaksi. Taempi selkäevä ja peräevä ulottuvat lähes pyrstöön asti.[3] Silmät ovat melko suuret. Suurin 2000-luvulla Suomessa tilastoitu made painoi 8,04 kiloa.[4] Madetta muistuttavia samannäköisiä kalalajeja ovat esimerkiksi neliviiksimade (Rhinonemus cimbrius) ja kivinilkka (Zoarces viviparus). Mateista voi löytyä loisena tummankirjava, paksuhko ja noin 3 cm pitkä madejuotikas (Cystobranchus mamillatus), joka elää ainoastaan mateen kiduksilla.
Levinneisyys
muokkaaMadetta tavataan lähes kaikissa Suomen järvissä ja myös merialueilla.[5] Maailmanlaajuisesti made on yksi levinneimpiä pohjoisen pallonpuoliskon kaloista.lähde? Sitä esiintyy viileillä ja lauhkeilla alueilla Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Aasian pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikassa 40. leveyspiirin pohjoispuolella.[1]
Elinympäristö
muokkaaMade viihtyy parhaiten pohjassa ja viileissä runsashappisissa vesistöissä. Syksyisten ohuiden ensijäiden aikaan mateet nousevat usein aivan mataliin rantavesiin. Silloin, jos jää on kirkas, sitä voi löytää rantamatalista ja pyydystää kolkkaamalla, lyömällä tainnuttava isku jään läpi. Talvella taas made asustaa syvemmissä vesissä. Aivan pieniä mateita tavataan kesäisin puroista ja vaikka järvien rantamatalista, kivien koloista. Vedestä nostetun mateen liikehdintä poikkeaa selvästi muista kaloista, se on voimakkaasti kiemurteleva ja liukkaana kalana huonosti käsissä pideltävä.
Lisääntyminen
muokkaaMateen kutu ajoittuu tammi–maaliskuulle. Made kutee 1–3 metrin syvyisissä vesissä. Kutu tapahtuu sora- tai hiekkapohjalle ja turskakalojen tapaan mateen mätimäärä on suuri, jopa miljoona mätimunaa isommassa yksilössä. Mäti lasketaan pohjalle ja se saa ajelehtia siellä vapaasti. Poikasten kuoriutuminen tapahtuu noin kuukaudessa ja poikaset uivat vapaasti kuoriutumisen jälkeen.
Ravinto
muokkaaMade on petokala ja syö pääasiassa kalaa. Sen saalista ovat kuoreet, muikut, pienet ahvenet ja kiisket ja joskus jopa ravut. Vastakuoriutuneet ja nuoret yksilöt syövät muutakin, erilaisia selkärangattomia.
Kalastus ja käyttö
muokkaaMadetta pyydetään verkoilla, katiskoilla ja pystymerroilla. Yksittäinen madekoukku, jossa syöttikoukku lasketaan pohjaan tai lähelle sitä, pyytää myös hyvin. Pitkälläsiimalla saa myös mateita. Talvisilla kutupaikoilla pystymerta ja maderysä voivat antaa hyvinkin runsaita saaliita. Houkutusvärinä rysä- ja mertapyynnissä on vaalea tehokas houkutin, vaikka valkea koivunranka pystymerran tukirankana. Kutuaikana, myös hämärään ja jopa yöaikaan tapahtuva, mateen pilkkiminen voi olla antoisaa syötti- tai Suomessa nykyisin kielletyllä ns. ryöstöpilkillä.
Madetta pyydettiin Suomessa vuonna 2009 yhteensä noin 700 tonnia. Tästä 88 prosenttia oli vapaa-ajankalastajien saalista. 592 tonnia pyydettiin sisävesiltä, 109 tonnia Itämeren alueelta.[6] Aiemmin saaliit olivat huomattavasti suuremmat, 1980-luvulla keskimäärin 2 500–3 200 tonnia vuodessa.[3]
Ruokakalana made on erinomainen. Aiemmin ajateltiin usein, että vain talvella pyydetty made olisi käyttökelpoista, mutta syvänteissä ympäri vuoden tasakylmissä vesissä asustava made on kesällä yhtä hyvä kuin talvellakin.[7] Kutuaikana naarasmateita arvostetaan erityisesti niiden mädin takia. Mateen maksa on myös herkullinen ja hyvä A-vitamiinin lähde. Maksassa on usein kuitenkin loismadon munia. Ne voi poistaa maksasta ennen ruoaksi laittoa, jolloin maksa on täysin käyttökelpoinen.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b NatureServe: Lota lota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.08.2013. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 554. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.7.2021).
- ↑ a b Made (Arkistoitu – Internet Archive) RKTL: Tietoa kalalajeista.
- ↑ Ennätyskalat lajeittain www.vapaa-ajankalastaja.fi
- ↑ Made Luontoportti. Viitattu 30.5.2018.
- ↑ Kalastustilasto. (Arkistoitu – Internet Archive) www.rktl.fi
- ↑ Made ahven.net. Arkistoitu 28.6.2016. Viitattu 30.5.2018.
- ↑ Kalakoulu: Made Meillä Kotona. Viitattu 30.5.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Made (Lota lota)
- Luontoportti: Made (Lota lota)
- Mateen kalastus, Yle.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- koukussa.fi Kalastusvinkit
- Mateen ravintosisältö (Arkistoitu – Internet Archive)
- Åbo Akademi, Kalojen loiset, Madejuotikas (Cystobranchus mamillatus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Lota lota (englanniksi)
- Lota lota (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Species in the genus Lota. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Matikka. Suomen Kuvalehdelle kirj. ja valok. maisteri Ahti Rytkönen, Suomen Kuvalehti, 05.04.1930, nro 14, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot